Lentoliikenteen vihreät käytävät eivät synny ilman pakkoa
Vihreä käytävä (Green Corridor) merkitsee ympäristön kannalta kestävää kuljetusmatkaa. Meriliikenteessä tämä konsepti on edistänyt kehitystä kohti kestävää ekosysteemiä (McKinsey 2022).
Vihreän käytävän rakentaminen meriliikenteessä vaatii neljää asiaa (McKinsey 2022):
- tuotantoketjun, joka voi toimittaa uusiutuvaa polttoainetta aluksille
- satamainfrastruktuurin, jossa voidaan kuljettaa, käsitellä ja varastoida uusiutuvaa polttoainetta
- investoinnit aluksiin, joissa voi käyttää uusiutuvaa polttoainetta sekä
- loppukäyttäjien eli matkustajien ja rahtitilaajien tukea.
Sama pätee lentoliikennetoimialalle, ja näissä on jonkin verran jo edistytty:
- Polttoainetoimittajat pystyvät pääsääntöisesti toimittamaan polttoainerekan melkein mihin tahansa laskeutumisalueelle, mihin lentoyhtiö haluaa sen toimitettavan.
- Lentoasemilla on hyvin toimivat polttoaineiden varastointialueet. Niiden kapasiteettia lienee useimmissa tapauksissa mahdollista kasvattaa, jos lentoaseman pitäjä ja polttoaineyhtiö pääsevät ehdoista yksimielisyyteen.
- Lentokonevalmistajat kehittävät kovaa vauhtia ympäristöystävällisempiä lentokonetyyppejä, ja lentoyhtiöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa niitä kohtaan.
- Loppukäyttäjät eli matkustajat ja rahtipalvelujen tilaajat ovat monessa tapauksessa valmiit kompensoimaan ostamansa kuljetuspalvelun hiilidioksidipäästöt.
Vihreän siirtymän esteenä on teknisiä, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä haasteita
Sähköisessä lentämisessä on selkeitä teknisiä haasteita. Sen kaupalliset ratkaisut ovat pääsääntöisesti vielä tutkimus- ja kehitysvaiheessa, ja voittoa tavoittelevan sähköisen reittilentoliikenteen alkamiseen saattaa mennä aikaa.
Haasteet eivät jää tähän. Jos sähkökäyttöisiä lentokoneita olisi enemmän, kuinka niiden lataus järjestettäisiin? Kuka investoisi latausjärjestelmiin ja -infrastruktuuriin? Lentoaseman pitäjä? Kuinka tämä tietäisi, mihin teknologiaan kannattaa sijoittaa ja minkälaiset laitteistot olisivat sopivia? Puhutaan isoista investoinneista ‒ mikä olisi niiden takaisinmaksuaika?
Uusiutuva lentopolttoaine (SAF) on 2‒4 kertaa kalliimpaa kuin perinteinen lentopolttoaine, ja hinnalla on suuri merkitys lentoyhtiöille. Suurin osa lentoyhtiöistä käyttää uusiutuvaa lentopolttoainetta alle 10 prosentin sekoitussuhteessa ja vain joillakin lennoilla. Lainsäädännön avulla olisi mahdollista jossain määrin pakottaa lentoyhtiöt käyttämään uusiutuvaa lentopolttoainetta nykyistä enemmän, mikä varmasti kasvattaisi käyttömääriä. Voidaanko kuitenkaan luottaa siihen, että raaka-aineen ja tuotantokapasiteetin määrät ovat riittäviä?
Kulujen kasvu lentoliikenteessä johtaa tyypillisesti hinnankorotuksiin loppukäyttäjille. Erityisesti näin pandemian jälkeen kynnys nostaa loppukäyttäjähintoja on korkealla. Ovatko loppukäyttäjät valmiita maksamaan korotettuja hintoja siksi, että kyseiselle lennolle tankattaisiin uusiutuvaa lentopolttoainetta?
Nykyäänkin loppukäyttäjillä on mahdollisuus kompensoida lentämisen hiilijalanjälkensä. Haaste on siinä, että kompensointimaksut eivät ole lähelläkään sitä tasoa, joka tarvittaisiin pelkän uusiutuvan lentopolttoaineen tankkaamiseen kaikille lennoille. Toisekseen kompensaatiot saattavat päätyä aivan muihin käyttökohteisiin kuin suoraan lentoliikenteeseen. Vihreän käytävän ostaminen kompensaatioilla ei ylipäänsä kuulosta minusta hyvältä.
Vihreät käytävät eivät synny ilmaiseksi
Lentoliikennetoimialan vihreiden käytävien rakentamiseksi tarvitaan uudenlaista lainsäädäntöä, joka pakottaisi lentoyhtiöt käyttämään uusiutuvaa lentopolttoainetta paljon nykyistä laajemmin kaikilla reiteillään.
Tämä helpottaisi myös öljy-yhtiöitä ja lentoaseman pitäjiä tekemään päätöksiä kehittyneempien tankkausratkaisujen luomiseksi. Lisäksi uusiutuvan lentopolttoaineen kannattavaa tuotantoa olisi mahdollista lisätä, mikä saattaisi johtaa yksikkökustannusten alenemiseen ja sitä kautta hinnan pienenemiseen. Loppukäyttäjät maksaisivat osansa korotettuina lippujen ja palvelujen hintoina.
Olemmeko me valmiit tällaiseen lainsäädäntöön? Mielestäni se on lentoliikenteen vihreiden käytävien hinta. Kestävään lentoliikenteeseen tuskin on helppoa reittiä.
Kirjoittaja Heini Noronen-Juhola toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä ChongQingin teknillisessä yliopistossa kansainvälisen BBA-ohjelman lentoliiketoiminnan vanhempana lehtorina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heini Noronen-Juhola
Puh:+358 294471658heini.noronen-juhola@haaga-helia.fiAri NevalainenViestintäpäällikkö
Puh:040 4887 008ari.nevalainen@haaga-helia.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia houkutteli hakijoita ja panosti kansainväliseen yhteistyöhön 202323.4.2024 09:03:51 EEST | Tiedote
Haaga-Helian vuosikertomuksessa korostetaan vahvaa panostusta laadukkaaseen koulutukseen ja kestävään kasvuun. Vuonna 2023 korkeakoulu lisäsi vetovoimaansa ja kansainvälisessä yhteistyössä merkittävää roolia näytteli Ulysseus-verkosto. Haaga-Helian yhtiökokous hyväksyi kokouksessaan 22.4. vuoden 2023 tilinpäätöksen.
250 lukiolaista pääsee tutustumaan korkeakouluopiskeluun Haaga-Helian ja Laurean Porvoon kampuksella22.4.2024 10:15:00 EEST | Tiedote
Lukiot ja ammattikorkeakoulut tekevät paikallista yhteistyötä, jonka tavoitteena on esitellä ammattikorkeakoulua jatko-opintovaihtoehtona. Linnankosken lukion ja Askolan lukion opiskelijat pääsevät jälleen tällä viikolla tutustumaan Porvoon kampuksen opintotarjontaan.
Haaga-Helia, Kuortaneen Urheiluopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhdistävät koulutusvoimansa11.4.2024 10:18:20 EEST | Tiedote
Haaga-Helian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Kuortaneen Urheiluopisto ovat allekirjoittaneet yhteistyön aloittamista ja kehittämistä koskevan aiesopimuksen.
Ruokayrittäjien toimialapäivät Haagan kampuksella 11.–12.4 – maksuttoman tapahtuman tarkoitus on luoda uusia verkostoja alalle4.4.2024 15:40:07 EEST | Tiedote
Ruokayrittäjien toimialapäivät to–pe 11.–12.4.2024 on kohtaamispaikka, jossa voi päivittää osaamistaan, verkostoitua, esitellä tuotteitaan ja tehdä kauppaa. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä yhteyksiä ja mennä yhdessä kohti kestävämpää ruokaketjua.
Somessa voi nyt ansaita opintopisteitä: Suomessa lanseerataan maailman ensimmäinen TikTokissa suoritettava korkeakoulukurssi15.3.2024 10:09:26 EET | Tiedote
TikTokin asema nuorten suosituimpana uutiskanavana on puhuttanut viime aikoina laajalti eri medioissa. Nyt myös korkeakouluopintoja voi edistää selaamalla TikTokia, kun Haaga-Helia lanseeraa tiettävästi maailman ensimmäisen opintopisteitä kerryttävän kurssin, joka suoritetaan täysin TikTokissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme