Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin
Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven tyydyttävää ekologista tilaa. Järven ravinnekuormituksessa ja veden ravinnepitoisuuksissa ei tiedetä samaan aikaan tapahtuneen merkittävää kasvua, joten kasviplanktonin runsastumisen yksi mahdollinen syy voi olla ravintoverkon ylemmillä tasoilla tapahtuneet muutokset.
Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden opiskelija Hanna Enroth selvitti Pro gradu -tutkimuksessaan, voidaanko Kallaveden levämäärän lisääntymistä selittää ylhäältä alaspäin tapahtuvalla ravintoverkkosäätelyllä.
Ravintoverkko koostuu ravintoketjun eri tasoista, joita ovat tuottajat (tässä tutkimuksessa kasviplankton), ensimmäisen asteen kuluttajat (kasviplanktonia syövä eläinplankton) sekä toisen ja kolmannen asteen kuluttajat, eli pedot (mm. kalat ja vesiselkärangattomat, kuten sulkasääsken toukat). Muutokset yhdellä ravintoverkon tasolla voivat heijastua ravintoverkossa ylemmille ja alemmille tasoille.
Muutoksia planktonissa ja sulkahyttysten tiheydessä
Eteläisen Kallaveden ravintoverkossa tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin vertailemalla 1990-luvulla ja vuonna 2019 kerättyjä aineistoja kasviplanktonin lajistokoostumuksen, eläinplanktonin lajiston, -tiheyden ja -yksilökoon sekä sulkahyttysen toukkien (Chaoborus flavicans) yksilötiheyden osalta.
Kasviplanktonaineisto saatiin ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja lajit luokiteltiin koon ja esiintymismuodon (esim. yksisoluinen, rihmamainen, yhdyskunta) mukaan eläinplanktonille syötäväksi tai syötäväksi kelpaamattomaksi. Kasviplanktonaineiston perusteella eläinplanktonille syötäväksi kelpaava kasviplankton on vähentynyt verrattuna syötäväksi kelpaamattomaan kasviplanktoniin.
Eläinplanktonlajistoa, eri lajiryhmien biomassoja ja yksilöiden pituuksia verrattiin vuosina 1990, 1992, 1993 ja 1996 säilöttyjen elokuun loppupuolen näytteiden sekä vuoden 2019 näytteiden välillä. Erityisesti tarkastelun kohteena olivat kasviplanktonia tehokkaasti ravintonaan käyttävät ja Kallaveden eläinplanktonnäytteissä runsaina esiintyvät eläinplanktonsuvut: Daphnia- ja Bosmina-vesikirput sekä Eudiaptomus-hankajalkaiset.
Tutkittujen eläinplanktonnäytteiden perusteella näiden eläinplanktonsukujen yksilökoot ovat pienentyneet 1990-luvulta vuoden 2019 näytteisiin verrattuna. Lisäksi etenkin Daphnia-vesikirppujen yksilötiheyden havaittiin pienentyneen. Suurikokoisen eläinplanktonin vähentyessä saalistuspaine kohdistuu voimakkaammin pienempikokoiseen kasviplanktoniin. Tämä mahdollisesti selittää kasviplanktonyhteisössä tapahtuneet muutokset syötäväksi kelpaavasta syötäväksi kelpaamattoman lajiston dominointiin.
Etelä-Kallavedellä tehtyjen pohjaeläintarkkailujen perusteella sulkahyttysen toukkien yksilötiheys on kasvanut. Sulkahyttyset käyttävät eläinplanktonia ravintonaan, joten muutoksen myötä niiden eläinplanktoniin kohdistama saalistuspaine on voimistunut. Sulkahyttysen toukkien runsastumisen voidaan näin ollen olettaa pienentäneen eläinplanktonin yksilökokoa ja -tiheyttä. Tällöin eläinplankton puolestaan säätelee tehottomammin kasviplanktonia.
Muutokset ravintoverkon eri tasoilla voivat olla yhteydessä levämäärän kasvuun
Tutkimusaineisto antaa viitteitä siitä, että kasviplanktonlajiston muutoksiin ovat voineet johtaa eläinplanktonia ravintonaan käyttävien sulkahyttysen toukkien runsastuminen, sekä tehokkaasti kasviplanktonia suodattavien eläinplanktonsukujen yksilökoon pieneneminen. Muutokset ravintoverkon eri tasoilla ja kasviplanktonlajistossa viittaavat siihen, että kasviplanktoniin kohdistuva säätely ravintoverkon ylemmiltä tasoilta on heikentynyt. Ravintoverkkosäätely on näin ollen voinut osaltaan vaikuttaa kasviplanktonin runsastumiseen Etelä-Kallavedellä.
Tutkimuksessa ei tarkasteltu Etelä-Kallaveden kalastoa ja sen muutosten yhteyttä ravintoverkon alempiin tasoihin, sillä säännöllistä ja vuosien välillä vertailukelpoista, ja muuhun tämän tutkimuksen aineistoon täsmäävää aineistoa ei ole saatavilla. Kallaveden kalastossa tiedetään kuitenkin tapahtuneen muutoksia, jotka nekin voisivat osaltaan selittää muussa ravintoverkossa tapahtuneita muutoksia. Tutkimussarkaa Kallaveden vesiekosysteemin toiminnan selvittämisessä siis riittää edelleen.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n kanssa ja se oli osa Kallaveden yhteistarkkailua. Hanna Enrothin Pro gradu -tutkielma "Ravintoverkkosäätelyn vaikutukset Kallaveden planktonyhteisöön" on ladattavissa Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kallaveteen ja sen tilaan liittyvät tiedustelut:
Pohjois-Savon ELY-keskus
Antti Kanninen, hydrobiologi (lomalla 18.7.–12.8.)
puh. 0295 026 801
Tutkimukseen liittyvät kysymykset:
Hanna Enroth
hanna.m.enroth@student.jyu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kuopion entinen sokeainkoulu siirtyy asetussuojelusta asemakaavoitussuojeluun13.9.2024 09:26:19 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt 12.9.2024 rakennusperintölain mukaisen päätöksen Kuopion Linnanpellon entisen sokeainkoulun kielteisestä suojelupäätöksestä.
Tekemistä ja toimintaa Lähiruokapäivänä Pohjois-Savossa6.9.2024 09:30:09 EEST | Tiedote
Maaseutua ja suomalaista ruokaa juhlitaan jälleen syyskuun ensimmäisellä viikolla, kun maatilat, puutarhat, matkailukohteet ja muut maaseudun toimijat ympäri Suomen avaavat ovensa yleisölle 7.–8.9.2024.
Pohjois-Savon levätilanne 5.9.2024: Kesä rauhallinen leväkukintojen osalta, mutta lämmin syyskuun alku näkyy sinilevätilanteessa5.9.2024 15:09:31 EEST | Tiedote
Kuluneella viikolla 36 on ollut eniten sinilevähavaintoja tämän kesän aikana. Kesän levätilanne oli yleiesti melko rauhallinen ja pintavedet lämpimiä. Pintavedet pvay edelleen lämpimiä Kallavedellä ja Pielavedellä.
Toimenpideselvitys valtatien 6 parantamisesta välillä Onkamo ja Reijola (Pohjois-Karjala)4.9.2024 09:48:24 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) laatii toimenpideselvityksen valtatielle 6 Tohmajärven Onkamon ja Joensuun Reijolan väliselle osuudelle.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.202429.8.2024 12:40:26 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,83. Taso on 15 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan aleneminen on ollut silti huomattavan nopeaa. Kevään tulvahuipusta pinta on alentunut tasan metrin. Elokuussa muutos on -15 cm ja pinnan aleneminen on edelleen mahdollista kuivan säätilan jatkuessa, mutta pinnan lasku hidastuu. Iisalmen reitillä kesäkorkeudet on pystytty säilyttämään, kun juoksutukset on pienennetty pintojen säilyttämiseksi. Sama koskee myös Pohjois-Savon muita säännösteltyjä vesistöjä - Nilsiän reittiä ja Juojärveä. Pohjois-Savon muut säännöstellyt järvet purkautuvat kokonaan säännöstelypatojensa kautta. Tämä on merkittävä ero verrattuna Kallaveteen, joka purkautuu merkittäviltä osin luonnonkoskien kautta, joiden virtausta ei vähävetisenä aikana voida sulkea. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 15 cm yli ajankohdan keskimääräisen tas
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme