Lapsensa mieltymykset tunteva vanhempi voi ohjata liikuntaan jämäkästikin

Tutkimuksessa liikuntainnostus yhdistyi lasten ajatuksissa yleisimmin liikkumisen vapautta edistävään, mielenkiinnon kohteet huomioivaan ja harrastusmahdollisuuksia tarjoavaan sekä lapsen kanssa yhdessä liikuntaan osallistuvaan vanhemmuuteen. Lasten liikuntainnostusta lisäsi vanhemman suhtautuminen hyväksyen lapsen ajoittaiseen innostuksen puutteeseen. Vanhemman kontrolli, eli eriasteinen pakottaminen ja lapsen sivuuttaminen liikuntaan liittyvästä päätöksenteosta, koettiin epämieluisaksi ja liikuntainnostusta vähentäväksi.
7–10-vuotiaiden lasten havaittiin käsittävän selkeästi eron liikuntaan innostavien ja toisaalta liikuntaintoa vähentävien toimintatapojen välillä.
- Esimerkiksi voimakas, julkinen ja avoin kannustaminen turnauksissa ja peleissä koettiin joissain tapauksissa noloksi ja jopa häpeälliseksi. Lisäksi esimerkiksi liikuntamotivaation väliaikaisen lopahtamisen vähätteleminen ja sivuuttaminen koettiin määräilevänä ja liikuntainnostuta vähentävänä toimintatapana, tutkijatohtori Arto Laukkanen kertoo.
Haastatteluista nousi kuitenkin esiin myös kokemuksia, joissa vanhemman kovalta tuntuva ohjaus ja määrääminen koettiin hyväksyttävänä ja liikuntainnostusta lisäävänä.
- Lapset toivat esiin tilanteita, joissa vanhemman toiminta oli tuntunut aluksi määräilevältä ja ehdottomalta. Yhteistä tällaisten tilanteiden myönteisenä kokemiselle ja liikuntainnon vahvistumiselle oli se, että vanhempi osallistui itse liikkumiseen lapsen kanssa. Toisekseen nämä vanhemmat aistivat, missä kulkee raja lapsen mielessä pakottamisen ja hyväksyttävän ohjaamisen välillä, Laukkanen sanoo.
Ruutuajan rajoittaminen liikunnan varjolla syö liikuntainnostusta
Hyvin tyypillinen lasten epämieluisa liikuntakokemus liittyi ruutuajan rajoittamiseen ja siihen liittyvään käskemiseen, että lapsen tulee mennä ulos liikkumaan.
- Tämä on hyvin ristiriitaista, sillä vanhemmat pyrkivät huolehtimaan lasten ruutuajasta ja riittävästä liikkumisesta, mutta tulevat mahdollisesti samaan aikaan edistäneeksi liikunnasta vieraantumista. Kenties liikuntaa ei tulisikaan asettaa vastakkain ruutuajan kanssa, vaan pyrkiä järjestämään molemmilla omat toisistaan riippumattomat paikkansa arjessa, Laukkanen sanoo.
Eräät lasten kokemuksista olivat päinvastaisia. Osa lapsista koki, että heillä oli loputtoman joustavat ja löyhät rajat ruutuajalle.
- Ruutuajan rajoittaminen itsenäisesti voi olla etenkin lapsille haastavaa. Joissain tapauksissa lapset myös näkevät huomattavasti vaivaa ja kekseliäisyyttä luodakseen lisää ruutuaikaa päivään, Laukkanen kertoo.
Ruutuajan rajoittamisen ja riittävän liikkumisen yhdistäminen tuntuu monimutkaiselta haasteelta lapsiperheissä. Aiheesta kaivattaisiinkin kipeästi lisätutkimusta sekä lasten että vanhempien näkökulmista.
Tutkimuksessa oli mukana 79 ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilasta. Oppilaiden käsityksiä liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta tutkittiin ryhmähaastatteluilla. Lapset osallistuivat noin puoli tuntia kestäviin ääninauhoitettuihin haastatteluihin keskimäärin viiden oppilaan ryhmissä osana normaalia koulupäivää. Osallistuminen oli vapaaehtoista.
Arto Laukkasen laajempi blogikirjoitus aiheesta Liikkuva perhe -hankkeen verkkosivuilla.
Alkuperäinen artikkeli: “It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice”: Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation" julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health-lehdessä 30.3.2020. Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta yliopistotutkija Arja Sääkslahti ja professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Tutkimusta rahoittivat Suomen kulttuurirahasto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Linkki julkaisuun: https://www.mdpi.com/1660-4601/17/7/2315
Tietoa tutkimushankkeesta: www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/liikkuva-perhe
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme