ELY-keskukset

Leppävirralla käynnistetään Särkiniemen kaivannaisjätealueen ympäristöselvitykset (Pohjois-Savo, Pirkanmaa)

Jaa

Valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa selvitetään tämän ja ensi vuoden aikana Särkiniemen kaivannaisjätealueen ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Alueen vesistöjen virkistyskäytölle ei ole estettä.

Sivukivestä tehtyä mursketta on käytetty alueella teiden ja kenttien rakentamisessa. Kuva: Auri Koivuhuhta / ELY-keskus.
Sivukivestä tehtyä mursketta on käytetty alueella teiden ja kenttien rakentamisessa. Kuva: Auri Koivuhuhta / ELY-keskus.

Särkiniemen vanhalla kaivosalueella ja sen läheisyydessä käynnistyy syksyn aikana maaperän, pohjaveden ja sedimenttien pilaantuneisuuden selvittäminen. Selvitys on osa valtakunnallista kaivannaisjätealueisiin liittyvää KAJAK-hanketta, ja tavoitteena on arvioida alueen kunnostustarvetta.

Särkiniemessä on louhittu nikkeliä ja kuparia vuosina 2007–2008. Alueella on ollut kaksi toiminnanharjoittajaa, Finn Nickel Oy ja Vulcan Kotalahti Oy, joista kumpikin on asetettu konkurssiin. Alueen omistaa Leppävirran kunta.

Kaivokselta on louhittu malmia noin 124 000 tonnia ja sivukiveä noin 165 000 tonnia, josta noin 25 000 tonnia on käytetty avolouhoksen täyttämiseen. Malmi on viety rikastettavaksi toiselle kaivokselle. Alueelle jääneet kaivannaisjätteet ovat metallipitoista sivukiveä ja sivukivestä tehtyä mursketta. Mursketta on hyödynnetty alueen teiden ja kenttien rakentamisessa.

Laaja näytteenotto jatkuu myös ensi vuonna

Ensimmäinen näytteenottokierros tehdään alueella vielä syksyllä 2021, ja näytteitä otetaan lisää keväällä ja kesällä 2022. Selvitys päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä.

Arkkuselällä ja Pitkälahdella otetaan näytteitä kaloista, pohjaeläimistä, sedimenteistä ja pintavedestä. Kaivosalueella tutkitaan lisäksi pinta- ja pohjavettä, maaperää sekä kaivannaisjätteen laatua ja määrää.

”Nyt tehtävien tutkimusten sekä aikaisempien tietojen perusteella arvioidaan kunnostustarvetta ja laaditaan kunnostusmenetelmien kestävyyden arviointi”, kertoo pilaantuneiden alueiden asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Selvityksen tilaa Pirkanmaan ELY-keskus, joka vastaa KAJAK-hankkeesta koko maassa. Käytännön tutkimukset tekee Envineer Oy. Toteutusta valvoo Pohjois-Savon ELY-keskus.

Haittaa mahdollisesti vesistöjen pohjaeläimille – virkistyskäytölle ei esteitä

Alueella on tehty useita aikaisempia selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on todettu, että kaivannaisjätealueet, murskevarasto, avolouhos, selkeytysaltaat ja tierakenteet kuormittavat Särkiniemen kaivosaluetta ja sen ympäristöä.

Sivukivialueen suotovedessä on havaittu korkeita nikkeli-, sulfaatti- ja rautapitoisuuksia. Happamien ja metallipitoisten valumavesien kuormitus suuntautuu läheisiin vesistöihin, Arkkuselkään ja Pitkälahteen. Pelkästään nikkelin kuormituksen sivukivi-, murske- ja avolouhosalueelta on arvioitu olevan noin 750 kg/vuosi.

”Vesistön virkistyskäytölle, kuten uimiselle tai kalastukselle, ei ole esteitä. Hankkeella varmistetaan, että terveysriskejä ei ole, ja että ympäristöriskit saadaan poistettua tai ainakin minimoitua”, kertoo Keski-Savon ympäristötoimen ympäristötarkastaja Timo Turunen.

Aiemmin tehdyssä riskinarvioinnissa on todettu, että alueen nikkelipitoisuuksista voi aiheutua haittaa vesistöjen syvänteissä erityisesti pohjaeläimille. Kaikkein herkimmille nikkeliallergisille saattaa myös aiheutua oireita uimisesta tai veden käytöstä pesuvetenä.

”Tärkeintä on löytää kustannustehokas keino alueen kunnostamiseksi niin, ettei alueesta aiheudu tulevaisuudessa haittaa ympäristölle, eikä pitkäaikaisia kustannuksia kunnalle. Sekä kuntalaisten että päätöksentekijöiden silmissä on tärkeää, että kunnostus saadaan hoidettua asiallisesti loppuun”, Turunen toteaa. Hän lisää, että kunnostus voi tarjota myös esimerkiksi jätemateriaalien hyötykäyttöön liittyviä mahdollisuuksia kunnalle sekä lähialueen yrityksille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanna Pyysing, pilaantuneiden alueiden asiantuntija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sanna.pyysing@ely-keskus.fi, 0295 036 046

Timo Turunen, ympäristötarkastaja, Keski-Savon ympäristötoimi, timo.turunen@leppavirta.fi, 040 847 3998

Kuvat

Sivukivestä tehtyä mursketta on käytetty alueella teiden ja kenttien rakentamisessa. Kuva: Auri Koivuhuhta / ELY-keskus.
Sivukivestä tehtyä mursketta on käytetty alueella teiden ja kenttien rakentamisessa. Kuva: Auri Koivuhuhta / ELY-keskus.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa: Satakunnassa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä (Varsinais-Suomi, Satakunta)16.9.2021 11:22:35 EEST | Tiedote

Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osuus rahoituksesta on n. 840 tuhatta euroa. Hankkeen kansallinen rahoitus Lounais-Suomessa koostuu suurelta osin Helmi-ohjelman rahoituksesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus kannattaa Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n ehdottamaa tutkimushanketta lannan peltolevityksen bakteerikuormituksesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.9.2021 15:56:44 EEST | Tiedote

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n 4.9.2021 tekemässä toimenpidehakemuksessa on pyydetty selvittämään Eurajoen elokuussa 2021 tapahtunutta bakteerikuormitusta sekä ehdotettu tutkimushanketta ja nitraattiasetuksen uudistamista. Eurajoen elokuun bakteerilöydösten syynä arveltiin aiemmin olevan peltojen keväiset lannanlevitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme