Jyväskylän yliopisto

Lämpeneminen ja rehevöityminen lisäävät sinilevien ja särkikalojen määrää – Heikentynyt ravinnon laatu ei näy kalojen rasvahappopitoisuuksissa

Jaa

Subarktisilla alueilla ennustetut muutokset ilmastossa ovat keskiarvoa voimakkaampia ja maankäyttö on voimistumassa. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti Lapissa 20 järven ravintoverkkojen biomassoja sekä omega-3-rasvahappopitoisuuksia levistä petokaloihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu laskee kohti rehevämpiä ja lämpimämpiä järviä, mutta se ei näy eroina kalojen lihaksen arvokkaiden omega-3-rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, pitoisuuksissa. Lämpötilan ja ravinnekuorman nousu muuttaa järvien lajistoa ja erityisesti kalastoa arvostetuista lohikaloista kohti särkivaltaisia yhteisöjä.

Pohjoisten järvien levä- ja kalabiomassa lisääntyvät lämpötilan ja tuottavuuden noustessa, samalla kalayhteisöt muuttuvat siikavaltaisista kohti särkivaltaisia.  Kuva: Kimmo Kahilainen & Brian Hayden
Pohjoisten järvien levä- ja kalabiomassa lisääntyvät lämpötilan ja tuottavuuden noustessa, samalla kalayhteisöt muuttuvat siikavaltaisista kohti särkivaltaisia. Kuva: Kimmo Kahilainen & Brian Hayden

Tutkimuksessa määritettiin 20 subarktisen järven eliöyhteisöjen biomassoja sekä omega-3 rasvahappopitoisuuksia levistä petokalayhteisöihin. Tutkijat havaitsivat suuria eroja kirkkaiden ja rehevämpien järvien eliöyhteisöissä. Lämpötilan ja järvien tuottavuuden lisääntyessä erityisesti levien ja särkikalojen määrä lisääntyy muita lajiyhteisöjä voimakkaammin.

”Kalaa on erittäin paljon rehevämmissä sinileväpitoisissa järvissä, mutta kalastuksellisesti arvokkaiden lohikalojen määrä vähenee ja särkikalojen määrä lisääntyy voimakkaasti mentäessä pohjoisista järvistä kohti eteläisempiä järviä”, sanoo tutkimusohjelmaa koordinoiva professori Kimmo Kahilainen Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Rasvahappoja tuottavat leväyhteisöt muuttuvat

Suuri osa järvien elonkirjosta koostuu vedestä, hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista. Osa rasvoista, kuten pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, ovat eliöille fysiologisesti tärkeitä, mutta vain tietyt leväryhmät, kuten piilevät, tuottavat näitä rasvahappoja tehokkaasti.

Ravintoverkon selkärangattomat, kuten eläinplankton ja pohjaeläimet, syövät leviä, jolloin levien tuottamat tärkeät rasvahapot, kuten EPA ja DHA -rasvahapot, kulkeutuvat ravintoverkossa eteenpäin. Tutkijat mittasivat EPA- ja DHA-pitoisuuksia jokaisen tutkimusjärven lajistosta levistä petokaloihin.

”Havaitsimme piilevävaltaisten leväyhteisöjen muuntuvan sinilevävaltaisiksi ja samanaikaisen ravinnollisen laadun heikkenevän myös selkärangattomien yhteisöissä mentäessä kirkasvetisistä järvistä kohti sameavetisempiä”, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja, väitöskirjatutkija Ossi Keva Jyväskylän yliopistosta.

Vaikka eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu omega-3-rasvahapoilla mitattuna heikkeni, yllätyksekseen tutkijat eivät havainneet eroja kalojen lihaksen EPA- ja DHA-pitoisuuksissa. Sen sijaan tutkimus osoitti, että rehevämpien järvien kalasto kokonaisuudessaan sisälsi enemmän EPA ja DHA -rasvahappoja.

”Lämpimämmissä ja tuottavammissa ympäristöissä järvet ovat rehevämpiä tuottaen enemmän kalaa ja siten myös rasvahappoja, mutta kalasto muuntuu samanaikaisesti arvostetuista lohikaloista kohti särkivaltaisia yhteisöjä. Pohjoissuomen järvet eivät ole kirkastumassa tulevaisuudessa, suunta on pikemminkin kohti lämpimämpiä ja rehevämpiä järviä ja muutokset eliöyhteisöissä ovat sen mukaisia”, Keva sanoo.

Subarktisten järvien eliöyhteisöjä koskeva tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän, Helsingin, Itä-Suomen ja New Brunswickin yliopistoista sekä itävaltalaisesta makeanvedentutkimuksen yksiköstä.

Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Global Change Biology -tiedejulkaisusarjassa 30.10.2020.

Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1111/gcb.15387

Lisätietoja:
Ossi Keva, Jyväskylän yliopisto, ossi.keva@jyu.fi, tel. +358 400 618 944

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tanja HeikkinenViestinnän asiantuntija

Kuvat

Pohjoisten järvien levä- ja kalabiomassa lisääntyvät lämpötilan ja tuottavuuden noustessa, samalla kalayhteisöt muuttuvat siikavaltaisista kohti särkivaltaisia.  Kuva: Kimmo Kahilainen & Brian Hayden
Pohjoisten järvien levä- ja kalabiomassa lisääntyvät lämpötilan ja tuottavuuden noustessa, samalla kalayhteisöt muuttuvat siikavaltaisista kohti särkivaltaisia. Kuva: Kimmo Kahilainen & Brian Hayden
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme