Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja sijainnista riippuen myös liikenteen pakokaasut ja katupöly. Tulisijojen päästöt aiheuttavat kohonneita ilmansaastepitoisuuksia alueilla, joilla taloja on paljon lähellä toisiaan. Pääasiallista puulämmitystä on pääkaupunkiseudulla vain vähän, mutta tulisijoja käytetään myös lisälämmitykseen ja monissa asunnoissa on lisäksi puulämmitteisiä saunoja.

Puunpoltossa syntyy muun muassa pienhiukkasia, mustaa hiiltä eli nokea sekä syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia yhdisteitä (PAH) kuten bentso(a)pyreeniä. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin eri pientaloalueiden välillä ja sisällä.

Puunpoltto heikensi ilmanlaatua varsinkin ilta-aikaan

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa puunpolton vaikutuksia ilmanlaatuun pääkaupunkiseudun pientaloalueilla. Kuluvan talven aikana ilmanlaatu heikkeni ajoittain huonoksi tai jopa erittäin huonoksi pienhiukkasten takia.

- Puunpoltto lisäsi pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia esimerkiksi Tapanilan pientaloalueella varsinkin viikonloppuiltaisin. Tällöin pitoisuudet kohosivat toisinaan korkeammiksi kuin vilkasliikenteisillä alueilla ruuhka-aikoina, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Energiakriisin vaikutukset pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun jäivät pieniksi

Energianhinnan nousu lisäsi kotitalouksien puunpolttoa, mutta puunpolton vaikutus ilmanlaatuun jäi ennakoitua pienemmäksi.

- Lauha talvi ja ilmansaasteiden laimenemiselle suotuisat sääolot vaikuttivat siihen, että ilmansaasteiden pitoisuudet eivät nousseet niin korkeiksi kuin ne olisivat voineet nousta tyyninä pakkasjaksoina, Korhonen kertoo.

Joulukuussa oli kuitenkin kylmiä pakkasjaksoja, jolloin HSY mittasi monella alueella korkeita pienhiukkasten, mustan hiilen ja bentso(a)pyreenin pitoisuuksia.

Benso(a)pyreenin vuosipitoisuudet nousivat hieman vuonna 2022 verrattuna edellisiin vuosiin. Pitkällä aikavälillä sekä pääkaupunkiseudun että muun Uudenmaan pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa on ollut kuitenkin havaittavissa pientä laskua bentso(a)pyreenin pitoisuuksissa.

Viisi tehokasta vinkkiä puunpolton päästöjen vähentämiseksi

• Käytä vain kuivaa puuta. Älä polta roskia.
• Noudata oman tulisijasi käyttöohjeita.
• Täytä tulipesästä korkeintaan puolet. Polta puut useassa erässä.
• Sytytä puut päältä tai yläosasta ellei käyttöohjeet neuvo toisin.
• Varmista, että palaminen saa tarpeeksi ilmaa.

Lisätietoa puunpolton päästöistä:

• Pienhiukkasia (PM2,5) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• Musta hiili (BC) eli noki on peräisin epätäydellisestä palamisesta ja sillä on muiden pienhiukkasten tapaan haitallisia vaikutuksia terveyteen. Päästölähteitä ovat muun muassa vanhat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista.
  
  
• PAH-yhdisteitä, joihin bentso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Monet PAH-yhdisteet kuten bentso(a)pyreeni lisäävät syöpäriskiä.

Lisätietoa:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Vinkkejä oikeaoppiseen puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi 
• Ajankohtainen ilmanlaatu: hsy.fi/ilmanlaatu
• Ilmanlaadun sääntely
• Ilmansaasteiden terveyshaitat