Lentokalat, siiat, muikut ja lohet festivaaleilla Tornionjoella - perinnekalastajat pohtivat tulevaisuuttaan Torniossa
Perinteisiä kalastustapoja Tornionjoella ovat lippouksen ohella mm. rantanuottaus, lohipatokalastus ja kullekalastus eli jokinuottaus, joista viimeksi mainittua edelleen harjoitetaan. Esimerkkeinä suomalaisesta elävästä perinnekalastuksesta ovat Puruveden talvinuottaus ja Ilomantsin Koitajoen jokinuottaus, joka on jatkunut todennäköisesti rautakaudelta alkaen. Siianlippous ja Puruveden nuottaus pääsivät elävän kulttuurin luetteloon viime syksynä.
Konferenssiin osallistuvat kalastajadelegaatiot tulevat kylistä, eli tapahtumassa on kyse kalastajien kohtaamisesta rajajoella, jossa siian ja lohen lippopyynti jatkuu katkeamattomana perinteenä Tornionjokivarren kylissä.
Konferenssin osallistujiin kuuluu mm. Taiwanista Sutej Hugu, joka kertoo lentokalojen pyynnistä Tyynellämerellä, Japanin ainu-kansan edustaja, Uuden-Seelannin maorikalastajia, Kanadan Curtis Rattray kertoo Tahltan-kansan lohenkalastuksesta. Grönlantia edustaa villakuoretta lipolla pyytäviä kalastajia. Saamelaiset kertovat Tenon ja Näätämön kalastuksesta. Itä-Siperian nuottaajat Kolyma- ja Lena-joelta tuovat kokemuksia ikiroudan sulamisen vaikutuksista.
Maailman perinnekalastajille yhdistävä kysymys on tulevaisuuden turvaaminen: huoli kalastuskulttuurin katoamisesta ja kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta.
Tapahtumassa on esillä myös EU-nimisuojatyö kalatuotteille, esimerkkeinä Kalixin maivanmäti (Kalix löjrom) ja Puruveden muikku. Vesien yhteishallinta on osoittautunut toimivaksi tavaksi ottaa perinnekalastajat mukaan päätöksentekoon. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen yhteishallintarakenne Näätämöjoella yhdistää saamelaista tietoa ja tiedettä lohikantojen turvaamiseksi. Näin kalastajien paikallinen ja perinteinen tieto saadaan osaksi kalakantojen hoitoa. Suomi on perinnekalastuksen vahvaa kotiseutua. Maailman vanhin tunnettu nuotta, Antrean löytö vuodelta 1913 on noin 10 000 vuotta vanha, sitä säilytetään
Kansallismuseossa. Kuitenkin monet perinnepyyntitapamme ovat hyvin uhanalaisia.
Osuuskunta Lumimuutos (www.lumi.fi) on perinnekalastuksen tukemiseen erikoistunut voittoa tavoittelematon järjestö Pohjois-Karjalasta. Se ylläpitää myös laajaa kansainvälistä perinnekalastusverkostoa.
Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä perinnekalastusyhteisöiden kanssa Tornionlaakson
Kesäsiika-hanke (www.kesasiika.com), Lumimuutos osuuskunta, NEFCO, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Gaia-säätiö.
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Tero Mustonen
dosentti
tero@lumi.fi
+35840 737 2424
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
OSK Lumimuutoksen toiminnan keskeisenä arvona on perinteinen suomalais-karjalainen luontosuhde, sen opetteleminen ja ymmärtäminen. Osuuskunta sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lumimuutos Osuuskunta
Goldman-palkinto, ympäristöalan ”Nobel”, kalastaja Tero Mustoselle24.4.2023 10:33:28 EEST | Tiedote
Ammattikalastaja, dosentti Tero Mustonen on tänään saanut Goldman-palkinnon Yhdysvalloissa. Kyseessä on maailman merkittävin, vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu, ympäristöpalkinto. Se on kunnianosoitus tavallisille ihmisille, jotka ovat tehneet epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi. Palkinto myönnetään nyt ensi kertaa Suomeen. Sitä on jaettu vuodesta 1989.
Ilomantsin Havukkakallion muinaislinnan käyttö onnistuttiin ajoittamaan keskiajalle22.6.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Havukkakallion muinaislinnan arkeologisissa tutkimuksissa saatiin merkittävä läpimurto. Puolustuslinnoituksen käyttö voidaan tarkentaa ja todentaa 1300-luvulta 1500-luvulle uusien tulosten valossa.
Mikromuovia löytyi ensi kertaa Lapin Näätämö-joelta ja Inarijärveltä kansainvälisessä hankkeessa3.9.2021 15:45:23 EEST | Tiedote
Waters of Health -hanke on Pohjoismaiden ympäristörahoitusrahaston NEFCO:n tukema kaksivuotinen seurantahanke, joka on tunnistanut ensimmäiset mikromuoviesiintymät erämaisilla Näätämöjoen ja Inarijärven vesistöillä. Lisäksi saatiin seurattua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kyttyrälohen leviämistä Venäjällä, Norjassa ja Suomessa. Hanketta koordinoi suomalainen voittoatavoittelematon Osuuskunta Lumimuutos.
Tundrakurppelo, erittäin harvinainen kahlaajalintu Landscape Rewilding -ennallistamisohjelman Linnunsuon kosteikolla Pohjois-Karjalassa15.5.2020 11:22:44 EEST | Tiedote
Suomessa erittäin harvinainen tundrakurppelo (Limnodromus scolopaceus) vierailee parhaillaan Kontiolahden Linnunsuon kosteikolla. Linnunsuo on kansallisen Landscape Rewilding -ohjelman yli 180 hehtaarin suo- ja kosteikkoennallistamiskohde Kontiolahdella.
Eero Murtomäki-elokuva ja retrospektiivi 28.–29.9.2019 - Kaarne-korppi ja kuikka siivittivät isoon dokumenttielokuvaan: Suomen pisimpään jatkanut luontokuvaaja, elävä legenda Eero Murtomäki ikuistettu amerikkalaiseen tuotantoon25.9.2019 08:28:56 EEST | Tiedote
Eero Murtomäki, tunnettu mustasaarelainen luontokuvaaja ja kirjailija, on keskiössä viikonloppuna 28.–29. syyskuuta osana Vaasan kansainvälistä ilmastonmuutoskonferenssia. Tuolloin saa maailmanensi-iltansa ”Kaarneen siivillä” (On the Wings of Raven) pitkä amerikkalaisdokumenttielokuva, joka peilaa Suomen pisimpään jatkaneen luontokuvaajan uraa ja luontosuhdetta 1950-luvulta 2020-luvun porteille. Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on tehnyt luontoelokuvia ja julkaissut luontokirjoja. Murtomäen teemoja ovat niin Merenkurkku kuin Lappikin. Pentti Linkolan ohella Murtomäki on suomalaisen luonnonsuojelun eläviä legendoja.