Lähes tuhat eduskuntaan pyrkivistä vaikuttaa oman kuntansa valtuustossa
- Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on hieman pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Ehdokkaista 170 on istuvia kansanedustajia, 3 europarlamentaarikkoa ja 904 kunnanvaltuutettua. Istuvista kunnanvaltuutetuista joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas on ehdolla myös eduskuntavaaleissa.
Kaikkiaan 82 eduskuntavaaliehdokkaalla on tällä hetkellä ns. kolmoisrooli eli ovat istuvia kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.
Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 261 kunnasta
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 203 kuntaa. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 220 kunnasta.
Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 eli 61 prosenttia kaikista valtuutetuista.
Vantaalla runsaat puolet (52 %) kunnanvaltuutetuista on ehdolla eduskuntavaaleissa, ja Tampereella ja Espoossakin lähes puolet kunnanvaltuutetuista. Näiden lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.
Ehdolla olevista 170 kansanedustajasta 150 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevista europarlamentaarikoista yksi on myös kunnanvaltuutettu.
- Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Viime eduskuntavaaleissa 2019 valituista kansanedustajista ennätyksellisen suuri määrä eli peräti 171 toimi myös kotikuntansa kunnanvaltuutettuna.
Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia (158), SDP:tä (148), Kokoomusta (135) ja keskustaa (114).
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto huolissaan ennallistamisasetuksen kaupunkivaikutuksista20.3.2023 10:15:49 EET | Tiedote
Luontokadon vähentäminen ja kaupunkivihreän lisääminen on erinomainen ja kannatettava tavoite. Luonnon ennallistamista koskevasta EU:n asetusehdotuksessa on kuitenkin kasvavien kaupunkien näkökulmasta haasteita, jotka pitää ratkaista kestävällä tavalla.
Nästan tusen riksdagskandidater sitter i fullmäktige i den egna kommunen3.3.2023 16:02:32 EET | Tiedote
Den här gången kandiderar totalt 2 424 personer i riksdagsvalet. Sammanlagt 904 av dem valdes till kommunfullmäktige vid kommunalvalet 2021. Av kandidaterna i vårens riksdagsval sitter 37 procent i kommunfullmäktige. Det här framgår av en utredning som Kommunförbundet gjort.
TE-palvelut 2024-uudistus etenee vauhdilla17.2.2023 13:25:03 EET | Tiedote
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön TE-palvelut 2024-uudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä. Hyväksytty mietintö etenee seuravaksi eduskunnan suureen saliin käsiteltäväksi.
År 2022 var kommunekonomin stark bara på pappret – exceptionella faktorer i bakgrunden8.2.2023 09:30:08 EET | Tiedote
Efter år 2022 är kommunekonomin i stort sett i balans. Under det sista året av den gamla kommunekonomin uppgick finansieringsbehovet, som beaktar investeringarna, 300 miljoner euro i underskott. Utan bolagiseringen av HST skulle finansieringsunderskottet varit 500 miljoner euro större.
Kuntatalousvuosi 2022 vahva vain paperilla – taustalla poikkeustekijöitä8.2.2023 09:27:38 EET | Tiedote
Kuntatalous on vuoden 2022 jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa. Vanhan kuntatalouden viimeisenä vuonna investoinnit huomioiva rahoitusjäämä oli 300 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ilman HKL:n yhtiöittämistä rahoitusjäämä olisi pudonnut vielä 500 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme