Lastensuojelussa tulisi aina kuulla kokemusasiantuntijoita – eettisesti

Yhä useammin palvelurakenteiden kehittämistyössä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä on mukana kokemusasiantuntijoita. Lastensuojelun kehittämisessä kuullaan monesti lastensuojelun asiakkaana olevia tai olleita nuoria tai lastensuojeluasiakkuuden oman lapsen kautta kokeneita vanhempia. Niin tulisikin tehdä, sillä kokemusääni auttaa tuottamaan parempia palveluita.

– Kokemusasiantuntijoiden tuottamaa tietoa palveluista ja niiden kehittämistarpeista on usein vaikeaa korvata millään muilla keinoin, sanoo kehittämissuunnittelija Kaarina Ronkainen SOS-Lapsikylästä.

– Me saamme usein koulutusten jälkeen palautetta, että kokemusasiantuntijoiden puheenvuoro oli koulutuksen parasta antia, mainitsee Osallisuuden aika ry:n puheenjohtaja Reetta Pauni.

Joskus kuitenkin kokemusasiantuntijuuden valjastaminen osaksi toiminnan kehittämistä koetaan vaikeaksi aloittaa ja esimerkiksi rajojen vetäminen, vastuiden määrittely tai palkkion suuruus herättävät kysymyksiä. Yhteistyö onkin suunniteltava huolella, ja kokemusasiantuntijatoiminta on järjestettävä vastuullisesti ja eettisesti.

Eettiset ohjeet varmistavat hyvän yhteistyön

Kun kokemusasiantuntijan mukaan ottamiselle on selkeät perustelut ja tavoitteet, se tuottaa lisäarvoa kaikille mukana oleville. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa -verkosto on julkaissut Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Ohjeiden avulla halutaan varmistaa, että kokemusäänen mukaan ottaminen osaksi lastensuojelun kehittämistä ja kouluttamista onnistuu ja kokemus on hyvä sekä kokemusasiantuntijalle itselleen että tilaisuuden tai työskentelyn järjestäjälle.

–Aikuisten tehtävänä on käydä ”pelisäännöt” läpi yleisön kanssa, muistuttaa eräs SOS-kehittäjänuori. –Kaikkea voi kysyä, mutta nuoret eivät välttämättä vastaa kaikkeen.

Eettisissä ohjeissa kuvataan, miten työskentely olisi hyvä valmistella yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, miten itse työskentelyssä tulisi olla kokemusasiantuntijan tukena ja mitä tulisi huomioida työskentelyn jälkeen. Ohjeiden tavoitteena on kannustaa kokemusasiantuntijuuden käyttöön erilaisissa lastensuojelun kehittämisen ja kouluttamisen kohdissa. Ohjeistuksessa korostetaan myös palkkion maksamisen tärkeydestä korvauksena kokemusasiantuntijoille.

Fakta: Mikä kokemusasiantuntijuus?

• Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta vaikkapa lastensuojelusta tai mielenterveys- tai päihdeongelmista palvelun käyttäjänä, kuntoutujana tai omaisena.
• Vertaistukitoiminta on usein omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa vapaaehtoistyötä, joka kohdistuu omaan viiteryhmään, kun taas kokemusasiantuntijatehtävistä maksetaan yleensä palkkaa tai palkkio ja ne voivat kohdistua oman viiteryhmän ulkopuolelle.
• Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään usein palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisemmiksi, opiskelijoiden kouluttamisessa tai kansallisiin työryhmien työskentelyssä.
• Osalla kunnista on jo palkkalistoillaan omia kokemusasiantuntijoita tai yhteistyö järjestöjen kokemusasiantuntijaryhmien kanssa voi olla tiivistä ja systemaattista.

Löydä kokemusasiantuntija:

• Perhekuntoutuskeskus Lausteen kokemuskumppanit ovat koulutettuja lastensuojelun lapsensa kanssa läpikäyneitä vanhempia, jotka toimivat vertaistukitehtävissä sekä lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä. Ensisijaisesti käytettävissä Turun, Kaarinan, Naantalin ja Salon kaupungin alueilla: https://lauste.fi/palvelumme/kokemuskumppanit/
• Voikukkia-kehittäjävanhemmat kehittävät kokemusasiantuntijoina lastensuojelua paikallisesti ja valtakunnallisesti: https://suomenkasper.fi/lastensuojelu/ammattilaiset/kokemusasiantuntijan-hyodyntaminen/
• Veturointi-toiminnassa nuoret kokemusasiantuntijat työskentelevät lastensuojelun piirissä olevien nuorten ja heidän lähiverkostojensa tukena sekä kehittävät lastensuojelua: http://www.veturointi.fi/
• Osallisuuden ajan kokemusasiantuntijanuoret ovat kysyttyjä puhujia ja kouluttajia lastensuojelun kentällä. Kehittäjäryhmässä käyminen toimii koulutuksena kokemusasiantuntijana toimimiseen: https://osallisuudenaika.fi/kehittajaryhma
• SOS-Kehittäjänuoret on SOS-Lapsikylän toiminnan piirissä olevista 12–20-vuotiaista nuorista koostuva lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmä, joka toimii valtakunnallisesti. SOS-Kehittäjänuoret pitävät puheenvuoroja, kouluttavat ja antavat asiantuntijalausuntoja: https://www.sos-lapsikyla.fi/sos-kehittajanuoret/
• Pesäpuussa kokemusasiantuntijat toimivat erilaisissa rooleissa. Osalla Pesäpuun työntekijöistä on tausta lastensuojelun kokemusasiantuntijana: https://pesapuu.fi/toiminta/kokemusasiantuntijuus-pesapuussa/

Lisätietoja:

Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet:
Lastensuojelun Keskusliitto: osallisuusasiantuntija Mari Väistö, mari.vaisto@lskl.fi, 050 410 7896 sekä erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, annukka.paasivirta@lskl.fi, 040 647 2515

Nuorten kokemusasiantuntijuudesta lastensuojelussa:
Osallisuuden aika ry.: asiantuntija Vilma Vähämaa, vilma.vahamaa@osallisuudenaika.fi, 050 518 2665
Pesäpuu ry.: kehittämispäällikkö Helena Inkinen, helena.inkinen@pesapuu.fi, 040 705 3876
SOS-Kehittäjänuoret: asiantuntija Eveliina Ikonen, eveliina.ikonen@sos-lapsikyla.fi, 044 7346500
Veturointi-toiminta / Auta lasta ry: projektisuunnittelija Hanna Oikarinen, hanna.oikarinen@autalasta.fi, 044 562 0011 ja projektipäällikkö Mervi Saloheimo, mervi.saloheimo@autalasta.fi , 044 562 9805

Vanhempien kokemusasiantuntijuudesta lastensuojelussa:
Kasper – kasvatus- ja perheneuvonta ry: toiminnanjohtaja Pauliina Lehtinen, pauliina.lehtinen@suomenkasper.fi, 040 5774278
Perhekuntoutuskeskus Lauste ry, Asiakkaasta kumppaniksi -hanke: hankepäällikkö Tatu Moisio, tatu.moisio@lauste.fi, 040 769 7572