Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: tehokas kriisinhallinta edellyttää panostamista tilannekuvaan, johtamiseen ja viestintään

Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan koronatilanteeseen liittyen, että Länsi- ja Sisä-Suomen alueen sairaanhoitopiireissä epidemiatilanne on valitettavasti mennyt huonompaan suuntaan. Alueen ilmaantuvuusluvut ovat koholla, ja sairaanhoidon ja erikoisairaanhoidon kuormitus on lisääntynyt. Pukkinen totesi ikävänä havaintona myös rokotuskattavuuden hidastumisen koko maassa.

Pukkinen piti vallitsevaa koronatilannetta kaiken kaikkiaan haastavana. ”Keinot alkavat olla vähissä, mutta jotain tarvitsee tehdä. Kun epidemiaa esiintyy nyt keskeisesti perheissä ja työpaikoilla, viranomaisten toimilla ei näihin tartuntaketjuihin tietenkään pystytä vaikuttamaan.” Hän painotti, että rajoitustoimien asettaminen edellyttää välttämättömyyttä, mikä aiheuttaa rajoitusten asettamiselle haastetta määritellä ja asettaa täsmälliset, kohdennetut rajoitukset sinne missä niitä todella tarvitaan. Viranomaisten keinoiksi vaikuttaa jäävän lähinnä ravitsemusliikkeiden toiminnan rajoittaminen ja rokotuskattavuuden parantamiseen kannustaminen. Aluehallintovirastossa epidemiatilanteesta ja sen vaatimista eri toimenpidevaihtoehdoista keskustellaan parhaillaan mm. juristien ja lääkärien kesken.

Kriisinhallinnan kolme avainelementtiä

NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Riiassa osastopäällikkönätoimiva sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen esitelmöi valmiustoimikunnalle kriisin johtamisesta.Koronapandemian hyvänä puolena hän totesi olevan ehkä se, että kriisi saattoi antaa yhteiskuntaan lisää resilienssiä ja oppeja haavoittuvuudesta vastaisuuden varalle. Nyt koetun kriisin seurauksena vanhat asenteet ja toimintatavat alkavat ehkä muuttua.

Huhtisen mukaan koronan sävyttämässä rihmastoituneessa toimintaympäristössä johtamisen keskittyminen ei enää toimi, vaan hajautettu ketterä johtaminen ja julkinen hallinto turvaa kriisinhallinnan paremmin. Johtamissysteemin pitää toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja yksittäiset keskeiset johtajat eivät enää riitä. Kriisin johtamisessa on myös varmistettava erilaiset vararatkaisut ja -järjestelmät sekä harjoiteltava aidosti ja ennakolta yhteistoiminnan kuvioita.

Koronakriisissä keskeisinä haasteina ovat Huhtisen mukaan olleet mm. viranomaisten epäselvät toimivaltakysymykset, vanhentunut lainsäädäntö sekä erilaiset tiedottamisen tavat ja ristiriidat kommunikaatiossa.Mikäli esimerkiksi syntyy kasvava kuilu päättäjien sosiaalisessa mediassa sanomisen ja reaalitekojen välillä, päättäjien viesteiltä menee uskottavuus ja ihmiset turhautuvat. Toisaalta Huhtisen mukaan ihmisten pitää myös hyväksyä se, että esimerkiksi rokotekattavuuden saavuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Eikä poliittinen järjestelmämme muuta esimerkiksi sotilaidemme lähettämiseen tarvittavia lakeja tunnissa tai parissa. 

Huhtinen katsoo, että rihmastojen haasteisiin pureva tehokas yhteistoiminta vaatii paitsi uudistettua ja ajantasaista lainsäädäntöä myös erilaisten siilojen yli menevää ulottuvuutta sekä panostusta uuteen teknologiaan. Tulevaisuuden yhteistoiminta vaatii useita eri ”pelaajia”, joilla on itseluottamus kohdillaan ja vahva yhteisen edun tavoite. Toimiva ja selkeä kriisiviestintä vaatii erityisesti nopeutta, mutta ei hätäilyä.  

Professori Huhtinen painotti esityksessään, että johtamisen kriisisissä on kyse väistämättä tilannekuvan, johtamisen ja viestinnän kolmiosta, sen tasapainosta tai tasapainottomuudesta. Jos tilannekuva ei ole selkeä, ei edellytyksiä johtamiselle ole. Toisaalta mikäli tilannekuva on selkeä mutta johtajuus, vastuunotto, roolit ja ymmärrys järjestelmästä, jolla johdetaan, ei ole kunnossa, ei ole mahdollisuutta viestiä tehokkaasti ja saada aikaan todellista vaikuttavuutta. ”Olemisen, sanomisen ja tekemisen tasapaino on strategiselle johtamiselle kriittinen tekijä”, tiivisti Huhtinen.   

Huomioita kansalaispulssin 27. kierrokselta

Johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi valmiustoimikunnalle kansalaispulssin tuoreen kyselyn keskeisistä havainnoista. Suurempia muutoksia ei ole havaittavissa kansalaisten tunnelmissa, mutta isompana havaintona Wiikinkoski nosti esille sen, että huoli terveydenhuollon kantokyvystä on noussut tuntuvasti. Käyttäytymissuosituksia noudatetaan melko hyvin, mutta suunta näyttää olevan laskeva, eli tietynlaista lipsumista voidaan tässä havaita. Wiikinkoski kuitenkin painotti, että ilahduttavasti kyselyyn vastanneiden enemmistö pitää suojatoimia -mm. maskeja ja turvavälejä - yhä tarpeellisina, myös toisen rokoteannoksen ottamisen jälkeen. Samoin ollaan edelleen melko tyytyväisiä myös toisten ihmisten käyttäytymiseen.

Ajankohtainen turvallisuustilanne sekä muut havainnot

Valmiustoimikunta katsoi vallitsevan turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan rauhalliseksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Vaikka epidemiatilanne ja sen viimeaikainen kehitys aiheuttaa huolenaiheita, alueen viranomaisten suorituskyvyssä ja valmiuden tasossa ei todettu puutteita.

Lisätietoja

ylijohtaja Marko Pukkinen p.0295 018 582
johtaja Tarja Wiikinkoski p. 0295 018 800
etunimi.sukunimi@avi.fi

Kansalaispulssi-kysely (linkki toiselle sivustolle)

Maanpuolustuskorkeakoulu

NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskus