Lapinjärvi uskoo biokiertotalouteen - Sivuvirrat kiertämään omassa ekosysteemissä

– Lapinjärvi on maa- ja metsätalousvaltainen kunta, jossa on myös useita elintarvikealan yrityksiä, joten biokiertotalouden kehittämiseen on täällä sekä tarve että hyvät edellytykset, kertoo Resurssiviisas Lapinjärvi -hankkeen projektipäällikkö Tanja Pöyhönen. Lapinjärvellä on myös aktiivisia ja kehittämishaluisia yrityksiä, joiden kanssa asioita on helppo viedä eteenpäin, Pöyhönen jatkaa.

Erilaiset yhteistyöhön perustuvat ekosysteemit ja symbioosit ovat tulevaisuuden tapa tehdä liiketoimintaa ja tuottaa ruokaa. Niissä hyödynnetään ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja materiaalit kiertävät toimijalta toiselle niin, että jätteen määrä minimoituu. Erilaisista agroekologisista- tai teollisista symbiooseista on jo olemassa useita esimerkkejä, mutta kehitettävää riittää silti vielä.

– Kiertotaloutta ei kukaan voi tehdä yksin. Ekosysteemeissä toimiminen vaatii kuitenkin yrityksiltä rohkeutta ja avoimuutta. Luottamuksen rakentuminen toimijoiden välille voi kestää pitkään, toteaa Pöyhönen.

Lapinjärvellä tavoitteena on, että tulevaisuudessa yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, biomassoihin sitoutuneet ravinteet saadaan tehokkaammin kiertämään ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään entistä enemmän. Samalla parannetaan yritystoiminnan kannattavuutta, kun kuluja aiheuttavat sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön.

Kiertotalouteen siirtyminen nähdään yleisesti mahdollisuutena vastata globaalien ympäristöongelmien kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Se edellyttää koko talousjärjestelmän muutosta, jossa erilaiset yhteistoimintamallit korostuvat. Kiertotalouteen siirtyminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Totuttujen liiketoimintamallien muuttaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulottomuutta.

– Ekosysteemin muodostaminen vaatii aikaa. Tämän vuoden aikana kartoitetaan alueen lähtötilanne ja sen pohjalta mietitään, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään, kertoo Pöyhönen.

Myös julkisen hallinnon tukea tarvitaan, jotta uudet liiketoimintamallit ja kiertotalouden mukaiset tuotteet pääsevät markkinoille.

– Lapinjärvellä biotalous on otettu osaksi kuntastrategiaa, jolloin kehitystyöllä on kunnan vahva tuki puolellaan. Hankkeessa kartoitetaan myös niitä keinoja, joilla kunta voi tukea biokiertotalouteen siirtymistä. Esimerkiksi julkiset hankinnat ovat merkittävä ohjauskeino, kun halutaan edistää kiertotalousinnovaatioiden syntymistä, Pöyhönen kertoo.

Lapinjärvellä kehitystyössä on mukana toistakymmentä paikallista biotalousalanyritystä, kunta sekä biotalouden ja resurssitehokkuuden asiantuntijatahoja kuten BSAG, Motiva ja Metsäkeskus. Kehittämishanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.