Lähes puolet liikennevahingoista sattuu parkkipaikoilla
Yleisin vahinkotyyppi oli peruutusvahingot, joita oli kaikkiaan noin kolmannes vahingoista. Peruutusvahingot ovat tyypillisiä erityisesti pysäköintialueilla. "Parkkipaikoilla ruutuun kannattaa ajaa läpi tai peruuttaa, sillä poisperuuttaminen on vaarallisempaa”, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty neuvoo. ”Lisäksi talvella kannattaa huomioida, että ennen liikkeelle lähtöä puhdistaa lumet myös auton mahdollisten tutkien ja kameroiden edestä", Räty jatkaa.
Pysäköintialueiden ulkopuolella yleisimmäksi vahinkotyypiksi nousivat peräänajot. Peräänajoja oli reilu neljännes tieliikenteessä sattuneista vahingoista.
Vuoteen 2017 osui edellisvuotta vähemmän vaikeita ajokelejä. Tämä näkyi kolaripiikkien tasoittumisena. Tyypillisesti vahinkoja sattuu eniten, kun pakkanen lauhtuu ja tulee lumipyry. Viime vuonna oli vain kolme päivää, jolloin sattui yli 500 vahinkoa. Koko vuonna liikennevahinkoja sattui keskimäärin 260 päivässä. ”Talvi oli viime vuonna hyvä ajokelejä ajatellen. Lumisen ja jäisen kelit vahingot vähenivät hiukan, samoin peräänajot”, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo.
Mopojen liikennevahinkojen määrä laskenut neljänneksellä
Mopojen liikennevahinkojen määrä on laskenut selvästi viiden vuoden takaisista luvuista. Yhteenajojen eli toisiin ajoneuvoihin törmäämisten määrä on vähentynyt viidessä vuodessa neljänneksen (25 %). Tapaukset, joissa mopoilija kaatuu tai kolaroi yksinään, ovat pysyneet määrältään samana.
Myös moottoripyörille tapahtuneet yhteenajo-onnettomuudet ovat vähentyneet. Toisaalta moottoripyöräilijöille yksinään sattuneet vahingot ovat lisääntyneet hitaasti, mutta tasaisesti viime vuosina.
Paikkakuntakohtaisiin vahinkomääriin vaikuttaa myös ulkopuolelta tuleva liikenne
Asukasmäärään suhteutettuna eniten liikennevahinkoja sattui vuonna 2017 Akaalla (31 vahinkoa / 1000 asukasta), Kuusamossa (30 vahinkoa / 1000 asukasta) ja Maarianhaminassa (28 vahinkoa / 1000 asukasta).
”Tarkasteltaessa paikkakuntakohtaisia kolarilukuja on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mikä on ulkopaikkakuntalaisten osuus vahinkojen aiheuttajista. Läpiajo- ja asiointiliikenne muualta voivat nostaa vahinkoluvut korkeiksi, näin esimerkiksi Akaan ja Maarianhaminan tapauksessa”, Räty huomauttaa.
Tarkemmat vahinkoluvut paikkakunnittain löytyvät OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston liitetaulukoista. Kärkikuntaliitteessä on käsitelty niiden kuntien vahinkoja, joissa on sattunut yli 250 vahinkoa vuodessa.
OTI saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto on vahinkomäärältään maan laajin liikenneonnettomuustilasto.
Lisätietoja:
Liitteet: OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2017 sekä kärkikuntaliite (kunnat, joissa yli 250 vahinkoa vuosittain).
- Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, p. 040 922 1365, esa.raty(@)oti.fi
- Viestintä, p. 040 450 4700
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kokenut keskipohjalainen onnettomuustutkija Matti Lukkarila laittaisi kuljettajantutkinnon uusiksi26.3.2024 14:25:11 EET | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Keski-Pohjanmaan lautakunnan ajoneuvotekninen jäsen Matti Lukkarila on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo 30 vuoden ajan.
Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote
Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.
30 vuotta moottoripyöräurheilua harrastanut poliisi tutkii nyt kuolonkolareita Uudellamaalla – ”Haluan vaikuttaa turvallisuuteen” kertoo Staffan Söderström21.2.2024 09:45:46 EET | Uutinen
UUTINEN | Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
Kuolonkolarit vähenivät vuonna 2023 – Erityisesti moottoriajoneuvojen yhteenajot vähenivät15.2.2024 07:43:00 EET | Tiedote
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.
Onnettomuustutkinta valottaa kuolonkolarien taustoja − Ylinopeutta ajaneiden osuus turmakuljettajissa oli poikkeuksellisen korkea vuonna 202221.12.2023 07:51:00 EET | Tiedote
OTI-vuosiraportti 2022 kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on julkaistu. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportteihin kootaan tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, jotka sisältävät liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tarkempaa tietoa onnettomuuksiin johtaneista syistä ja niiden ehkäisemisestä. Vuonna 2022 tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 189 kuolonkolaria, joissa kuoli 205 henkilöä. Ylinopeutta ajaneiden turmakuljettajien osuus kasvoi viime vuonna aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen korkeaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme