Laiton porolaidunnus tuhoaa Mallan luonnonpuiston

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen tuntee taistelevansa tuulimyllyjä vastaan. Hän on parikymmentä vuotta seurannut, miten laiton porolaidunnus vähitellen tuhoaa aseman naapurissa sijaitsevan Mallan luonnonpuiston kasvillisuutta ja eläimistöä, kenenkään puuttumatta asiaan.

– Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä kukaan ei ole tehnyt mitään.

Laiton porolaidunnus on hävittämässä esimerkiksi rauhoitetun jääleinikin, jota Suomessa kasvaa vain alueen suurtuntureilla. Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai kokonaan kukattomiksi.

– Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit ovat kuolleet, Antero Järvinen sanoo.

Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla seurausta ylilaidunnuksesta.

– Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010, Antero Järvinen toteaa.

Myös akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan luonnonpuiston tilasta.

– Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta, Hanski toteaa.

– On käsittämätöntä, että tällainen piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä. Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.

___________

Vuonna 1916 perustettu Mallan luonnonpuisto (kartta) on Suomen vanhin suojelualue. Se on rauhoitettu luonnontilaiseksi vertailualueeksi tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata. Porojen laidunnus alueella on kielletty.

Lisätietoja:

professori Antero Järvinen, Kilpisjärven biologinen asema,  puh. 040 503 4473