Kustannusosakeyhtiö Parvs

Lauri Erikssonin Polaroid-valokuvakirja lähiluonnosta ja maiseman muutoksesta

Jaa

Valokuvataiteilija Lauri Eriksson on kuvannut Polaroideja pääkaupunkiseudun lähimetsissä. Koronarajoitusten aikaan lähiluonnosta – rakennusten ja kortteleiden väliin muodostuneilta katoavilta luontokaistaleilta – löytyi vahva kokemus maiseman kokemisesta ja paikan nostalgiasta.

Polaroid-valokuva on kaunis, hauras ja ainutkertainen kuin elämä itse. Polaroid-pikakuvaukselle on kuulutettu kuolemaa jo pitkään, mutta sen ilmaisuvoima on edelleen vertaansa vailla. Se on lunastanut paikkansa nykyelämän ohikiitävässä kokemisessa sekä nykytaiteen monikasvoisena välineenä. Digitaalisessa ajassa Polaroidin sumea epämääräisyys ja analoginen pehmeys puhuvat inhimillistä kieltä menneen ja tulevan välisessä vuoropuhelussa.

Polaroid-kuvista ei ole juuri kirjoitettu suomen kielellä. Nyt tätä puutetta tulevat osaltaan paikkaamaan valokuvataiteilija Lauri Erikssonin ja Helsingin yliopiston taidehistorian professori Ville Lukkarisen esseet.

”Polaroid oli ainutkertainen todistuskappale rakkaudesta, toisin kuin kymppikuva, josta saattoi tehdä lukemattomia kopioita. Polaroidin maailma on dyadinen, kahdenvälinen.”

Digitaalisuuden ja julkisuuden kyllästämässä hetkessä Polaroid tuottaa palan henkilökohtaista. Se on klassisen modernisaatiotarinan viimeinen jäänne, muovinen linnake aineettomassa ja entistä virtuaalisemmassa maailmassa. Polaroid­-valokuva tarjoaa vastineeksi intiimin ja esteettisen koke­muksen. Sen voi sulkea pieneen rasiaan, laittaa piiloon ja tarpeen tullen kaivaa esille: pidellä kädessä, katsoa ihaillen ja nauttia näkemästään.”

Maiseman havainnointia Polaroid­-kameralla voi jossain määrin verrata piirtämiseen. Siinä missä paperi ja piirrin tarjoavat nopean ja kaikkialle helposti kulkevan käyttöliittymän luonnostella koettua ja elettyä maisemaa, Polaroid mahdollistaa saman välittömyyden pikakuvauksen keinoin.”

– Lauri Eriksson

Teoksen kirjoittajat:

Lauri Eriksson (s. 1965) on pitänyt valokuvanäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on tehnyt kokeiluja Polaroidilla 1990-luvulta lähtien. Tähän kirjaan on koottu viimeisimpien vuosien kuvia, ja se on Erikssonin neljäs valokuvateos.

Ville Lukkarinen (s. 1957) on Helsingin yliopiston taidehistorian professori. Hän on kirjoitanut laajasti sekä taiteen historiasta että nykytaiteesta.

Lauri Eriksson
Sumunhimmeä maisema – Polaroideja lähiluonnosta

120 sivua
Parvs, 2021
Saatavilla 24.11.2021

Kirjan julkistustilaisuus järjestetään 9.12.2021 klo 17–18 Glasshouse Helsingissä (Aleksanterinkatu 13, 2. krs.). Tervetuloa!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Lauri Eriksson – Sumunhimmeä maisema. Polaroideja lähiluonnosta. Parvs, 2021.
Lauri Eriksson – Sumunhimmeä maisema. Polaroideja lähiluonnosta. Parvs, 2021.
Lataa
Lauri Eriksson: Otsolahti III, 2021
Lauri Eriksson: Otsolahti III, 2021
Lataa
Lauri Eriksson: Lapinlahti, 2020
Lauri Eriksson: Lapinlahti, 2020
Lataa
Lauri Eriksson: Oulunkylä, 2021
Lauri Eriksson: Oulunkylä, 2021
Lataa
Lauri Eriksson: Herttoniemi IV, 2021
Lauri Eriksson: Herttoniemi IV, 2021
Lataa
Lauri Eriksson: Karhusaari, 2020
Lauri Eriksson: Karhusaari, 2020
Lataa
Lauri Eriksson: Porkkala III, 2021
Lauri Eriksson: Porkkala III, 2021
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja ja näyttely esittelevät hyljeksityn taidesuuntauksen valokuva-aarteet vuosisadan takaa20.1.2022 13:41:30 EET | Tiedote

Piktorialismi oli valokuvan ensimmäinen taidesuuntaus, jonka valtakausi Euroopassa kesti 1880-luvulta 1920-luvulle. Piktorialistiselle estetiikalle oli ominaista kauneuden, tunnelman ja luonnollista näkökokemusta vastaavan, utuisen ja epäterävän ilmaisun tavoittelu. Kauneutta kohti pyrittiin taitoa vaativien vedostus- ja sävytystekniikoiden avulla. Suomalaisen piktorialismin varhaiset mestarit ja mestariteokset pääsevät nyt ensimmäistä kertaa esiin kirjamuodossa upeiden valokuvien ja tuoreiden tutkimusartikkelien kautta. Millaisia valokuvataiteilijoita olivat Fritz Englund, Oiva Kallio, Daniel Nyblin, Alfred Nybom ja Johannes Schalin? Entä keitä olivat piktorialismin naistekijät?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme