Tilastokeskus

Lastenhoito aiempaa tasa-arvoisempaa – miehet kasvattaneet osuuttaan 

Jaa

Miesten lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut 2000-luvulla. Uusien sukupolvien isät käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät 20–40 vuotta sitten. Työlliset miehet käyttävät jopa hieman enemmän aikaa lapsien hoitamiseen kuin työlliset naiset. Tämä selviää Tilastokeskuksen uuden ajankäyttötutkimuksen ensimmäisistä tuloksista.

”Kulttuurisen muutoksen lisäksi asiaan ovat voineet vaikuttaa parantuneet mahdollisuudet isyys- ja vanhempainvapaiden vietossa. Lisäksi on mahdollista, että korona-aika on joissakin tapauksissa lisännyt isien mahdollisuuksia lastenhoitoon. Esimeriksi etätöissä on voitu sivutyönä hoitaa lapsia”, suomalaisten ajankäyttöä tutkinut yliaktuaari Juha Haaramo kertoo. 

Koko väestön tasolla naiset hoitavat yhä lapsia enemmän kuin miehet, ja erilaiset perhevapaat ovat useimmiten naisten käytössä.

Naiset vähentäneet ja miehet lisänneet kotitöiden tekemistä 

Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on edelleen kaventunut. Miesten kotitöihin käyttämä aika on lisääntynyt vuosikymmenestä toiseen, kun taas naisten käyttämä aika on vähentynyt. 

Miehet ovat lisänneet kotitöiden tekemistä keskimäärin 11 minuutilla päivässä. Naiset kantavat kuitenkin yhä päävastuun suomalaisissa kodeissa tehtävistä töistä. Vuonna 2020 naiset käyttivät päivittäin kotitöihin 37 minuuttia enemmän aikaa kuin miehet. 

Koko 10 vuotta täyttänyt väestö teki vuosina 2020–2021 kotitöitä keskimäärin kolme tuntia päivässä (2 t. 57 min). Kotitöihin osallistuneilla aika oli 3 tuntia 19 minuuttia päivässä. Koronapandemiasta huolimatta kotitöihin aika on pysynyt kutakuinkin samana kuin noin kymmenen vuotta sitten. Kotitöihin osallistuneiden osuus on kuitenkin pudonnut runsaasta 90:stä prosentista alle 90:een.

Kotitalous- ja huoltotöissä edelleen perinteinen painotus 

Miesten ja naisten tekemien kotitöiden sisällössä on tapahtunut vuosien saatossa jonkin verran lähentymistä. Esimerkiksi ostoksien tekoon kummatkin sukupuolet käyttävät nyt yhtä paljon aikaa. Kotitalous- ja huoltotöissä jako miesten ja naisten töihin on kuitenkin yhä selvä: miehet tekevät edelleen huomattavasti naisia enemmän korjaus-, rakennus- ja huoltotöitä, kun taas naiset käyttävät selvästi miehiä enemmän aikaa siivoukseen, astianpesuun, vaatehuoltoon ja myös ruoanlaittoon. 

”Ruoanlaitosta on kuitenkin hiljalleen tullut entistä enemmän myös miesten puuhaa. Kokkailu on nyt selvästi suurempi osa miesten ajankäyttöä kuin 1980-luvulla, jolloin ruoanlaitosta tuli ehkä ensimmäistä kertaa jonkinasteinen muoti-ilmiö”, Haaramo sanoo. 

Naisten ja miesten kokonaistyöaika ensimmäistä kertaa samalla tasolla 2020–2021 

Naisten ja miesten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika saavutti 2020–2021 ensimmäistä kertaa saman tason ajankäyttötutkimuksen reilun 40 vuoden pituisen mittaushistorian aikana. Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt. Naisilla vähentymistä on tapahtunut sekä koti- että ansiotöihin käytetyssä ajassa.     

“Ansiotöihin käytetyn ajan väheneminen on ollut jo pitemmän ajan trendi, jossa esimerkiksi osa-aikatyön yleistymisellä 1990-luvulta lähtien on ollut oma roolinsa. Korona-aikakin on voinut vähentää työtunteja ainakin joillain aloilla. Lisäksi etätyön yleistymisellä on voinut olla oma vaikutuksensa”, Haaramo kertoo.  

Ansiotöihin käytetty aika on vähentynyt vuosikymmenestä toiseen 15–24- ja 35–44-vuotiaiden keskuudessa ja lisääntynyt 55–64-vuotiaiden keskuudessa. 65–74-vuotiaiden joukossa ansiotöiden tekeminen väheni vuosina 2009–2010, mutta lisääntyi vuosikymmentä myöhemmin. 25–34- ja 45–54-vuotiaiden keskuudessa ansiotöihin käytetty aika väheni entisestään 2010-luvulle tultaessa taloudellisen taantuman vuoksi. 2020–2021 ansiotöiden tekeminen lisääntyi jälleen näissä ikäryhmissä, mutta 2010-lukua edeltävien vuosikymmenten tasolle ei enää päästy. 

Tyttöjen opiskeluun käyttämä aika on lisääntynyt 

Koko väestön tasolla päätoimiseen opiskeluun käytetty aika ei ole vuosikymmenten aikana juuri muuttunut. Vuosina 2020–2021 opiskeluun käytettiin keskimäärin 38 minuuttia vuorokaudessa.

Selkein muutos lasten ja nuorten ajankäytössä on tyttöjen opiskeluun käyttämän ajan lisääntyminen. Tytöt ja nuoret naiset käyttävät päätoimiseen opiskeluun enemmän aikaa kuin samanikäiset pojat ja nuoret miehet. Poikien opiskeluun käytetyssä ajassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna edellisiin tutkimuksiin.  

”Syitä tyttöjen lisääntyneelle opiskelulle voidaan etsiä niin korona-ajasta kuin korkeakoulujen muuttuneista valintajärjestelmistä. Se, miksi nämä muutokset näkyvät juuri tyttöjen opiskeluun käyttämässä ajassa, vaatii lisätutkimusta”, tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin vuosien 2020 ja 2021 aikana (syyskuusta syyskuuhun). Tilastokeskus on tehnyt ajankäyttötutkimusta vuodesta 1979. Uudet tiedot on kerätty noin kymmenen vuoden välein. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään. Ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruu sijoittui tällä kertaa koronaepidemian aikaan. Seuraava ajankäyttötutkimuksen tiedote käsittelee kulttuuriosallistumisen muutoksia. Se julkaistaan 13.12.2022.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme