Lauri Erikssonin Polaroid-valokuvakirja lähiluonnosta ja maiseman muutoksesta
Valokuvataiteilija Lauri Eriksson on kuvannut Polaroideja pääkaupunkiseudun lähimetsissä. Koronarajoitusten aikaan lähiluonnosta – rakennusten ja kortteleiden väliin muodostuneilta katoavilta luontokaistaleilta – löytyi vahva kokemus maiseman kokemisesta ja paikan nostalgiasta.
Polaroid-valokuva on kaunis, hauras ja ainutkertainen kuin elämä itse. Polaroid-pikakuvaukselle on kuulutettu kuolemaa jo pitkään, mutta sen ilmaisuvoima on edelleen vertaansa vailla. Se on lunastanut paikkansa nykyelämän ohikiitävässä kokemisessa sekä nykytaiteen monikasvoisena välineenä. Digitaalisessa ajassa Polaroidin sumea epämääräisyys ja analoginen pehmeys puhuvat inhimillistä kieltä menneen ja tulevan välisessä vuoropuhelussa.
Polaroid-kuvista ei ole juuri kirjoitettu suomen kielellä. Nyt tätä puutetta tulevat osaltaan paikkaamaan valokuvataiteilija Lauri Erikssonin ja Helsingin yliopiston taidehistorian professori Ville Lukkarisen esseet.
”Polaroid oli ainutkertainen todistuskappale rakkaudesta, toisin kuin kymppikuva, josta saattoi tehdä lukemattomia kopioita. Polaroidin maailma on dyadinen, kahdenvälinen.”
”Digitaalisuuden ja julkisuuden kyllästämässä hetkessä Polaroid tuottaa palan henkilökohtaista. Se on klassisen modernisaatiotarinan viimeinen jäänne, muovinen linnake aineettomassa ja entistä virtuaalisemmassa maailmassa. Polaroid-valokuva tarjoaa vastineeksi intiimin ja esteettisen kokemuksen. Sen voi sulkea pieneen rasiaan, laittaa piiloon ja tarpeen tullen kaivaa esille: pidellä kädessä, katsoa ihaillen ja nauttia näkemästään.”
”Maiseman havainnointia Polaroid-kameralla voi jossain määrin verrata piirtämiseen. Siinä missä paperi ja piirrin tarjoavat nopean ja kaikkialle helposti kulkevan käyttöliittymän luonnostella koettua ja elettyä maisemaa, Polaroid mahdollistaa saman välittömyyden pikakuvauksen keinoin.”
– Lauri Eriksson
Teoksen kirjoittajat:
Lauri Eriksson (s. 1965) on pitänyt valokuvanäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on tehnyt kokeiluja Polaroidilla 1990-luvulta lähtien. Tähän kirjaan on koottu viimeisimpien vuosien kuvia, ja se on Erikssonin neljäs valokuvateos.
Ville Lukkarinen (s. 1957) on Helsingin yliopiston taidehistorian professori. Hän on kirjoitanut laajasti sekä taiteen historiasta että nykytaiteesta.
Lauri Eriksson
Sumunhimmeä maisema – Polaroideja lähiluonnosta
120 sivua
Parvs, 2021
Saatavilla 24.11.2021
Kirjan julkistustilaisuus järjestetään 9.12.2021 klo 17–18 Glasshouse Helsingissä (Aleksanterinkatu 13, 2. krs.). Tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö ParvsKalevankatu 45 A 11
00180 Helsinki
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kuvataiteilija Maria Wolframin vahvat naiskuvat haastavat perinteisen katseen23.11.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Taiteilija Maria Wolframin hauskat, hämmentävät ja kauniit maalaukset ammentavat mytologiasta, kansanperinteestä ja nykykuvastosta, ja ne haastavat ilakoiden perinteisen naisnarratiivin.
Gösta Diehl – Kubisti, koloristi & kosmopoliitti: ensimmäinen elämäkerta merkittävästä modernistista19.11.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Kuvataiteilija Gösta Diehl (1899–1964) kuuluu merkittäviin suomalaisiin modernisteihin. Hän eteni pitkällä urallaan monien tyylien kautta ja tuli lopulta tunnetuksi näyttävistä kubistisista ja koloristisista maalauksistaan. "Gösta Diehl – Kubisti, koloristi & kosmopoliitti" on ensimmäinen kattava elämäkerta Gösta Diehlistä.
Marjatta Hanhijoen akvarellit ja grafiikansarjat näyttelyssä ja kirjana10.11.2021 13:10:48 EET | Tiedote
Kuvataiteilija Marjatta Hanhijoki (s. 1948) tunnetaan arkirunollisista akvarellimaalauksistaan ja ystäviä ja kollegoita kuvaavista grafiikansarjoistaan. Nämä intiimit ja herkät kuvat läheisyydestä ja yhdessäolosta ovat samalla tutkielmia naiseuden olemuksesta. Hanhijoen mestarillinen akvarellitekniikka ja ilmiömäinen kyky tehdä arkisista näkymistä – työhuoneen seinästä, ikkunalaudan tavarajoukosta – poeettisia ja tunnelatautuneita rajauksia ovat poikkeuksellisia Suomessa. Marjatta Hanhijoki tunnetaan erityisesti yksityiskohtaisista interiöörikuvauksistaan. Teoksen ovat kirjoittaneet Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaani Hanna Johansson ja Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti Erkki Anttonen. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Taidehallin näyttelypäällikkö Eeva Holkeri. Silminnähden-kirja liittyy Helsingin Taidehallissa tällä viikolla avautuvaan samannimiseen näyttelyyn. Näyttely on avoinna yleisölle 13.11.2021–2.1.2022. Marjatta Hanhijoki – Silminnähden | Synbarligen 144 sivu
Kuva-aarre sadan vuoden takaa: kyläkuvaaja Hanna Heinilän pelastuneet valokuvat6.10.2021 07:00:00 EEST | Tiedote
Sata vuotta sitten Luvialla elänyt kyläkuvaaja Hanna Heinilä (1890–1981) oli itseoppinut varhainen harrastajakuvaaja. Hän aloitti valokuvaamisen 16-vuotiaana vuonna 1906 ja kuvasi maisemia ja ihmisiä ainutlaatuisella, taiteellisella otteella. Sattumalta löytyneissä ja täpärästi hävitykseltä pelastuneissa hämmästyttävissä valokuvissa näkyy koko elämän kirjo lapsuudesta kuolemaan ja kylän ensimmäisistä traktoreista purjealuksiin.
Uutuuskirja Ivan Timiriasewin 1900-luvun alun Helsinki-kuvista28.9.2021 08:12:46 EEST | Tiedote
Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.
Uutuuskirja Eino Ruutsalosta, kokeellisen 60-luvun visionääristä8.9.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Kuvataiteilija ja elokuvantekijä Eino Ruutsalo (1921–2001) aukoi maamme taidekentällä 1960-luvulla uusia uria yhdistelemällä ennakkoluulottomasti eri ilmaisumuotoja ja toteuttamalla teoksiaan yhteistyössä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme