Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia perustuslakiin, lastensuojeluun ja koulutusresursseihin

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsen oikeudet on huomioitu seurantajaksolla vaihtelevasti, ja ne vaativat jatkuvaa muistuttamista. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi.

Neljän vuoden tarkastelujaksolla lapsen oikeuksia ovat haastaneet koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja syntyvyyden laskun kaltaiset ilmiöt. Yhteiskunnassa on toteutettu ja toteutumassa laajoja uudistuksia, joiden yhteydessä lapsen oikeudet on huomioitu vaihtelevasti.

– Lapsiasiavaltuutettu joutuu toistuvasti muistuttamaan lasten huomioimisesta ja oikeuksista niin lainsäädäntötyössä, päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. Lapset ja nuoret haluavat myös itse osallistua ja vaikuttaa niin omiin asioihinsa kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Lapsen etu perustuslakiin

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin.

– Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Lapsen edun ensisijaisuus on tässä sopimuksessa erittäin keskeinen periaate, mutta Suomen lainsäädännössä lapsen etua säännellään hyvin sirpaleisesti,lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

Eduskuntakertomuksessa professori Heikki Hiilamo analysoi keskeisiä yhteiskuntapoliittisia päätöksiä ja osoittaa, miten heikosti lapsen edun näkökulma on huomioitu esimerkiksi Suomen sosiaaliturvauudistuksessa, koronapandemiassa ja jopa perhevapaauudistuksessa.

– Perustuslain tasoinen säännös tarvitaan varmistamaan, että lapsen etu otetaan huomioon kaikessa lapsiin tavalla tai toisella kohdistuvassa lainsäädännön täytäntöönpanossa ja että päätöksenteossa huolehditaan lapsivaikutusten arvioinnista, Merike Helander selventää.

Lastensuojelulaki tulee uudistaa kokonaisuudessaan

Lapsiasiavaltuutettu esittää lastensuojelulain kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Lastensuojelu on 1990-luvulta asti ollut kriisiytyneessä tilassa. Tästä kärsivät etenkin lapset ja heidän läheisensä. Samalla kriisi tulee niin inhimillisesti kuin taloudellisesti hyvin kalliiksi.

– Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän tavoin kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä pitkän ajan talouslamoista ja nousukausista, globalisaatiosta ja digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä huolimatta, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa.

– Nykyisen, lähes 30 kertaa muutetun ja repaleisen lastensuojelulain noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa. Samalla laki on yhteensovitettava sote-uudistuksen kanssa, ja huomiota on kiinnitettävä etenkin mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen saatavuuteen, Elina Pekkarinensanoo.

Koulutukselle pysyvä rahoitustaso

Eduskuntakertomuksessa tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen analysoivat koulutuksen reformeja, joilla on uudistettu koulutuksen rakenteita lähes jokaisella koulutussektorilla. Samaan aikaan koulutuksen resursseja on leikattu tuntuvasti.

– Opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012–2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. Useimmissa maissa koulutuspanostuksia lisättiin merkittävästi samalla aikavälillä, Virtanen ja Karhunen kirjoittavat.

Tehdyt korjaukset eivät ole riittäneet paikkaamaan syntynyttä vajetta. Suomi on saanut koulutuksen ongelmista toistuvasti huomautuksia niin YK:n lapsen oikeuksien komitealta kuin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta.

Lapsiasiavaltuutettu esittää, että Suomen koulutuksen tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.

Lisätietoja

Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa eduskuntakertomuksen eduskunnan puhemiehelle 8.2. klo 10.

Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuus  järjestetään etäyhteydellä 8.2. klo 12.

*****

Barnombudsmannen lämnar sin berättelse om barnens ställning och tillgodoseendet av barnens rättigheter i Finland 2018–2021 till riksdagen. Under uppföljningsperioden har beaktandet av barnets rättigheter varierat och kräver konstanta påminnelser. Barnombudsmannen ger tre förslag för att förbättra barnens ställning och tillgodoseendet av barnets rättigheter.

Under uppföljningsperioden på fyra år har fenomen som till exempel coronapandemin, klimatändringen och sjunkande nativitet utgjort utmaningar för tillgodoseendet av barnets rättigheter. I det finländska samhället har det genomförts och kommer att genomföras omfattande reformer. I detta sammanhang har beaktandet av barnets rättigheter varierat.

– Barnombudsmannen får konstant påminna om att barn och barnens rättigheter ska beaktas såväl i lagstiftningsarbetet, beslutsfattandet som i den offentliga debatten. Barn och unga vill också själva bli delaktiga och påverka både frågor som berör dem och det samhälleliga beslutsfattandet, berättar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Barnets bästa i grundlagen

Barnombudsmannen anser att prioriteringen av barnets bästa bör inkluderas i grundlagens bestämmelser om de grundläggande rättigheterna.

– Finland har förbundit sig till FN:s konvention om barnets rättigheter. Prioriteringen av barnets bästa är en väldigt central princip i konventionen, men bestämmelserna om barnets bästa i Finlands lagstiftning är mycket fragmenterade,berättar jurist Merike Helander vid barnombudsmannens byrå.

I berättelsen till riksdagen analyserar professor Heikki Hiilamo centrala samhällspolitiska beslut och bevisar att perspektivet på barnets bästa inte har beaktats tillräckligt starkt till exempel i social- och hälsovårdsreformen, coronapandemin och inte heller ens i familjeledighetsreformen.

– Vi behöver en bestämmelse på grundlagsnivån för att säkerställa att barnets bästa beaktas i genomförandet av all lagstiftning som på ett eller annat sätt berör barn och att man vid beslutfattandet bedömer konsekvenserna för barn, förtydligar Merike Helander.

Barnskyddslagen bör reformeras i sin helhet

Barnombudsmannen föreslår en totalreform av barnskyddslagen. Barnskyddet har befunnit sig i kris ända sedan 1990-talet, vilket drabbar i synnerhet barn och deras närstående. Samtidigt är krisen mycket kostsam både mänskligt och ekonomiskt sett.

– Av indikatorer som beskriver psykisk ohälsa i Finland är det svårt att hitta någon annan indikator än antalet barn som placerats utom hemmet som lika konsekvent och under lika lång tid skulle ha ökat – oberoende av ekonomiska upp- och nedgångar, globalisering och digitalisering, forskning och utvecklingsarbete, skriver professor Heikki Hiilamo i barnombudsmannens berättelse till riksdagen.

– Att tillämpa och förstå den nuvarande, fragmenterade barnskyddslagen är svårt även för sakkunniga. Lagen har också ändrats nästan 30 gånger. Samtidigt bör lagen anpassas till social- och hälsovårdsreformen och särskild uppmärksamhet bör fästas i synnerhet vid tillgången till mentalvårds- och beroendevårdstjänster, säger Elina Pekkarinen.

Fastställd finansieringsnivå för utbildningen

I berättelsen till riksdagen analyserar forskningschef Hanna Virtanen och forskningshandledare Hannu Karhunen utbildningsreformer som har förnyat utbildningsstrukturerna i så gott som alla utbildningssektorer. Samtidigt har utbildningsresurserna skurits ned avsevärt.

– Utöver i Finland minskade kostnaderna för utbildning per studerande under 2012–2018 endast i Ryssland, Grekland och Slovenien. Under samma tidsperiod ökades satsningarna på utbildning markant i de flesta länder, skriver Virtanen och Karhunen.

De genomförda korrigeringarna har inte kunnat täcka det uppkomna underskottet. Finland har fått flera anmärkningar om problemen inom utbildningen såväl av FN:s barnrättskommitté som av FN:s kommitté för ekonomiska, sociala och kulturella rättigheter.

Barnombudsmannen föreslår att kunskapsbasen av och resurserna för utbildningen i Finland framöver säkras över regeringsperioderna genom att man förbinder sig till en tydligt fastställd finansieringsnivå som motsvarar finansieringen i de övriga nordiska länderna.

Ytterligare information

Barnombudsmannen lämnar sin berättelse till riksdagens talman 8.2. kl. 10.

Publiceringstillfället  för barnombudsmannens berättelse till riksdagen anordnas via fjärrförbindelse 8.2. kl. 12. Välkommen att följa publiceringstillfället!