Kannattaako omistusasuminen, jos paikkakunnalla asuntojen hintataso on ollut viime vuosikymmeneltä alkaen laskeva? Entä jos se on ollut nouseva: kuinka hyvin omistusasuminen on palvellut asuntolainan myötä “pakkosäästävää” ihmistä vaurastumisessa? Kiinteistömaailma teki vertailevan laskelman yli 20 paikkakunnalle Suomessa, ja tulokset ovat selvät. Kaikissa niissä omistusasuminen on keskimäärin auttanut varallisuuden kasvattamisessa, tyypillisesti kymmenien tuhansien tai Helsingissä jopa yli 100 000 euron verran.  

Kiinteistömaailman tekemissä laskelmissa tarkastellaan kuvitteellista sisarusparia, Mattia ja Maijaa, ja heidän asumistaan kaksiossa eri paikkakunnilla.  

Matti valitsi viime vuosikymmenen puolivälissä (v. 2015) asumismuodokseen vuokra-asumisen; Maija puolestaan päätti ja pystyi ostamaan vastaavan kaksion itselleen. Maija sai omistusasumisensa kuukausimenot (= lainan korot, lainan lyhennys ja taloyhtiölle maksettava vastike) samansuuruiseksi Matti-veljen vuokran kanssa valitsemalla sopivanpituisen laina-ajan. 

Mitä Matin ja Maijan varallisuudelle kuuluu nyt, seitsemää vuotta myöhemmin eli vuoden 2021 lopussa, riippuen siitä missä he asuvat? 

Laskelmat perustuvat Matin vuokrakulujen osalta kunkin kaupungin kaksioiden keskimääräiseen vuokratasoon (lähde: Tilastokeskus). Omistusasumisen laskelma puolestaan on tehty vuoden 2015 keskimääräisen kaksioiden ostohinnan mukaan. Asuntolainan korkona on käytetty 1% ja asunnon vastikkeen suuruutena 5 euroa/neliö, mikä mahdollistaa tyypillisesti myös pienimuotoiset korjauskulut taloyhtiössä. Muita kuluja, kuten varainsiirtoveroa, laskelma ei huomioi, ja se on tehty 100% laina-asteella. Laskelma perustuu siis paikkakunnan keskimääräisiin toteutuneisiin lukuihin kyseisessä kokoluokassa määrättynä aikana; huomattava on, että myös alueiden sisällä voi olla merkittävääkin tapauskohtaista vaihtelua.  


ESIMERKKI Matti ja Maija Tampereella: Maijalla varallisuutta 69 000 euroa enemmän kuin Matilla  

Vuosina 2015 – 2021 Matilla kului vuokriin 62 000 euroa keskimääräisellä Tampereen kaksioiden vuokratasolla (760 euroa vuonna 2021; laskelmassa huomioitu keskimääräiset vuokrankorotukset vuosien aikana). 

Samana ajanjaksona Maija maksoi vastikkeita ja lainansa korkoa 30 000 euroa. Koska hän halusi käyttää asumiseensa saman verran kuin Matti, pystyi hän lyhentämään 25 vuoden laina-ajalle mitoitettua lainaansa näiden vuosien aikana 34 000 eurolla. Tilastojen mukaan hänen asuntonsa arvo nousi em. vuosina 35 000 euroa. Näin laskien Maijan varallisuus kasvoi näiden seitsemän vuoden aikana 69 000 euroa. Lainaa hänellä toki on 25 vuoden laina-ajasta johtuen edelleen jäljellä. 

Vastaava laskelma Helsingissä Maijan eduksi 128 000 euroa, Oulussa 42 000 euroa ja Mikkelissä 18 000 euroa 

Jos Matti ja Maija olisivat puolestaan asuneet Espoossa, olisi vastaavalla laskutoimituksella Maijan varallisuus kasvanut 88 000 euroa, Vantaalla 66 000 euroa ja Oulussa 42 000 euroa. Vaikka alueen asuntojen hintataso olisi vuosina 2015 – 2021 ollut laskeva, olisi Maijan varallisuus silti kasvanut lainanlyhennysten myötä: Kotkassa Maijan varallisuus olisi kasvanut 19 000 euroa ja Mikkelissä 18 000 euroa. Näissä luonnollisesti sekä Matin että Maijan asumiseen käyttämä kuukausisumma on merkittävästi esimerkiksi Helsinkiä pienempi, koska kaksioissa sekä vuokrat että myyntihinnat ovat Helsinkiä pienemmät. 

”Asumiseen kuluu valtaosalla meistä väistämättä vähintään satoja euroja kuukaudessa, olipa kyse vuokra-tai omistusasumisesta. Omistusasuminen on lähtökohtaisesti ollut keskiarvolukujen valossa hyvä päätös viime vuosikymmenen puolivälistä näihin hetkiin asti kaikilla alueilla, joille laskelma nyt tehtiin”, sanoo analyytikko Tony Korkala Kiinteistömaailmasta. 

Miten tästä eteenpäin - muuttuuko tilanne tulevaisuudessa? 

Vuosien 2015 – 2021 laskelmaa ei luonnollisesti voi suoraan käyttää tulevaa ennustettaessa.  

“Laskelmissa käytetty 1% korkotaso voi tulevina vuosina olla liian matala, ja samoin asumisen kustannuksissa (vastikkeissa) on monin paikoin nousupaineita. Arvonkehitysennusteissamme on nähtävissä voimakkaimman hinnannousun tasaantumista lähikuukausina. Kustannusten nousu näkyy luonnollisesti myös vuokrapuolella hinnannostopaineina”, toteaa Tony Korkala. 

“Esimerkki kuitenkin havainnollistaa sen, että asuntolainan takaisinmaksu “pakkosäästämisenä” on useimmille varsin toimiva tapa parantaa varallisuuttaan, ja tämän voi perustellusti odottaa myös jatkuvan”, sanoo Korkala. 

Tutustu paikkakuntakohtaisiin laskelmiin:
https://www.kiinteistomaailma.fi/tiedotteet/kiinteistomaailman-56-barometri-omistus-vs-vuokra-asuminen

Kiinteistömaailman 56. barometrin tiedotteen voit lukea tästä:
https://www.kiinteistomaailma.fi/tiedotteet/kiinteistomaailman-56-barometri-asuntojen-hinnat

Lisätiedot: 

Tony Korkala, analyytikko, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 3070361 
Taina Mustamo, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 4240045