Levinneen melanooman hoitoon uusi lääke
Melanooma on ihosyövän vaarallisin muoto. Levinneen melanooman yhtenä hoitomallina on ollut valjastaa puolustusjärjestelmän T-solut syövän kimppuun niitä tehostavilla vasta-aineilla. Puolustusjärjestelmää aktivoivien hoitojen ongelma ovat kuitenkin erot potilasryhmien välillä: vaikka osa potilaista parantuu taudistaan täysin, noin puolet potilaista ei hyödy hoidosta lainkaan.
”Aiemmassa tutkimuksessamme katsoimme T-soluja kehittämällämme tekoälymallillamme. Se osoitti, että puolustusjärjestelmää aktivoivista hoidosta hyötymättömillä potilailla ei ole oikeanlaisia melanoomaa vastaan hyökkääviä T-soluja. Potilailla tulisi hyödyntää muitakin puolustusjärjestelmän osia kuin T-soluja”, kertoo lääkäri ja väitöskirjatutkija Jani Huuhtanen Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.
Varhaisvaiheen tutkimuksella uusi hoitomuoto nopeasti käyttöön
Uusia puolustusjärjestelmää tehostavia lääkkeitä etsitään jatkuvasti. Varhaisvaiheen lääkehoitotutkimus, johon osallistui myös HUSin Syöpäkeskuksen potilaita, johti vuonna 2022 Yhdysvalloissa uuden syöpälääkkeen relatlimabin hyväksymiseen yhdessä nivolumabin kanssa levineen melanooman hoitoon.
Tutkimukseen osallistui levinnyttä melanoomaa sairastavia potilaita, joilla tauti oli vasta todettu ja potilaita, jotka eivät aiemmasta puolustusjärjestelmää tehostavasta hoidosta olleet hyötyneet. Potilaista noin puolet saivat hyvän hoitovasteen.
”Tällaiset varhaisvaiheen tutkimukset ovat keskeinen mahdollisuus uusien hoitomuotojen saamiseksi potilaiden käyttöön nopeammin”, toteaa Kliinisen lääketutkimusyksikön ylilääkäri Katriina Peltola HUSin Syöpäkeskuksesta.
Ero löytyi luonnollisista tappajasoluista
Tutkimuksen löydös oli yllättävä. Suurin ero potilasryhmien välillä ei löytynytkään T-soluissa, vaan niin kutsutuissa luonnollisissa tappajasoluissa eli NK-soluissa (natural killer cell).
”NK-solujen tehtävänä on auttaa erityisesti silloin, kun vieraat taudinaiheuttajat tai tässä tapauksessa syöpäsolut yrittävät piiloutua T-soluilta esimerkiksi piilottamalla pinta-antigeenit, joita T-solut tunnistavat. NK-solujen rooli syöpien hoidossa tulee korostumaan tulevina vuosina, kertoo osastonylilääkäri, translationaalisen immunologian tutkimusohjelman johtaja Satu Mustjoki HUSista ja Helsingin yliopistosta.
Taustalla monipuoliset tutkimusmenetelmät
Kun uuden lääkeaineen vaikutuksia ei tiedetä, tutkimus tulee tehdä ilman alkuolettamuksia. ”Tämän vuoksi profiloimme aineistoa käyttäen viimeisimpien yksisolugeenisekvsensointitekniikoiden lisäksi perinteisempiä mittaustapoja, joiden tulokset yhdistimme potilaiden kliiniseen tilaan”, kertoo laskennallisen biologian ja koneoppimisen professori Harri Lähdesmäki Aalto-yliopistosta.
“Keräsimme kansainvälisesti uniikin aineiston, josta pystyimme systemaattisesti seuraamaan jokaisen potilaan puolustusjärjestelmää hoidon aikana”, kertoo väitöskirjatutkija Henna Kasanen Helsingin yliopistosta.
Suomalaistutkimus, joka selvitti uuden syöpälääkkeen relatlimabin vaikutusta puolustusjärjestelmään, on julkaistu arvostetussa The Journal of Clinical Investigation -julkaisusarjassa.
Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö sekä Sigrid Juseliuksen ja Gyllenbergin säätiöt. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahankketta.
Lue lisää alan tutkimuksesta Hematology Research Unit Helsingin verkkosivuilta.
Lisätietoja
LL Jani Huuhtanen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto
Puh +358 50 4350 191
jani.huuhtanen@helsinki.fi
Prof. Satu Mustjoki, professori, Helsingin yliopisto; osastonylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala; johtaja, translationaalisen immunologian tutkimusohjelma
satu.mustjoki@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme