Jyväskylän yliopisto

Lapsensa mieltymykset tunteva vanhempi voi ohjata liikuntaan jämäkästikin

Jaa

Lapsen mieltymykset tunteva ja toimintaan osallistuva vanhempi voi ohjata lasta välillä reippaastikin sammuttamatta tämän intoa liikuntaan. Lasten innostus liikkua yhdistyi kuitenkin yleisimmin lapsilähtöiseen ja virikkeitä tarjoavaan vanhemmuuteen. Pakottamisen lapset kokivat liikuntaintoa vähentäväksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnassa tehdyssä haastattelututkimuksessa.

Aikuisen ja lapsen liikkuminen yhdessä lisää lapsen innostusta liikuntaan.
Aikuisen ja lapsen liikkuminen yhdessä lisää lapsen innostusta liikuntaan.

Tutkimuksessa liikuntainnostus yhdistyi lasten ajatuksissa yleisimmin liikkumisen vapautta edistävään, mielenkiinnon kohteet huomioivaan ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavaan sekä lapsen kanssa yhdessä liikuntaan osallistuvaan vanhemmuuteen. Lasten liikuntainnostusta lisäsi vanhemman suhtautuminen hyväksyen lapsen ajoittaiseen innostuksen puutteeseen. Vanhemman kontrolli, eli eriasteinen pakottaminen ja lapsen sivuuttaminen liikuntaan liittyvästä päätöksenteosta, koettiin epämieluisaksi ja liikuntainnostusta vähentäväksi.

7–10-vuotiaiden lasten havaittiin käsittävän selkeästi eron liikuntaan innostavien ja toisaalta liikuntaintoa vähentävien toimintatapojen välillä.

- Esimerkiksi voimakas, julkinen ja avoin kannustaminen turnauksissa ja peleissä koettiin joissain tapauksissa noloksi ja jopa häpeälliseksi. Lisäksi esimerkiksi liikuntamotivaation väliaikaisen lopahtamisen vähätteleminen ja sivuuttaminen koettiin määräilevänä ja liikuntainnostuta vähentävänä toimintatapana, tutkijatohtori Arto Laukkanen kertoo.  

Haastatteluista nousi kuitenkin esiin myös kokemuksia, joissa vanhemman kovalta tuntuva ohjaus ja määrääminen koettiin hyväksyttävänä ja liikuntainnostusta lisäävänä.

- Lapset toivat esiin tilanteita, joissa vanhemman toiminta oli tuntunut aluksi määräilevältä ja ehdottomalta. Yhteistä tällaisten tilanteiden myönteisenä kokemiselle ja liikuntainnon vahvistumiselle oli se, että vanhempi osallistui itse liikkumiseen lapsen kanssa. Toisekseen nämä vanhemmat aistivat, missä kulkee raja lapsen mielessä pakottamisen ja hyväksyttävän ohjaamisen välillä, Laukkanen sanoo.

Ruutuajan rajoittaminen liikunnan varjolla syö liikuntainnostusta

Hyvin tyypillinen lasten epämieluisa liikuntakokemus liittyi ruutuajan rajoittamiseen ja siihen liittyvään käskemiseen, että lapsen tulee mennä ulos liikkumaan.

- Tämä on hyvin ristiriitaista, sillä vanhemmat pyrkivät huolehtimaan lasten ruutuajasta ja riittävästä liikkumisesta, mutta tulevat mahdollisesti samaan aikaan edistäneeksi liikunnasta vieraantumista. Kenties liikuntaa ei tulisikaan asettaa vastakkain ruutuajan kanssa, vaan pyrkiä järjestämään molemmilla omat toisistaan riippumattomat paikkansa arjessa, Laukkanen sanoo.

Eräät lasten kokemuksista olivat päinvastaisia. Osa lapsista koki, että heillä oli loputtoman joustavat ja löyhät rajat ruutuajalle.

- Ruutuajan rajoittaminen itsenäisesti voi olla etenkin lapsille haastavaa. Joissain tapauksissa lapset myös näkevät huomattavasti vaivaa ja kekseliäisyyttä luodakseen lisää ruutuaikaa päivään, Laukkanen kertoo.

Ruutuajan rajoittamisen ja riittävän liikkumisen yhdistäminen tuntuu monimutkaiselta haasteelta lapsiperheissä. Aiheesta kaivattaisiinkin kipeästi lisätutkimusta sekä lasten että vanhempien näkökulmista.

Tutkimuksessa oli mukana 79 ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilasta. Oppilaiden käsityksiä liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta tutkittiin ryhmähaastatteluilla. Lapset osallistuivat noin puoli tuntia kestäviin ääninauhoitettuihin haastatteluihin keskimäärin viiden oppilaan ryhmissä osana normaalia koulupäivää. Osallistuminen oli vapaaehtoista.

Arto Laukkasen laajempi blogikirjoitus aiheesta Liikkuva perhe -hankkeen verkkosivuilla

Alkuperäinen artikkeli: “It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice”: Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation" julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health-lehdessä 30.3.2020. Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistotutkija Arja Sääkslahti ja professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Tutkimusta rahoittivat Suomen kulttuurirahasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Linkki julkaisuun: https://www.mdpi.com/1660-4601/17/7/2315
Tietoa tutkimushankkeesta: www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe

Kuvat

Aikuisen ja lapsen liikkuminen yhdessä lisää lapsen innostusta liikuntaan.
Aikuisen ja lapsen liikkuminen yhdessä lisää lapsen innostusta liikuntaan.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 5.6.2020 Ihminen on tietoturvan heikoin lenkki (Vestman)3.6.2020 06:58:00 EESTTiedote

Aiemmat tutkimukset väittävät työntekijöiden oikeuttavan tietoturvarikkomuksiaan. Tiina Vestmanin väitöskirjan mukaan työntekijät kyllä selittävät ja perustelevat niitä, mutta eivät suoranaisesti oikeuta. Todellisuudessa työntekijöillä ei useinkaan ole tietoa tietoturvarikkomustensa lopullisista seurauksista, eivätkä he siten pysty arvioimaan omien tekojensa lopullisia seurauksia. Seuraukset voivat olla peruuttamattomat, mutta silti työntekijät eivät koe tietoturvarikkomuksistaan syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme