Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lähes tuhat eduskuntaan pyrkivistä vaikuttaa oman kuntansa valtuustossa

3.3.2023 12:07:11 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2424 ehdokasta, joista 904 valittiin kevään 2021 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista 37 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea

- Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on hieman pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Ehdokkaista 170 on istuvia kansanedustajia, 3 europarlamentaarikkoa ja 904 kunnanvaltuutettua. Istuvista kunnanvaltuutetuista joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas on ehdolla myös eduskuntavaaleissa.

Kaikkiaan 82 eduskuntavaaliehdokkaalla on tällä hetkellä ns. kolmoisrooli eli ovat istuvia kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.

Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 261 kunnasta

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 203 kuntaa. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 220 kunnasta.

Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 eli 61 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vantaalla runsaat puolet (52 %) kunnanvaltuutetuista on ehdolla eduskuntavaaleissa, ja Tampereella ja Espoossakin lähes puolet kunnanvaltuutetuista. Näiden lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.

Ehdolla olevista 170 kansanedustajasta 150 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevista europarlamentaarikoista yksi on myös kunnanvaltuutettu.

- Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Viime eduskuntavaaleissa 2019 valituista kansanedustajista ennätyksellisen suuri määrä eli peräti 171 toimi myös kotikuntansa kunnanvaltuutettuna.

Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia (158), SDP:tä (148), Kokoomusta (135) ja keskustaa (114).

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634

Avainsanat

Kuvat

Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Perusopetuksen osaamistakuussa on onnistuttava29.4.2026 12:30:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen osaamistakuu ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin uudistamiseksi, korostaa Kuntaliitto. Osaamisen vahvistaminen edellyttää myös opetussuunnitelman uudistamista, oppiaineiden sisältöjen selkeyttämistä sekä sitä, että oppilaan osaamisen kehittymisestä muodostuu nykyistä realistisempi kuva. ”Osaamistakuussa on onnistuttava. Se ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin täsmentämiseksi lakitasolla”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. "Jos oppimistulosten kehitystä pohditaan laajalti, tarvitaan toimia, jolla hyvän osaamisen oppilaat pääsevät etenemään kohti erinomaista osaamista. Meidän pitäisi kokonaisvaltaisesti vaikuttaa oppimistuloksiin ja näin myös arvosanainflaatioon”, jatkaa Sjöström.

Kuntavaalitrendit: Kuntapolitiikka on yhä harvenevan ja ikääntyvän väestön käsissä27.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista. Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiön, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan äänestysaktiivisuus on pitkään jatkuneessa laskussa ja jäi kevään 2025 vaaleissa 54,3 prosenttiin, samalla kun ehdokasmäärä on pudonnut alle puoleen 1980-luvun huippuvuosista. Kehitys eriyttää kuntademokratiaa alueellisesti ja sosiaalisesti sekä korostaa vanhempien ikäryhmien roolia paikallisessa päätöksenteossa. Aihetta käsitellään maanantaina 27.4. klo 10 webinaarissa, jossa esitellään raportin keskeiset tulokset ja pohditaan niiden merkitystä kuntademokratian tulevaisuudelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye