Lapsuuden kokemukset omista vanhemmista saattavat heijastua tapoihimme säädellä tunteita
Tutkimuksessa selvitettiin lapsuudessa koetun vanhemmuuden yhteyksiä aikuisten arkielämän tunteiden säätelyyn. Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan ajassa etenevää prosessia, jossa ihminen pyrkii vaikuttamaan tunteisiinsa erilaisten säätelykeinojen avulla. Ihminen voi esimerkiksi tukahduttaa tunteidensa ilmaisemista vältellessään sosiaalisia ristiriitatilanteita.
Tutkimus perustuu kehityspsykologisiin teorioihin, joiden mukaan vanhempien kasvatus- ja vuorovaikutustyylit muodostavat keskeisen osan perheen tunneilmastoa, heijastaen tärkeää tietoa myös perheen ulkopuolisesta maailmasta. Tämä näkökulma esittää, että kokemukset omien vanhempien tyyleistä, kuten lämmöstä ja ylikontrolloinnista, ohjaavat lapsen tunteiden säätelyn sekä tunteisiin liittyvien uskomusten kehittymistä, mikä voi myöhemmin näkyä tunteiden säätelyssä myös aikuisuudessa.
Reaaliaikaista tietoa tunteiden säätelystä
Tutkimuksen ensimmäisen kirjoittajan, väitöskirjatutkija ja psykologi Jaakko Tammilehdon mukaan tutkimuksen erityispiirteenä oli kokemusotantamenetelmän hyödyntäminen tunteiden säätelyn tutkimisessa.
– Perinteisesti tutkimus on tarkastellut arkielämän tunteiden säätelyä kysymällä ihmisten arvioita yleisistä taipumuksistaan säädellä omia tunteitaan. Kuitenkin tällaiset asetelmat kykenevät rajallisesti erottelemaan hienovaraisempia tunteiden säätelyn osaprosesseja ja -vaiheita, Tammilehto kertoo.
Kokemusotantamenetelmässä henkilöt raportoivat tietoa tunteiden säätelytavoistaan ja tunnekokemuksistaan älypuhelimillaan lukuisia kertoja päivässä useiden päivien ajan reaaliajassa.
– Tämä tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan dynaamisten tunteiden säätelyprosessien tutkimiseen koskien esimerkiksi sitä mitä säätelykeinoja ihmiset valitsevat käytettäväksi sekä miten he pystyvät näiden keinojen avulla vaikuttamaan omiin tunteisiinsa.
Lapsuuden perheen tunneilmasto näkyy aikuisuudessa
Tammilehdon mukaan tutkimustulokset tarjoavat alustavia viitteitä siitä, että lapsuuden kokemukset omien vanhempien lämmöstä ja ylikontrolloinnista voivat edelleen näkyä aikuisuudessa siinä, miten paljon ylipäänsä säätelemme tunteitamme. Tämä saattaa liittyä siihen, miten suhtaudumme tunteisiimme.
– Lapsuudessa koettu vanhemmuuden lämpö saattaa lisätä arvostusta ja hyväksyntää omia tunteita ja niiden hyödyllisyyttä kohtaan ilman suurta tarvetta tunteiden voimakkaaseen säätelyyn. Tutkimuksessamme tämä näkyi esimerkiksi vähäisempänä tunteiden tukahduttamisena. Sen sijaan lapsuudessa koettu vanhempien ylikontrollointi saattaa lisätä uskomuksia tunteiden kontrolloinnin välttämättömyydestä, mikä voi ajoittain näkyä jopa tunteiden ylisäätelynä.
— Voimakkaammat johtopäätökset vaativat kuitenkin tulosten toistamista suuremmissa aineistoissa ja tiukemmissa testeissä jatkotutkimuksissa, Tammilehto korostaa.
Tutkimus on osa psykologian tohtori Jallu Lindblomin johtamaa Päivittäiset tunteet -tutkimusprojektia ja se on Suomen Kulttuurirahaston, Alfred Kordelin säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimus on julkaistu kaikille avoimena Cognition and Emotion -lehdessä 10.5.2023.
Jaakko Tammilehto, Marjo Flykt, Kirsi Peltonen, Peter Kuppens, Guy Bosmans & Jallu Lindblom (2023): Roles of recalled parenting experiences and effortful control in adult daily emotion regulation. Cognition and Emotion.
Tutkimusryhmä jatkaa tutkimusta teeman parissa. Hiljattain esirekisteröidyssä uudessa tutkimuksessa selvitetään lapsuuden traumaattisten kokemusten ja päivittäisen tunteiden dynamiikan välisiä yhteyksiä aikuisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Tammilehto
jaakko.tammilehto@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme