Lainanottajien, pankkien ja maksujärjestelmien kriisinkestävyyttä on vahvistettava
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa Ukrainalle ja ukrainalaisille ei voi mitata. Sodalla on talouteen ja politiikkaan kauaskantoisia vaikutuksia, jotka välittyvät myös rahoitusjärjestelmään. Sodan talouskasvua hidastava vaikutus riippuu sen kestosta ja laajuudesta.
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana. Siihen kohdistuvat riskit ovat kuitenkin kasvaneet sodan syttymisen jälkeen. Heikentyneet talousnäkymät, energian hintojen kallistuminen, korkojen odotettu nousu ja rahoituksen saatavuuden mahdollinen vaikeutuminen kasvattavat rahoitusvakaudellisia riskejä. Koko rahoitusjärjestelmän – lainanottajien, pankkien ja maksujärjestelmien – kriisinkestävyyttä on syytä vahvistaa.
Kotitalouksien velkaantuminen on ennätyksellisen suurta, ja se on kasvanut pitkään. Uudet asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja yhä yleisemmin tavanomaista 25 vuoden laina-aikaa pidempiä. Kotitalouksien korkea velkaantuminen on riski rahoitusjärjestelmän vakaudelle. ”Kotitalouksien kannattaa arvioida lainanhoitokykynsä siten, että se kestää korkojen nousun, arkimenojen kasvun ja mahdollisen epävarmuuden työmarkkinoilla”, toteaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Suomeen on suunnitteilla uusia makrovakausvälineitä, joilla hillitään kotitalouksien velkaantumista. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan asunto- ja taloyhtiölainojen pituusrajoitusta sekä taloyhtiölainojen lyhennysvelvoitetta ja lainakattoa. Uudistukset ovat tarpeellisia ja kannatettavia. Välineistö on kuitenkin edelleen jäämässä puutteelliseksi, eivätkä uudistukset riitä hillitsemään velkaantumisen kasvua. Niiden rinnalle tarvitaan velkakatto eli velkojen tai velanhoitomenojen enimmäismäärä suhteessa lainanhakijan tuloihin.
Pankkisektorin haavoittuvuuksia lisäävät myös sektorin suuri koko ja keskittyneisyys. Lisäksi rahoitusjärjestelmän ulkopuoliset tapahtumat, joista sota ja pandemia ovat tuoreita esimerkkejä, voivat uhata Suomen rahoitusvakautta. ”Haavoittuvuudet edellyttävät pankeilta hyvää kriisinkestävyyttä kaikissa oloissa. Viranomaisten tulisi voida varmistaa nykyistä paremmin, että pankeilla on riittävät puskurit pahan päivän varalle. Pankkien pääomapuskureita tulisi voida vahvistaa nykyistä monipuolisemmin”, sanoo Marja Nykänen.
Vallitseva epävarmuus luo myös muita uhkakuvia. Kyberuhkiin sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien haavoittuvuuksiin on varauduttava entistä määrätietoisemmin. Maksaminen on yksi yhteiskunnan välttämättömistä toiminnoista. ”Rahoitustoimiala on osa huoltovarmuusketjua, joka ei saa katketa edes poikkeusoloissa. Mikäli järjestelmien käyttö jostain syystä estyy, on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön maksaminen pystyttävä hoitamaan”, sanoo Marja Nykänen. Toimivien varajärjestelyjen suunnittelu, rakentaminen ja testaaminen vaatii aiempaa aktiivisempaa yhteistyötä toimialan ja viranomaisten välillä.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme