Leukemian CART-soluhoidolla autetaan kaikkein vaikeimmin sairaita potilaita
Lasten yleisimpään syöpään akuuttiin lymfoblastileukemiaan (ALL), sairastuu Uudenmaan alueella vuosittain 15–20 lasta. Leukemian hoito kestää tavallisimmin kaksi vuotta. Uudessa lastensairaalassa hoidossa olevista potilaista, leukemian riskiluokituksesta riippuen, paranee parhaimmillaan 98 %. Menestyksen takana ovat hoito-ohjelmat, jotka perustuvat yhdistelmäsolunsalpaajahoitoon sekä tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
Kaikki leukemiaa sairastavat potilaat eivät kuitenkaan parane solunsalpaajahoidolla. Rinnalle tarvitaan uusia kohdennettuja lääkeaineita tai hoitoja. ALL:n hoidossa uusin hoitomuoto on CART-soluhoito (chimeric antigen receptor T-cell), jota annetaan Uudessa lastensairaalassa ainoana Suomessa lapsipotilaille. Hoitoa tarjotaan myös muissa Suomen yliopistosairaaloissa hoidettaville potilaille sekä lähialueille.
”CART-soluhoito on leukemiahoidon vaihtoehto silloin, kun tavanomaiselle solunsalpaajahoidolle ei saada vastetta tai jos leukemia uusiutuu toistuvasti. Osalla potilaista leukemia voi uusiutua CART-soluhoidon jälkeenkin, mutta noin 80 % näistä kaikkein vaikeimmin hoidettavista potilaista saa vasteen CART-hoidolla. Hoito on laajentumassa kokeellisena myös imusolmukesyöpää sairastaville potilaille”, kertoo osastonylilääkäri Mervi Taskinen Uudesta lastensairaalasta.
Uudessa lastensairaalassa CART-soluhoitoa on annettu kymmenelle lymfoblastileukemiaa ja tiettyjä lymfoomia sairastavalle potilaalle vuodesta 2019 alkaen.
”Käynnistimme neuvottelut lääketehtaan kanssa heti European Medicines Agencyn (EMA) myyntiluvan myöntämisen jälkeen ja saimme vuoden 2018 lopulla hyväksynnän toimia CART-soluhoitoa antavana keskuksena ensimmäisenä Pohjoismaissa”, kertoo Helsingin yliopiston soluhoitojen professori Kim Vettenranta.
CART-soluhoitoa tutkitaan aktiivisesti ja samaan aikaan etsitään myös muita uusia hoitomuotoja.
”Olemme mukana kahdessa tutkimushankkeessa, joissa pyritään saamaan CART-hoito osaksi lapsuusiän ALL:n ensilinjan hoitoa kaikkein huonoennusteisimmilla potilailla sekä lapsuusiän uusiutuneessa tai hoidolle reagoimattomassa lymfoomassa. Omassa tutkimusryhmässäni tutkimme parhaillaan kohdennetun soluterapian seuraavaa suurta ”työkalua”, luonnollisia tappaja (NK) -soluja”, Vettenranta jatkaa.
Mitä ovat CART-solut?
CART-solut ovat potilaan omista lymfosyyteistä eli imusoluista valmistettu henkilökohtainen täsmälääke. Potilaalta kerätään verenkierrosta imusoluja, jotka muokataan lääketehtaan laboratoriossa geneettisesti siten, että ne kykenevät tunnistamaan leukemiasolun pinnalla olevaa rakennetta. Kun CART-solu kohtaa potilaan elimistössä leukemiasoluja, käynnistyy reaktio, jonka seurauksena leukemiasolu tuhoutuu. Hoidon pitkäaikaisen tehon edellytyksenä on CART-solujen lisääntyminen ja säilyminen elimistössä. Vielä ei tarkkaan tiedetä, miten pitkä CART-solujen säilyminen elimistössä on paranemisen kannalta välttämätöntä.
Kansainvälistä lasten syövän päivää vietetään 15.2.2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Mervi Taskinen, p. 050 427 7095, mervi.taskinen@hus.fi
Professori, ylilääkäri Kim Vettenranta, p. 050 513 0984, kim.vettenranta@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme