Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Lähes tuhat eduskuntaan pyrkivistä vaikuttaa oman kuntansa valtuustossa

3.3.2023 12:07:11 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2424 ehdokasta, joista 904 valittiin kevään 2021 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista 37 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea

- Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on hieman pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista.

Ehdokkaista 170 on istuvia kansanedustajia, 3 europarlamentaarikkoa ja 904 kunnanvaltuutettua. Istuvista kunnanvaltuutetuista joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas on ehdolla myös eduskuntavaaleissa.

Kaikkiaan 82 eduskuntavaaliehdokkaalla on tällä hetkellä ns. kolmoisrooli eli ovat istuvia kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.

Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 261 kunnasta

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 203 kuntaa. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 220 kunnasta.

Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 eli 61 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vantaalla runsaat puolet (52 %) kunnanvaltuutetuista on ehdolla eduskuntavaaleissa, ja Tampereella ja Espoossakin lähes puolet kunnanvaltuutetuista. Näiden lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.

Ehdolla olevista 170 kansanedustajasta 150 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevista europarlamentaarikoista yksi on myös kunnanvaltuutettu.

- Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Viime eduskuntavaaleissa 2019 valituista kansanedustajista ennätyksellisen suuri määrä eli peräti 171 toimi myös kotikuntansa kunnanvaltuutettuna.

Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia (158), SDP:tä (148), Kokoomusta (135) ja keskustaa (114).

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634

Avainsanat

Kuvat

Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Eduskuntaan pyrkii yli 900 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kaikki puoluejohtajat arvioivat kuntien määrän vähenevän16.9.2026 13:30:24 EEST | Tiedote

Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että Suomessa on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän kuntia. Muutoksen keinoista ei kuitenkaan löytynyt yhteistä linjaa: keskustelussa esitettiin vapaaehtoisia kuntaliitoksia, taloudellisia kannusteita ja velvoitteita. Paneelissa kiisteltiin myös kuntien osuudesta julkisen talouden säästöihin, hankintalain uudistuksesta sekä etsittiin ratkaisuja koulutuksen tasa-arvon turvaamiseen.

Kommunförbundet: En kommunreform kräver flera djärva lösningar15.9.2026 15:15:40 EEST | Pressmeddelande

Finland måste på ett kontrollerat sätt förändra kommunerna genom djärva och snabba åtgärder, annars kommer befolkningsförändringen att tvinga fram en okontrollerad förändringsprocess med en kommun och en tjänst i taget. Kommunförbundet har publicerat ett nytt diskussionsunderlag där tre alternativa lösningar bedöms: ökat samarbete, differentiering av uppgifter och ändringar i kommunstrukturen. Slutsatsen är klar: den nuvarande situationen är inte hållbar, men ingen enskild lösning är heller tillräcklig.

Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote

Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.

Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.

Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye