Lapsensa mieltymykset tunteva vanhempi voi ohjata liikuntaan jämäkästikin
15.4.2020 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Tutkimuksessa liikuntainnostus yhdistyi lasten ajatuksissa yleisimmin liikkumisen vapautta edistävään, mielenkiinnon kohteet huomioivaan ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavaan sekä lapsen kanssa yhdessä liikuntaan osallistuvaan vanhemmuuteen. Lasten liikuntainnostusta lisäsi vanhemman suhtautuminen hyväksyen lapsen ajoittaiseen innostuksen puutteeseen. Vanhemman kontrolli, eli eriasteinen pakottaminen ja lapsen sivuuttaminen liikuntaan liittyvästä päätöksenteosta, koettiin epämieluisaksi ja liikuntainnostusta vähentäväksi.
7–10-vuotiaiden lasten havaittiin käsittävän selkeästi eron liikuntaan innostavien ja toisaalta liikuntaintoa vähentävien toimintatapojen välillä.
- Esimerkiksi voimakas, julkinen ja avoin kannustaminen turnauksissa ja peleissä koettiin joissain tapauksissa noloksi ja jopa häpeälliseksi. Lisäksi esimerkiksi liikuntamotivaation väliaikaisen lopahtamisen vähätteleminen ja sivuuttaminen koettiin määräilevänä ja liikuntainnostuta vähentävänä toimintatapana, tutkijatohtori Arto Laukkanen kertoo.
Haastatteluista nousi kuitenkin esiin myös kokemuksia, joissa vanhemman kovalta tuntuva ohjaus ja määrääminen koettiin hyväksyttävänä ja liikuntainnostusta lisäävänä.
- Lapset toivat esiin tilanteita, joissa vanhemman toiminta oli tuntunut aluksi määräilevältä ja ehdottomalta. Yhteistä tällaisten tilanteiden myönteisenä kokemiselle ja liikuntainnon vahvistumiselle oli se, että vanhempi osallistui itse liikkumiseen lapsen kanssa. Toisekseen nämä vanhemmat aistivat, missä kulkee raja lapsen mielessä pakottamisen ja hyväksyttävän ohjaamisen välillä, Laukkanen sanoo.
Ruutuajan rajoittaminen liikunnan varjolla syö liikuntainnostusta
Hyvin tyypillinen lasten epämieluisa liikuntakokemus liittyi ruutuajan rajoittamiseen ja siihen liittyvään käskemiseen, että lapsen tulee mennä ulos liikkumaan.
- Tämä on hyvin ristiriitaista, sillä vanhemmat pyrkivät huolehtimaan lasten ruutuajasta ja riittävästä liikkumisesta, mutta tulevat mahdollisesti samaan aikaan edistäneeksi liikunnasta vieraantumista. Kenties liikuntaa ei tulisikaan asettaa vastakkain ruutuajan kanssa, vaan pyrkiä järjestämään molemmilla omat toisistaan riippumattomat paikkansa arjessa, Laukkanen sanoo.
Eräät lasten kokemuksista olivat päinvastaisia. Osa lapsista koki, että heillä oli loputtoman joustavat ja löyhät rajat ruutuajalle.
- Ruutuajan rajoittaminen itsenäisesti voi olla etenkin lapsille haastavaa. Joissain tapauksissa lapset myös näkevät huomattavasti vaivaa ja kekseliäisyyttä luodakseen lisää ruutuaikaa päivään, Laukkanen kertoo.
Ruutuajan rajoittamisen ja riittävän liikkumisen yhdistäminen tuntuu monimutkaiselta haasteelta lapsiperheissä. Aiheesta kaivattaisiinkin kipeästi lisätutkimusta sekä lasten että vanhempien näkökulmista.
Tutkimuksessa oli mukana 79 ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilasta. Oppilaiden käsityksiä liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta tutkittiin ryhmähaastatteluilla. Lapset osallistuivat noin puoli tuntia kestäviin ääninauhoitettuihin haastatteluihin keskimäärin viiden oppilaan ryhmissä osana normaalia koulupäivää. Osallistuminen oli vapaaehtoista.
Arto Laukkasen laajempi blogikirjoitus aiheesta Liikkuva perhe -hankkeen verkkosivuilla.
Alkuperäinen artikkeli: “It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice”: Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation" julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health-lehdessä 30.3.2020. Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistotutkija Arja Sääkslahti ja professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Tutkimusta rahoittivat Suomen kulttuurirahasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Linkki julkaisuun: https://www.mdpi.com/1660-4601/17/7/2315
Tietoa tutkimushankkeesta: www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Teknologia voi tehostaa painonhallintaa kuntoutuksessa19.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Teknologia-avusteinen kuntoutus voi auttaa kuntoutujia hallitsemaan painoaan, kaventamaan vyötäröään ja vähentämään kehon rasvaa. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan teknologia voi tuoda lisähyötyä painonhallintaan erityisesti sydänkuntoutuksessa.
QS Sustainability 2027: JYU menestyi vastuullisuusarvioinnissa18.11.2026 08:35:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui kansainvälisessä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa arvioinnissa sijalle 308. Sijoitus säilyi lähes samana viime vuodesta, jolloin se oli 296. Mukaan arviointiin oli hyväksytty kaikkiaan 2 000 yliopistoa yli sadasta maasta. Suomesta mukana oli 11 yliopistoa, joista Jyväskylän yliopisto oli viides.
Kestävyyskriisin kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja18.11.2026 07:25:00 EET | Tiedote
Millaisia kansalaistaitoja tarvitaan aikana, jolloin ympäristömuutosten tuomat haasteet vaikuttavat arkeemme yhä voimakkaammin? Jyväskylän yliopiston tutkijat nostavat esille viisi planetaarista kansalaistaitoa, jotka auttavat ihmisiä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.
Lähes puolet yli 70-vuotiaista hyötyi liikuntaharjoittelusta usealla toimintakyvyn osa-alueella17.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden mittainen liikuntaharjoittelu paransi yli 70-vuotiaiden fyysistä toimintakykyä, mutta hyödyt näkyivät eri ihmisillä eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan liikuntaharjoittelun onnistumista ei tulisi arvioida vain yhden mittarin perusteella, sillä myönteiset muutokset voivat ilmetä eri toimintakyvyn osa-alueilla.
Uusi tutkimus paljastaa mekanismin, joka voi auttaa sairaalabakteeria kestämään viimeisiin hoitokeinoihin kuuluvaa antibioottia17.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet Staphylococcus aureus -bakteerista entsyymin, joka muokkaa bakteerin soluseinän rakennetta ja voi lisätä sen kykyä selviytyä vankomysiiniantibiootin vaikutuksista. Löydös tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten bakteerit sopeutuvat antibioottipaineeseen, ja voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia keinoja antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
