Lumimuutos Osuuskunta

Lentokalat, siiat, muikut ja lohet festivaaleilla Tornionjoella - perinnekalastajat pohtivat tulevaisuuttaan Torniossa

Jaa

Tornioon ja Haaparannalle saapuu viikonlopuksi perinteisiä kalastustapoja käyttäviä kalastajia lähes 20 eri maasta, usealta mantereelta. Kansainvälisen Lippo2018 -konferenssin aiheena on huoli kalastusperinteiden elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Konferenssi perjantaina ja sitä seuraava perinnekalastuspäivä Tornionjoen Kukkolankoskella sekä rantanuottausnäytös Vuennonkoskella päättävät samalla kolmevuotisen rajanylittävän Kesäsiika-Sommarsik InterregNord-hankkeen.

Uilu Pedersen lippoaa villakuoretta. Kuva: OSK Lumimuutos.
Uilu Pedersen lippoaa villakuoretta. Kuva: OSK Lumimuutos.

Perinteisiä kalastustapoja Tornionjoella ovat lippouksen ohella mm. rantanuottaus, lohipatokalastus ja kullekalastus eli jokinuottaus, joista viimeksi mainittua edelleen harjoitetaan. Esimerkkeinä suomalaisesta elävästä perinnekalastuksesta ovat Puruveden talvinuottaus ja Ilomantsin Koitajoen jokinuottaus, joka on jatkunut todennäköisesti rautakaudelta alkaen. Siianlippous ja Puruveden nuottaus pääsivät elävän kulttuurin luetteloon viime syksynä.

Konferenssiin osallistuvat kalastajadelegaatiot tulevat kylistä, eli tapahtumassa on kyse kalastajien kohtaamisesta rajajoella, jossa siian ja lohen lippopyynti jatkuu katkeamattomana perinteenä Tornionjokivarren kylissä.

Konferenssin osallistujiin kuuluu mm. Taiwanista Sutej Hugu, joka kertoo lentokalojen pyynnistä Tyynellämerellä, Japanin ainu-kansan edustaja, Uuden-Seelannin maorikalastajia, Kanadan Curtis Rattray kertoo Tahltan-kansan lohenkalastuksesta. Grönlantia edustaa villakuoretta lipolla pyytäviä kalastajia. Saamelaiset kertovat Tenon ja Näätämön kalastuksesta. Itä-Siperian nuottaajat Kolyma- ja Lena-joelta tuovat kokemuksia ikiroudan sulamisen vaikutuksista.

Maailman perinnekalastajille yhdistävä kysymys on tulevaisuuden turvaaminen: huoli kalastuskulttuurin katoamisesta ja kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta.

Tapahtumassa on esillä myös EU-nimisuojatyö kalatuotteille, esimerkkeinä Kalixin maivanmäti (Kalix löjrom) ja Puruveden muikku. Vesien yhteishallinta on osoittautunut toimivaksi tavaksi ottaa perinnekalastajat mukaan päätöksentekoon. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen yhteishallintarakenne Näätämöjoella yhdistää saamelaista tietoa ja tiedettä lohikantojen turvaamiseksi. Näin kalastajien paikallinen ja perinteinen tieto saadaan osaksi kalakantojen hoitoa. Suomi on perinnekalastuksen vahvaa kotiseutua. Maailman vanhin tunnettu nuotta, Antrean löytö vuodelta 1913 on noin 10 000 vuotta vanha, sitä säilytetään

Kansallismuseossa. Kuitenkin monet perinnepyyntitapamme ovat hyvin uhanalaisia.

Osuuskunta Lumimuutos (www.lumi.fi) on perinnekalastuksen tukemiseen erikoistunut voittoa tavoittelematon järjestö Pohjois-Karjalasta. Se ylläpitää myös laajaa kansainvälistä perinnekalastusverkostoa.

Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä perinnekalastusyhteisöiden kanssa Tornionlaakson
Kesäsiika-hanke (www.kesasiika.com), Lumimuutos osuuskunta, NEFCO, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Gaia-säätiö.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tero Mustonen
dosentti
tero@lumi.fi
+35840 737 2424

Kuvat

Uilu Pedersen lippoaa villakuoretta. Kuva: OSK Lumimuutos.
Uilu Pedersen lippoaa villakuoretta. Kuva: OSK Lumimuutos.
Lataa
Aqqaluk on grönlantilainen perinnekalastaja Aasiaatista. Kuva: OSK Lumimuutos.
Aqqaluk on grönlantilainen perinnekalastaja Aasiaatista. Kuva: OSK Lumimuutos.
Lataa
Koitajoen jokinuottaus on katkeamatonta kulttuuriperintöä, joka uudistaa planktonsiian kutupaikkoja. Kuva: Helena Haakana, käytetty luvalla.
Koitajoen jokinuottaus on katkeamatonta kulttuuriperintöä, joka uudistaa planktonsiian kutupaikkoja. Kuva: Helena Haakana, käytetty luvalla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lumimuutos Osuuskunta
Lumimuutos Osuuskunta
Havukkavaarantie 29
81235 Lehtoi

http://www.lumi.fi

 

OSK Lumimuutoksen toiminnan keskeisenä arvona on perinteinen suomalais-karjalainen luontosuhde, sen opetteleminen ja ymmärtäminen. Osuuskunta sijaitsee Pohjois-Karjalassa.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lumimuutos Osuuskunta

Mikromuovia löytyi ensi kertaa Lapin Näätämö-joelta ja Inarijärveltä kansainvälisessä hankkeessa3.9.2021 15:45:23 EEST | Tiedote

Waters of Health -hanke on Pohjoismaiden ympäristörahoitusrahaston NEFCO:n tukema kaksivuotinen seurantahanke, joka on tunnistanut ensimmäiset mikromuoviesiintymät erämaisilla Näätämöjoen ja Inarijärven vesistöillä. Lisäksi saatiin seurattua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kyttyrälohen leviämistä Venäjällä, Norjassa ja Suomessa. Hanketta koordinoi suomalainen voittoatavoittelematon Osuuskunta Lumimuutos.

Eero Murtomäki-elokuva ja retrospektiivi 28.–29.9.2019 - Kaarne-korppi ja kuikka siivittivät isoon dokumenttielokuvaan: Suomen pisimpään jatkanut luontokuvaaja, elävä legenda Eero Murtomäki ikuistettu amerikkalaiseen tuotantoon25.9.2019 08:28:56 EEST | Tiedote

Eero Murtomäki, tunnettu mustasaarelainen luontokuvaaja ja kirjailija, on keskiössä viikonloppuna 28.–29. syyskuuta osana Vaasan kansainvälistä ilmastonmuutoskonferenssia. Tuolloin saa maailmanensi-iltansa ”Kaarneen siivillä” (On the Wings of Raven) pitkä amerikkalaisdokumenttielokuva, joka peilaa Suomen pisimpään jatkaneen luontokuvaajan uraa ja luontosuhdetta 1950-luvulta 2020-luvun porteille. Vuonna 1943 syntynyt Eero Murtomäki on tehnyt luontoelokuvia ja julkaissut luontokirjoja. Murtomäen teemoja ovat niin Merenkurkku kuin Lappikin. Pentti Linkolan ohella Murtomäki on suomalaisen luonnonsuojelun eläviä legendoja.

Tutkimusartikkeli vahvistaa: Ennallistamisohjelman pilottikohde onnistunut hidastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja lajikatoa17.6.2019 08:57:42 EEST | Tiedote

Uuden Polar Science -lehden artikkelissa on raportoitu kuuden vuoden ajalta suomalaisen luontoelinympäristöjen ennallistamisohjelman vertaisarvioituja tuloksia. Ne on saatu ohjelman pilottikosteikolta Linnunsuolta, Kontiolahdelta. Se on nykyään suojeltu Suomi 100 -alue. Artikkelin johtopäätökset osoittavat, että luontoarvonsa menettäneiden alueiden ennallistaminen kosteikoiksi ja soiksi on ollut tuloksekasta. Tutkimuksessa seurattiin liron ja jouhisorsan paluuta 120 hehtaarin kosteikolle, joka oli entinen turvetuotantoalue.

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan ennätyskuuma kesä kasvatti kalakuolemariskejä lohirikkailla Näätämöllä ja Ponoilla - Samaan aikaan mittava ennallistamisohjelma lisää hiilinieluja ja vastaa ilmastohaasteeseen10.12.2018 14:46:11 EET | Tiedote

10.12.2018. Laaja uusi tutkimushanke dokumentoi kahden arktisen joen, Näätämön (FI/NO) ja Ponoin (Kuola, Venäjä) olevan rajujen ilmastonmuutoksen vaikutusten kourissa. Tiede- ja seurantahanke, jota rahoitti NEFCO (www.nefco.org), kokosi yli 9,000 datayksikköä sekä alkuperäiskansojen tietoja havainnoista. Esimerkiksi sääaineistoja kerättiin Venäjän puolelta vuodesta 1863 alkaen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme