Lainakaton kiristäminen voi heikentää työvoiman liikkuvuutta
Finanssivalvonnan johtokunta alentaa asuntoluottojen lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta 5 prosenttiyksiköllä. Päätös koskee muita kuin ensiasunnon ostajia. Heinäkuun alun jälkeen pankit voivat myöntää näille asiakkaille asuntolainoja, jotka ovat enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy 95 prosentissa. Finanssivalvonta perustelee lainakaton kiristämistä kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisella kasvulla ja historiallisen korkealla tasolla.
FA ei pidä asuntolainojen lainakaton kiristämistä tarpeellisena. Pankkien kotitalouksille myöntämien asuntolainojen määrä on viime vuosina kasvanut vain hieman yli 2 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden tilanne on jatkunut kokonaisuudessaan rauhallisena. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin reilun prosentin edellisvuodesta.
”Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina poikkeuksellista kasvua. Siten laissa ja sen esitöissä määritellyt edellytykset enimmäisluototussuhteen kiristämiselle eivät täyty”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Vuoden 2018 alusta astui voimaan sisäisiä luottoriskimalleja käyttäviä pankkeja koskeva asuntolainasalkkujen riskipainolattia. Se lisää luotonannon kustannuksia pankeille. Lattian vaikutuksista asuntoluototukseen ei ole vielä tietoa.
Lainakatto ei koske taloyhtiö- ja kulutusluottoja
Viime aikoina on keskusteltu paljon taloyhtiölainoista, joiden määrän kasvu on lisännyt kotitalouksien laskennallista velkataakkaa. Lainakattosääntelyllä ei voida vaikuttaa siihen, miten suuria taloyhtiölainoja kotitaloudet ottavat. Lainakatto ei myöskään koske kulutusluottoja, joiden määrä on kasvanut nopeasti.
Enimmäisluototussuhteen kiristäminen voi vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Muuttamisen vaikeutuminen osaltaan pahentaa työpaikkojen ja työntekijöiden välistä kohtaanto-ongelmaa.
”Muuttoliike on edellytys talouskasvun jatkumiselle, koska tällä tavoin työvoima kohdentuu taloudessa uudelleen ja toimintaansa laajentavat yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Jos asunnon hankinta vaikeutuu, työpaikat jäävät helposti täyttämättä ja investoinnit tekemättä”, muistuttaa Mattila.
FA pitää tärkeänä, että kotitalouksien velkaantumista seurataan. Positiivisen luottotietojärjestelmän käyttöönotto voisi auttaa ehkäisemään ylivelkaantumisongelmia. Samoin muiden kuin luottolaitosten tarjoamien kulutusluottojen määrän kasvuun on tarpeen kiinnittää riittävästi huomiota.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes PalmgrenMonimediatoimittaja
+358 20 793 4229Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme