Laskelma yli 20 paikkakunnalle: Omistusasuja on ollut viime vuosina voittaja laskevan hinnankehityksen kaupungeissakin

Kannattaako omistusasuminen, jos paikkakunnalla asuntojen hintataso on ollut viime vuosikymmeneltä alkaen laskeva? Entä jos se on ollut nouseva: kuinka hyvin omistusasuminen on palvellut asuntolainan myötä “pakkosäästävää” ihmistä vaurastumisessa? Kiinteistömaailma teki vertailevan laskelman yli 20 paikkakunnalle Suomessa, ja tulokset ovat selvät. Kaikissa niissä omistusasuminen on keskimäärin auttanut varallisuuden kasvattamisessa, tyypillisesti kymmenien tuhansien tai Helsingissä jopa yli 100 000 euron verran.
Kiinteistömaailman tekemissä laskelmissa tarkastellaan kuvitteellista sisarusparia, Mattia ja Maijaa, ja heidän asumistaan kaksiossa eri paikkakunnilla.
Matti valitsi viime vuosikymmenen puolivälissä (v. 2015) asumismuodokseen vuokra-asumisen; Maija puolestaan päätti ja pystyi ostamaan vastaavan kaksion itselleen. Maija sai omistusasumisensa kuukausimenot (= lainan korot, lainan lyhennys ja taloyhtiölle maksettava vastike) samansuuruiseksi Matti-veljen vuokran kanssa valitsemalla sopivanpituisen laina-ajan.
Mitä Matin ja Maijan varallisuudelle kuuluu nyt, seitsemää vuotta myöhemmin eli vuoden 2021 lopussa, riippuen siitä missä he asuvat?
Laskelmat perustuvat Matin vuokrakulujen osalta kunkin kaupungin kaksioiden keskimääräiseen vuokratasoon (lähde: Tilastokeskus). Omistusasumisen laskelma puolestaan on tehty vuoden 2015 keskimääräisen kaksioiden ostohinnan mukaan. Asuntolainan korkona on käytetty 1% ja asunnon vastikkeen suuruutena 5 euroa/neliö, mikä mahdollistaa tyypillisesti myös pienimuotoiset korjauskulut taloyhtiössä. Muita kuluja, kuten varainsiirtoveroa, laskelma ei huomioi, ja se on tehty 100% laina-asteella. Laskelma perustuu siis paikkakunnan keskimääräisiin toteutuneisiin lukuihin kyseisessä kokoluokassa määrättynä aikana; huomattava on, että myös alueiden sisällä voi olla merkittävääkin tapauskohtaista vaihtelua.
ESIMERKKI Matti ja Maija Tampereella: Maijalla varallisuutta 69 000 euroa enemmän kuin Matilla
Vuosina 2015 – 2021 Matilla kului vuokriin 62 000 euroa keskimääräisellä Tampereen kaksioiden vuokratasolla (760 euroa vuonna 2021; laskelmassa huomioitu keskimääräiset vuokrankorotukset vuosien aikana).
Samana ajanjaksona Maija maksoi vastikkeita ja lainansa korkoa 30 000 euroa. Koska hän halusi käyttää asumiseensa saman verran kuin Matti, pystyi hän lyhentämään 25 vuoden laina-ajalle mitoitettua lainaansa näiden vuosien aikana 34 000 eurolla. Tilastojen mukaan hänen asuntonsa arvo nousi em. vuosina 35 000 euroa. Näin laskien Maijan varallisuus kasvoi näiden seitsemän vuoden aikana 69 000 euroa. Lainaa hänellä toki on 25 vuoden laina-ajasta johtuen edelleen jäljellä.
Vastaava laskelma Helsingissä Maijan eduksi 128 000 euroa, Oulussa 42 000 euroa ja Mikkelissä 18 000 euroa
Jos Matti ja Maija olisivat puolestaan asuneet Espoossa, olisi vastaavalla laskutoimituksella Maijan varallisuus kasvanut 88 000 euroa, Vantaalla 66 000 euroa ja Oulussa 42 000 euroa. Vaikka alueen asuntojen hintataso olisi vuosina 2015 – 2021 ollut laskeva, olisi Maijan varallisuus silti kasvanut lainanlyhennysten myötä: Kotkassa Maijan varallisuus olisi kasvanut 19 000 euroa ja Mikkelissä 18 000 euroa. Näissä luonnollisesti sekä Matin että Maijan asumiseen käyttämä kuukausisumma on merkittävästi esimerkiksi Helsinkiä pienempi, koska kaksioissa sekä vuokrat että myyntihinnat ovat Helsinkiä pienemmät.
”Asumiseen kuluu valtaosalla meistä väistämättä vähintään satoja euroja kuukaudessa, olipa kyse vuokra-tai omistusasumisesta. Omistusasuminen on lähtökohtaisesti ollut keskiarvolukujen valossa hyvä päätös viime vuosikymmenen puolivälistä näihin hetkiin asti kaikilla alueilla, joille laskelma nyt tehtiin”, sanoo analyytikko Tony Korkala Kiinteistömaailmasta.
Miten tästä eteenpäin - muuttuuko tilanne tulevaisuudessa?
Vuosien 2015 – 2021 laskelmaa ei luonnollisesti voi suoraan käyttää tulevaa ennustettaessa.
“Laskelmissa käytetty 1% korkotaso voi tulevina vuosina olla liian matala, ja samoin asumisen kustannuksissa (vastikkeissa) on monin paikoin nousupaineita. Arvonkehitysennusteissamme on nähtävissä voimakkaimman hinnannousun tasaantumista lähikuukausina. Kustannusten nousu näkyy luonnollisesti myös vuokrapuolella hinnannostopaineina”, toteaa Tony Korkala.
“Esimerkki kuitenkin havainnollistaa sen, että asuntolainan takaisinmaksu “pakkosäästämisenä” on useimmille varsin toimiva tapa parantaa varallisuuttaan, ja tämän voi perustellusti odottaa myös jatkuvan”, sanoo Korkala.
Tutustu paikkakuntakohtaisiin laskelmiin:
https://www.kiinteistomaailma.fi/tiedotteet/kiinteistomaailman-56-barometri-omistus-vs-vuokra-asuminen
Kiinteistömaailman 56. barometrin tiedotteen voit lukea tästä:
https://www.kiinteistomaailma.fi/tiedotteet/kiinteistomaailman-56-barometri-asuntojen-hinnat
Lisätiedot:
Tony Korkala, analyytikko, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 3070361
Taina Mustamo, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 4240045
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taina MustamoMarkkinointi- ja viestintäjohtaja
Puh:+358504240045taina.mustamo@kiinteistomaailma.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
KiinteistömaailmaUnioninkatu 30
00100 HELSINKI
info@kiinteistomaailma.fihttps://www.kiinteistomaailma.fi
Kiinteistömaailma on kiinteistönvälityspalveluita Suomessa ja Baltian maissa tarjoava yritys.
Suomessa Kiinteistömaailma on kauppamäärillä mitattuna maan suurin kiinteistönvälitysketju, jossa työskentelee yli 500 asuntokaupan ammattilaista reilussa sadassa yrittäjävetoisessa asuntomyymälässä ympäri Suomen. Yritys perustettiin vuonna 1990.
Baltian maissa (Viro, Latvia, Liettua) Kiinteistömaailma toimii Ober-Haus -brändillä. Kiinteistömaailma osti Ober-Hausin liiketoiminnan vuonna 2021.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistömaailma
Kasvun kuukausi marraskuussakin2.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiinteistömaailman Pulssi 2.12.2025
Yksittäisten rakennustapojen demonisointi ei ole järkevää – kohdekohtainen oikea tieto ratkaisee27.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Mediassa käydään ajoittain keskustelua tiettyjen rakennustapojen, viime päivinä erityisesti piilo- eli valesokkelien, ongelmallisuudesta. Valesokkelia käytettiin paljon erityisesti 1970–1980-luvuilla pientaloissa. ”Jos keskustelu jää yksipuoliseksi, luo se helposti mielikuvaa, että joku rakennetyyppi olisi kategorisesti vältettävä, kirjaimellisesti hinnalla millä hyvänsä. Näin ei ole. Olennaista on oikea tieto ja siihen perustuva tapauskohtainen arviointi, kun kohde vaihtaa omistajaa”, toteaa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Mika Laurikainen.
Kiinteistömaailman hinta-arviot toteutuneet tänä vuonna 95 % tarkkuudella – joka 10. kaupassa arvio osui eurolleen14.11.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Kiinteistömaailman tekemät hinta-arviot ovat vuoden 2025 aikana toteutuneet 95 % tarkkuudella, käy ilmi kaikkien ketjun välittämien yli 100 000 euron asunto- ja kiinteistökauppojen analyysista. Joka kymmenennessä kaupassa hinta-arvio on osunut kohdilleen euron tarkkuudella.
Paras lokakuu asuntokaupassa neljään vuoteen4.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kiinteistömaailman Pulssi 4.11.2025
Asuntokaupan nousijat syyskuussa: omakotitalot ja yksiöt2.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistömaailman Pulssi 2.10.2025
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
