Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lähes tuhat eduskuntaan pyrkivistä vaikuttaa oman kuntansa valtuustossa

3.3.2023 12:07:11 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2424 ehdokasta, joista 904 valittiin kevään 2021 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista 37 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea

- Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on hieman pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Ehdokkaista 170 on istuvia kansanedustajia, 3 europarlamentaarikkoa ja 904 kunnanvaltuutettua. Istuvista kunnanvaltuutetuista joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas on ehdolla myös eduskuntavaaleissa.

Kaikkiaan 82 eduskuntavaaliehdokkaalla on tällä hetkellä ns. kolmoisrooli eli ovat istuvia kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.

Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 261 kunnasta

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 203 kuntaa. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 220 kunnasta.

Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 eli 61 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vantaalla runsaat puolet (52 %) kunnanvaltuutetuista on ehdolla eduskuntavaaleissa, ja Tampereella ja Espoossakin lähes puolet kunnanvaltuutetuista. Näiden lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.

Ehdolla olevista 170 kansanedustajasta 150 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevista europarlamentaarikoista yksi on myös kunnanvaltuutettu.

- Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Viime eduskuntavaaleissa 2019 valituista kansanedustajista ennätyksellisen suuri määrä eli peräti 171 toimi myös kotikuntansa kunnanvaltuutettuna.

Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia (158), SDP:tä (148), Kokoomusta (135) ja keskustaa (114).

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634

Avainsanat

Kuvat

Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets utredning: Reform av konst- och kulturinstitutionerna kan inte längre skjutas upp2.11.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande

Museernas, teatrarnas och orkestrarnas framtid förutsätter att de nuvarande strukturerna förnyas. Om reformerna skjuts upp finns det risk för att nätverket av kulturinstitutioner krymper på ett okontrollerat sätt och att den professionella konsten och kulturen koncentreras till de största städerna. Enligt Kommunförbundets nya förutredning är det största hotet mot kulturinstitutionerna inte enbart den minskade finansieringen, utan att man inte tar itu med förändringarna i tid. Det finns redan exempel på nya verksamhetsmodeller. Saimaa Sinfonietta, som är gemensam för stadsorkestrarna i S Michel och Villmanstrand, gör det möjligt att framföra en bredare repertoar i båda städerna. Inom Esbo teaters gästspels- och residensverksamhet öppnas scenerna också för andra grupper och konstnärer.

Kuntaliitto selvitti: Taide- ja kulttuurilaitosten uudistumista ei voi enää lykätä2.11.2026 01:00:00 EET | Tiedote

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden tulevaisuus edellyttää nykyisten rakenteiden uudistamista. Jos uudistuksia lykätään, vaarana on kulttuurilaitosverkon hallitsematon supistuminen ja ammattimaisen taiteen ja kulttuurin keskittyminen isoimpiin kaupunkeihin. Kuntaliiton uuden esiselvityksen mukaan kulttuurilaitosten suurin uhka ei ole pelkästään rahoituksen väheneminen vaan se, ettei muutoksiin tartuta ajoissa. Uudenlaisista toimintamalleista löytyy jo esimerkkejä. Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkestereiden yhteinen Saimaa Sinfonietta mahdollistaa laajemman ohjelmiston esittämisen molemmissa kaupungeissa. Espoon teatterin vierailunäyttämö- ja residenssitoiminnassa puolestaan näyttämöitä avataan myös muiden ryhmien ja taiteilijoiden käyttöön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye