Leskeneläke ei saa syrjiä lapsettomia leskiä ja uusperheiden vanhempia

Monimuotoiset perheet -verkoston mukaan hallituksen esitys avopuolison leskeneläkkeestä syrjii tahattomasti lapsettomia leskeytyneitä sekä niitä uusperheistä leskeksi jääviä, joilla ei ole yhteistä lasta menehtyneen puolison kanssa.

- Jos pari on kohdannut tahatonta lapsettomuutta, on sekä inhimillisesti kohtuutonta että yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, ettei leski saa minkäänlaista taloudellista turvaa puolison kuollessa, sanoo verkoston johtava asiantuntija Anna Moring. - Myös uusperhetilanteissa leski voi joutua taloudellisesti pulaan, kun puoliso kuolee ja vastuu yhteisestä asunnosta ja lasten kustannuksista kaatuu lesken niskaan, Moring toteaa.

Hallituksen esitys avopuolison leskeneläkkeestä on verkoston mielestä pääosin hyvä, mutta uudistukseen on jäänyt myös muita ongelmia. Leskeneläke tehtäisiin uudistuksen myötä määräaikaiseksi kaikissa tilanteissa ja sen maksaminen loppuisi kymmenen vuotta puolison kuolemasta. Tämä pakottaisi verkoston mukaan etenkin kaikkein köyhimmät lesket turvautumaan toimeentulotukeen leskeneläkkeen tilalla.

- Muutos koskisi etenkin niitä leskiä, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella, joko kotona hoitamassa lapsia tai muusta syystä, esimerkiksi pitkäaikaisesta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, Moring sanoo. - Uudistus lähtee siitä, että kaikilla on Suomessa mahdollisuus hankkia itsenäinen eläketurva omien työtulojensa kautta. Näin ei kuitenkaan edelleenkään ole aina.

Hallituksen esityksessä on myös hyviä puolia. Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää esitystä siitä, että lapseneläke ulotettaisiin koskemaan lasta siihen asti, kun hän täyttää 20 vuotta. Tällä turvataan lapsen toimeentulo toisen asteen opintojen loppuun asti.

- Samalla olisi kuitenkin loogista jatkaa myös leskeneläkkeen maksua siihen, kun lapsi täyttää 20. Nykyisessä esityksessä tämä oikeus katkeaa lapsen täyttäessä 18.