Lapsena urheiluseurassa harrastaneet naiset ovat aikuisenakin liikunnallisesti aktiivisia
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten urheiluseuraharrastaminen lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen, paikallaanoloon ja lihavuuteen. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin tutkimuksen alkuvaiheessa kyselylomakkein ja myöhemmissä vaiheissa liikemittareiden avulla.
Osallistujat jakautuivat tutkimuksen alkuvaiheessa kolmeen urheiluseuraharrastajaryhmään:
- jatkuva aktiivinen osallistuminen urheiluseuratoimintaan (pojista 12,0 %, tytöistä 7,5 %)
- jatkuva kohtuullinen osallistuminen urheiluseuratoimintaan (pojista 14,0 %, tytöistä 13,3 %)
- vähäinen osallistuminen tai ei lainkaan osallistumista urheiluseuratoimintaan (pojista 74,0 %, tytöistä 79,2 %).
Jatkuva osallistuminen organisoituun liikuntaan lapsuudessa ja nuoruudessa oli yhteydessä aktiviseen liikkumiseen aikuisiällä erityisesti naisilla.
– Lapsena kahteen aktiivisempaan ryhmään kuuluneet naiset raportoivat aikuisena enemmän fyysistä aktiivisuutta, ja tämä näkyi myös liikemittareilla mitattuna korkeampana kokonaisaktiivisuutena, reippaan ja raskaan liikunnan määränä sekä korkeampina kokonaisaskelmäärinä, kertoo yliopistonlehtori ja tutkimuksen johtaja Kasper Salin liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Urheiluseuratoimintaan lapsena aktiivisesti tai kohtuullisesti osallistuneet miehet puolestaan raportoivat enemmän fyysistä aktiivisuutta kuin seuratoimintaan vähäisesti tai ei lainkaan osallistuneet miehet, mutta liikemittauksissa eroa ei havaittu.
– Syitä tähän voi olla useita. Liikunnallisempaan elämäntapaan nuoruudessa tottuneet voivat tunnistaa arjesta fyysistä aktiivisuutta paremmin ja sen vuoksi raportoivat sitä myös enemmän, vaikka mittareilla mitattuna liikuntamäärät olisivatkin samoja, Salin pohtii.
Urheiluseuratoimintaan vähäisesti tai ei lainkaan osallistuneiden naisten joukossa television katseluaika oli suurempaa ja lihavuus yleisempää kuin kohtuullisesti osallistuneilla naisilla. Miehissä eri harrastajaryhmien välillä ei havaittu eroa television katselun määrässä tai ylipainoisten osuudessa.
Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus on seurannut vuodesta 1980 lähtien yli kolmeatuhatta suomalaista säännöllisesti. Tutkimukseen osallistui alkuvaiheessa noin 3 500 3–18-vuotiasta suomalaista ja viimeisimmässä mittauksessa (2018–2020) liikemittareillla mitattu fyysisen aktiivisuuden data kerättiin yli 1 300 osallistujalta.
Tutkimus tehtiin osana Turun yliopiston professori Olli Raitakarin johtamaa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -monikeskustutkimusta. Liikuntatutkimus on toteuttu yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto.
Lisätietoja:
Kasper Salin
tutkimuksen johtaja, yliopistonlehtori
kasper.salin@jyu.fi
0408053964
Alkuperäinen artikkeli:
Xiaolin Yang, Tuomas Kukko, Irinja Lounassalo, Janne Kulmala, Harto Hakonen, Suvi P. Rovio, Katja Pahkala, Mirja Hirvensalo, Sanna H. Palomäki, Nina Hutri-Kähönen, Olli T. Raitakari, Tuija H. Tammelin, Kasper Salin, Organized Youth Sports Trajectories and Adult Health Outcomes: The Young Finns Study, American Journal of Preventive Medicine, 2022, ISSN 0749-3797, https://doi.org/10.1016/j.amepre.2022.06.018
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi väitöstutkimus selvittää kuluttajien epäkohteliaan käytöksen vaikutuksia sivullisten käsityksiin brändeistä sosiaalisessa mediassa19.1.2026 11:02:33 EET | Tiedote
KTM Maqsood Bhutto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tarkastelee markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten kuluttajien epäkohtelias käytös vaikuttaa brändeihin, työntekijöihin ja sivullisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajien epäkohteliaisuus verkossa – toisin sanoen pienimuotoinen normeja rikkova kuluttajakäyttäytyminen, johon liittyy epäkunnioitusta, töykeyttä tai vihamielisyyttä erityisesti sosiaalisen median vuorovaikutustilanteissa – heikentää merkittävästi luottamusta brändiin ja sitoutumista yhteisöön sekä vähentää ostohalukkuutta vesittäen samalla brändien sovittelevien vastausten tehoa.
Väitös: Työarjen digitaaliset käytännöt voivat tukea oppimista (Karhapää)19.1.2026 10:07:52 EET | Tiedote
Työn arjen tilanteet, kuten verkkopalaverit ja jatkuva digitaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä oppimisen paikkoja. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa, että tarkoituksenmukaiset digityön käytännöt voivat tukea merkittävästi työssä tapahtuvaa oppimista, kun taas hallitsematon digiarjen kuormitus voi estää sitä.
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme