Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Laskutuspalvelun käyttäminen – olivatko työntekijät työsuhteessa vastaajayhtiöön

Jaa
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi asbestipurkutyötä suorittavan yhtiön toimitusjohtajalle 40 päiväsakkoa. Yhtiölle esitetty yhteisösakkovaatimus hylättiin. Käräjäoikeus arvioi asbestipurkutyössä esiin tulleiden laiminlyöntien lisäksi sitä, tulkittiinko laskutuspalvelua käyttäneet asbestinpurkajat kevytyrittäjiksi vai työstä vastanneen yhtiön tai työn laskuttaneen yrityksen työntekijöiksi. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 17.3.2023.

Tapauksessa oli kyse asbestia sisältävän putkiston purkutyöstä, jossa havaittiin asbestipurkutyön turvallisuutta koskevia laiminlyöntejä. Purkutyötä tehneiden asbestialtistumisen seurantamittauksia ei hoidettu asianmukaisesti. Lisäksi työn päättymisen jälkeen alueelta löydettiin asbestia, jolle omaa urakkaansa suorittamaan tulleet muun työnantajan työntekijät altistuivat.

Käräjäoikeudessa tuli esille, että pitkään jatkuneen esitutkinnan ja syyteharkinnan vuoksi vastaajayhtiö oli menettänyt urakoita ja sen liikevaihto oli pienentynyt merkittävästi. Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtajalle annettu sakkorangaistus oli tällä perusteella riittävä.

Olivatko asbestipurkutyötä suorittaneet vastaajayhtiön työntekijöitä?

Käräjäoikeudessa keskeiseksi arvioitavaksi asiaksi nousi se, olivatko työntekijät vastaajayhtiön työntekijöitä asbestipurkutyötä tehdessään. Toimitusjohtajan mukaan he eivät olleet työntekijöitä, vaan niin kutsuttuja kevytyrittäjiä, koska he olivat laskuttaneet yhtiötä tekemästään työstä laskutuspalvelun kautta.

Laskutuspalvelun kautta toimiva toinen yritys siirsi tehdystä työstä suoritetun maksun työntekijöille tehden samalla ennakonpidätyksen. Vastaajayhtiön toimitusjohtaja esitteli oikeudessa laskussa olleen ohjeen, johon oli kirjattu, että laskutuspalvelun kautta ei voinut ”maksattaa työsuhteista työtä”.

Käräjäoikeuden mukaan oli jossakin määrin tulkinnanvaraista, olivatko työntekijät toimineet vastaajayhtiön työntekijöinä. Toisaalta oikeus piti mahdollisena, että työn tehneet olivat yhtiön työntekijöitä, mutta tämä oli ulkoistanut palkkahallintonsa toiselle, maksun laskutuspalvelun kautta suorittaneelle yritykselle, joka suoritti maksun yhteydessä ennakonpidätyksen vastaajayhtiön puolesta. Toisaalta käräjäoikeus piti mahdollisena, että työn tehneiden voitaisiin katsoa olleen työsuhteessa maksun suorittaneeseen yritykseen, koska tämä oli suorittanut ennakonpidätyksen maksettavasta palkasta.

Käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin myös muiden työsuhteen tunnusmerkistöjen avulla. Käräjäoikeus päätyi arvioinnissaan siihen, että työntekijät olivat muun muassa sitoutuneet henkilökohtaisesti suorittamaan asbestipurkutyön vastaajayrityksen johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Näin ollen työntekijät olivat olleet vastaajayhtiön työntekijöitä.

Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta

Koska käräjäoikeus katsoi työntekijöiden olleen työsuhteessa vastaajayhtiöön, tämä on ollut velvollinen noudattamaan asbestipurkutyössä työturvallisuuslain työnantajaa koskevia säännöksiä. Toimitusjohtaja oli laiminlyönyt työntekijöiden asbestialtistumisen seurantaan vaadittavat mittaukset sekä jättänyt huolehtimatta puhtaudesta asbestipurkutyön päätyttyä.

Työsuojelun lakimies Anna-Maija Heino muistuttaa, että pelkästään laskutuspalvelun käyttäminen ei merkitse työntekijäaseman ulkopuolelle jäämistä. Työnantajalla on työturvallisuusvastuu työntekijöistään.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 17.3.2023, 23/111011, asiassa R 22/1069. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lakimies Anna-Maija Heino, 0295 016 657, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket



Työsuojelu − tervettä työtä!
Työsuojeluviranomaisena huolehdimme siitä, että työ Suomessa on terveellistä, turvallista ja reilua. Valvomme työn tekemistä työpaikoilla. Annamme myös ohjausta ja neuvontaa sekä kannustamme työpaikkoja omaehtoiseen, ennaltaehkäisevään työsuojelutyöhön.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Ändringarna i diskrimineringslagen träder i kraft 1.6.2023 – vad förändras gällande arbetslivet?7.6.2023 07:59:52 EEST | Tiedote

Syftet med diskrimineringslagen som trädde i kraft 2015 är att främja likabehandling och förebygga diskriminering. Den delreform av lagen som träder i kraft den 1 juni 2023 förtydligar arbetsgivarens skyldigheter i fråga om främjandet av likabehandling och likabehandlingsplaneringen. Bestämmelserna preciseras också i fråga om trakasserier som kränker människovärdet och rimliga anpassningar av arbetstagare med funktionsnedsättning. Rättsskyddet för personer som upplevt diskriminering förbättras när främjandet av likabehandling och förbudet mot diskriminering i fortsättningen övervakas av både regionförvaltningsverkens ansvarsområden för arbetarskyddet, dvs. arbetarskyddsmyndigheterna, och diskrimineringsombudsmannen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme