Finanssiala ry

Lainakaton kiristäminen voi heikentää työvoiman liikkuvuutta

Jaa
Finanssivalvonta on päättänyt kiristää asuntolainojen kokoa säätelevää lainakattoa muiden kuin ensiasunnon ostajien kohdalla. Finanssiala ry (FA) pelkää, että kiristys vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä ja siten heikentää talouskasvun edellytyksiä.

Finanssivalvonnan johtokunta alentaa asuntoluottojen lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta 5 prosenttiyksiköllä. Päätös koskee muita kuin ensiasunnon ostajia. Heinäkuun alun jälkeen pankit voivat myöntää näille asiakkaille asuntolainoja, jotka ovat enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy 95 prosentissa. Finanssivalvonta perustelee lainakaton kiristämistä kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisella kasvulla ja historiallisen korkealla tasolla.

FA ei pidä asuntolainojen lainakaton kiristämistä tarpeellisena. Pankkien kotitalouksille myöntämien asuntolainojen määrä on viime vuosina kasvanut vain hieman yli 2 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden tilanne on jatkunut kokonaisuudessaan rauhallisena. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin reilun prosentin edellisvuodesta.

”Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina poikkeuksellista kasvua. Siten laissa ja sen esitöissä määritellyt edellytykset enimmäisluototussuhteen kiristämiselle eivät täyty”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Vuoden 2018 alusta astui voimaan sisäisiä luottoriskimalleja käyttäviä pankkeja koskeva asuntolainasalkkujen riskipainolattia. Se lisää luotonannon kustannuksia pankeille. Lattian vaikutuksista asuntoluototukseen ei ole vielä tietoa.

Lainakatto ei koske taloyhtiö- ja kulutusluottoja

Viime aikoina on keskusteltu paljon taloyhtiölainoista, joiden määrän kasvu on lisännyt kotitalouksien laskennallista velkataakkaa. Lainakattosääntelyllä ei voida vaikuttaa siihen, miten suuria taloyhtiölainoja kotitaloudet ottavat. Lainakatto ei myöskään koske kulutusluottoja, joiden määrä on kasvanut nopeasti.

Enimmäisluototussuhteen kiristäminen voi vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Muuttamisen vaikeutuminen osaltaan pahentaa työpaikkojen ja työntekijöiden välistä kohtaanto-ongelmaa.

”Muuttoliike on edellytys talouskasvun jatkumiselle, koska tällä tavoin työvoima kohdentuu taloudessa uudelleen ja toimintaansa laajentavat yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Jos asunnon hankinta vaikeutuu, työpaikat jäävät helposti täyttämättä ja investoinnit tekemättä”, muistuttaa Mattila.

FA pitää tärkeänä, että kotitalouksien velkaantumista seurataan. Positiivisen luottotietojärjestelmän käyttöönotto voisi auttaa ehkäisemään ylivelkaantumisongelmia. Samoin muiden kuin luottolaitosten tarjoamien kulutusluottojen määrän kasvuun on tarpeen kiinnittää riittävästi huomiota.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye