Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: tehokas kriisinhallinta edellyttää panostamista tilannekuvaan, johtamiseen ja viestintään

Jaa

Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui 21.10.2021 päivittämään kuvaa koronan ja muiden ajankohtaisten turvallisuushavaintojen osalta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen kertoi toimikunnalle kriisin johtamisesta ja tilannekuvan ja viestinnän keskeisestä merkityksestä sen onnistumisessa.

Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan koronatilanteeseen liittyen, että Länsi- ja Sisä-Suomen alueen sairaanhoitopiireissä epidemiatilanne on valitettavasti mennyt huonompaan suuntaan. Alueen ilmaantuvuusluvut ovat koholla, ja sairaanhoidon ja erikoisairaanhoidon kuormitus on lisääntynyt. Pukkinen totesi ikävänä havaintona myös rokotuskattavuuden hidastumisen koko maassa.

Pukkinen piti vallitsevaa koronatilannetta kaiken kaikkiaan haastavana. ”Keinot alkavat olla vähissä, mutta jotain tarvitsee tehdä. Kun epidemiaa esiintyy nyt keskeisesti perheissä ja työpaikoilla, viranomaisten toimilla ei näihin tartuntaketjuihin tietenkään pystytä vaikuttamaan.” Hän painotti, että rajoitustoimien asettaminen edellyttää välttämättömyyttä, mikä aiheuttaa rajoitusten asettamiselle haastetta määritellä ja asettaa täsmälliset, kohdennetut rajoitukset sinne missä niitä todella tarvitaan. Viranomaisten keinoiksi vaikuttaa jäävän lähinnä ravitsemusliikkeiden toiminnan rajoittaminen ja rokotuskattavuuden parantamiseen kannustaminen. Aluehallintovirastossa epidemiatilanteesta ja sen vaatimista eri toimenpidevaihtoehdoista keskustellaan parhaillaan mm. juristien ja lääkärien kesken.

Kriisinhallinnan kolme avainelementtiä

NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Riiassa osastopäällikkönätoimiva sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen esitelmöi valmiustoimikunnalle kriisin johtamisesta.Koronapandemian hyvänä puolena hän totesi olevan ehkä se, että kriisi saattoi antaa yhteiskuntaan lisää resilienssiä ja oppeja haavoittuvuudesta vastaisuuden varalle. Nyt koetun kriisin seurauksena vanhat asenteet ja toimintatavat alkavat ehkä muuttua.

Huhtisen mukaan koronan sävyttämässä rihmastoituneessa toimintaympäristössä johtamisen keskittyminen ei enää toimi, vaan hajautettu ketterä johtaminen ja julkinen hallinto turvaa kriisinhallinnan paremmin. Johtamissysteemin pitää toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja yksittäiset keskeiset johtajat eivät enää riitä. Kriisin johtamisessa on myös varmistettava erilaiset vararatkaisut ja -järjestelmät sekä harjoiteltava aidosti ja ennakolta yhteistoiminnan kuvioita.

Koronakriisissä keskeisinä haasteina ovat Huhtisen mukaan olleet mm. viranomaisten epäselvät toimivaltakysymykset, vanhentunut lainsäädäntö sekä erilaiset tiedottamisen tavat ja ristiriidat kommunikaatiossa.Mikäli esimerkiksi syntyy kasvava kuilu päättäjien sosiaalisessa mediassa sanomisen ja reaalitekojen välillä, päättäjien viesteiltä menee uskottavuus ja ihmiset turhautuvat. Toisaalta Huhtisen mukaan ihmisten pitää myös hyväksyä se, että esimerkiksi rokotekattavuuden saavuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Eikä poliittinen järjestelmämme muuta esimerkiksi sotilaidemme lähettämiseen tarvittavia lakeja tunnissa tai parissa. 

Huhtinen katsoo, että rihmastojen haasteisiin pureva tehokas yhteistoiminta vaatii paitsi uudistettua ja ajantasaista lainsäädäntöä myös erilaisten siilojen yli menevää ulottuvuutta sekä panostusta uuteen teknologiaan. Tulevaisuuden yhteistoiminta vaatii useita eri ”pelaajia”, joilla on itseluottamus kohdillaan ja vahva yhteisen edun tavoite. Toimiva ja selkeä kriisiviestintä vaatii erityisesti nopeutta, mutta ei hätäilyä.  

Professori Huhtinen painotti esityksessään, että johtamisen kriisisissä on kyse väistämättä tilannekuvan, johtamisen ja viestinnän kolmiosta, sen tasapainosta tai tasapainottomuudesta. Jos tilannekuva ei ole selkeä, ei edellytyksiä johtamiselle ole. Toisaalta mikäli tilannekuva on selkeä mutta johtajuus, vastuunotto, roolit ja ymmärrys järjestelmästä, jolla johdetaan, ei ole kunnossa, ei ole mahdollisuutta viestiä tehokkaasti ja saada aikaan todellista vaikuttavuutta. ”Olemisen, sanomisen ja tekemisen tasapaino on strategiselle johtamiselle kriittinen tekijä”, tiivisti Huhtinen.   

Huomioita kansalaispulssin 27. kierrokselta

Johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi valmiustoimikunnalle kansalaispulssin tuoreen kyselyn keskeisistä havainnoista. Suurempia muutoksia ei ole havaittavissa kansalaisten tunnelmissa, mutta isompana havaintona Wiikinkoski nosti esille sen, että huoli terveydenhuollon kantokyvystä on noussut tuntuvasti. Käyttäytymissuosituksia noudatetaan melko hyvin, mutta suunta näyttää olevan laskeva, eli tietynlaista lipsumista voidaan tässä havaita. Wiikinkoski kuitenkin painotti, että ilahduttavasti kyselyyn vastanneiden enemmistö pitää suojatoimia -mm. maskeja ja turvavälejä - yhä tarpeellisina, myös toisen rokoteannoksen ottamisen jälkeen. Samoin ollaan edelleen melko tyytyväisiä myös toisten ihmisten käyttäytymiseen.

Ajankohtainen turvallisuustilanne sekä muut havainnot

Valmiustoimikunta katsoi vallitsevan turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan rauhalliseksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Vaikka epidemiatilanne ja sen viimeaikainen kehitys aiheuttaa huolenaiheita, alueen viranomaisten suorituskyvyssä ja valmiuden tasossa ei todettu puutteita.

Lisätietoja

ylijohtaja Marko Pukkinen p.0295 018 582
johtaja Tarja Wiikinkoski p. 0295 018 800
etunimi.sukunimi@avi.fi

Kansalaispulssi-kysely (linkki toiselle sivustolle)

Maanpuolustuskorkeakoulu

NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskus

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket



Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.

Aluehallintoviraston verkkosivut

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Laaja tilojen käyttöä koskeva määräys on annettu Pohjois-Pohjanmaalle – voimaan 7.12.20213.12.2021 19:46:39 EET | Tiedote

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on eilen tehdyllä päätöksellä kieltänyt 3.12.2021 alkaen Pohjois-Pohjanmaan alueella sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 henkilöä. Tänään on määrätty lisäksi, että 7.12.2021 alkaen asiakas- ja yleisötiloista vastaavien toimijoiden on järjestettävä tilojen käyttö siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa koronatartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Rajoitukset ovat voimassa 31.12.2021 asti. Koronapassi on vaihtoehto rajoituksille laissa määritellyissä tilanteissa.

Skärpta restriktioner för sammankomster och användning av lokaler i Nyland, även i Egentliga Tavastland införs restriktioner3.12.2021 15:59:39 EET | Tiedote

Regionförvaltningsverket i Södra Finland har med ett beslut som gäller Nyland förbjudit offentliga tillställningar och allmänna sammankomster som ordnas inomhus och i vilka det deltar fler än 20 personer. Dessutom måste de som ansvarar för användningen av olika utrymmen för kunder och publik ordna användningen av utrymmena så att det går att förebygga den risk för coronasmitta som närkontakter mellan kunderna, de som deltar i verksamheten eller sällskap utgör. I Egentliga Tavastland förbjuds offentliga tillställningar inomhus i vilka det deltar fler än 50 personer. Restriktionerna träder i kraft den 4 december. Covidintyget är ett alternativ till restriktionerna i sådana situationer som anges i lagen.

Nya begränsningar för inomhussammankomster träder i kraft på självständighetsdagen inom Södra Österbottens, Mellersta Österbottens, Mellersta Finlands och Birkalands sjukvårdsdistrikt3.12.2021 14:22:21 EET | Tiedote

Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland förordnade idag med stöd av 58 paragrafen i lagen om smittsamma sjukdomar nya sammankomstbegränsningar för fyra sjukvårdsdistrikts områden. De nya förordnandena träder i kraft på självständighetsdagen den 6 december 2021 och de är i kraft en månad. Regionförvaltningsverkets tidigare beslut om sammankomstbegränsningar hålls i kraft i Vasa sjukvårdsdistrikts område.

Sisätilojen uudet kokoontumisrajoitukset Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueelle tulevat voimaan itsenäisyyspäivänä3.12.2021 14:21:11 EET | Tiedote

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määräsi tänään tartuntatautilain pykälän 58 nojalla uudet kokoontumisrajoitukset neljän sairaanhoitopiirin alueelle. Uudet määräykset tulevat voimaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2021 ja ovat voimassa kuukauden. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella pysyy voimassa aluehallintoviraston aiempi päätös kokoontumisrajoituksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme