Levinneen melanooman hoitoon uusi lääke
17.2.2023 08:50:00 EET | HUS | Tiedote
Melanooma on ihosyövän vaarallisin muoto. Levinneen melanooman yhtenä hoitomallina on ollut valjastaa puolustusjärjestelmän T-solut syövän kimppuun niitä tehostavilla vasta-aineilla. Puolustusjärjestelmää aktivoivien hoitojen ongelma ovat kuitenkin erot potilasryhmien välillä: vaikka osa potilaista parantuu taudistaan täysin, noin puolet potilaista ei hyödy hoidosta lainkaan.
”Aiemmassa tutkimuksessamme katsoimme T-soluja kehittämällämme tekoälymallillamme. Se osoitti, että puolustusjärjestelmää aktivoivista hoidosta hyötymättömillä potilailla ei ole oikeanlaisia melanoomaa vastaan hyökkääviä T-soluja. Potilailla tulisi hyödyntää muitakin puolustusjärjestelmän osia kuin T-soluja”, kertoo lääkäri ja väitöskirjatutkija Jani Huuhtanen Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.
Varhaisvaiheen tutkimuksella uusi hoitomuoto nopeasti käyttöön
Uusia puolustusjärjestelmää tehostavia lääkkeitä etsitään jatkuvasti. Varhaisvaiheen lääkehoitotutkimus, johon osallistui myös HUSin Syöpäkeskuksen potilaita, johti vuonna 2022 Yhdysvalloissa uuden syöpälääkkeen relatlimabin hyväksymiseen yhdessä nivolumabin kanssa levineen melanooman hoitoon.
Tutkimukseen osallistui levinnyttä melanoomaa sairastavia potilaita, joilla tauti oli vasta todettu ja potilaita, jotka eivät aiemmasta puolustusjärjestelmää tehostavasta hoidosta olleet hyötyneet. Potilaista noin puolet saivat hyvän hoitovasteen.
”Tällaiset varhaisvaiheen tutkimukset ovat keskeinen mahdollisuus uusien hoitomuotojen saamiseksi potilaiden käyttöön nopeammin”, toteaa Kliinisen lääketutkimusyksikön ylilääkäri Katriina Peltola HUSin Syöpäkeskuksesta.
Ero löytyi luonnollisista tappajasoluista
Tutkimuksen löydös oli yllättävä. Suurin ero potilasryhmien välillä ei löytynytkään T-soluissa, vaan niin kutsutuissa luonnollisissa tappajasoluissa eli NK-soluissa (natural killer cell).
”NK-solujen tehtävänä on auttaa erityisesti silloin, kun vieraat taudinaiheuttajat tai tässä tapauksessa syöpäsolut yrittävät piiloutua T-soluilta esimerkiksi piilottamalla pinta-antigeenit, joita T-solut tunnistavat. NK-solujen rooli syöpien hoidossa tulee korostumaan tulevina vuosina, kertoo osastonylilääkäri, translationaalisen immunologian tutkimusohjelman johtaja Satu Mustjoki HUSista ja Helsingin yliopistosta.
Taustalla monipuoliset tutkimusmenetelmät
Kun uuden lääkeaineen vaikutuksia ei tiedetä, tutkimus tulee tehdä ilman alkuolettamuksia. ”Tämän vuoksi profiloimme aineistoa käyttäen viimeisimpien yksisolugeenisekvsensointitekniikoiden lisäksi perinteisempiä mittaustapoja, joiden tulokset yhdistimme potilaiden kliiniseen tilaan”, kertoo laskennallisen biologian ja koneoppimisen professori Harri Lähdesmäki Aalto-yliopistosta.
“Keräsimme kansainvälisesti uniikin aineiston, josta pystyimme systemaattisesti seuraamaan jokaisen potilaan puolustusjärjestelmää hoidon aikana”, kertoo väitöskirjatutkija Henna Kasanen Helsingin yliopistosta.
Suomalaistutkimus, joka selvitti uuden syöpälääkkeen relatlimabin vaikutusta puolustusjärjestelmään, on julkaistu arvostetussa The Journal of Clinical Investigation -julkaisusarjassa.
Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö sekä Sigrid Juseliuksen ja Gyllenbergin säätiöt. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahankketta.
Lue lisää alan tutkimuksesta Hematology Research Unit Helsingin verkkosivuilta.
Lisätietoja
LL Jani Huuhtanen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto
Puh +358 50 4350 191
jani.huuhtanen@helsinki.fi
Prof. Satu Mustjoki, professori, Helsingin yliopisto; osastonylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala; johtaja, translationaalisen immunologian tutkimusohjelma
satu.mustjoki@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella. Meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Komjölksallergi i tidig barndom har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen23.2.2026 08:29:14 EET | Pressmeddelande
En studie visar att komjölksallergi som konstaterats i spädbarnsåldern har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen, även om allergin hos största delen av barnen hade försvunnit före puberteten. Nedsatt bentäthet kan öka risken för frakturer.
Varhaislapsuuden lehmänmaitoallergia on yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä23.2.2026 08:29:14 EET | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että imeväisiässä todettu lehmänmaitoallergia liittyy alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä, vaikka suurimmalla osalla lapsista allergia oli väistynyt ennen murrosikää. Alentunut luuntiheys voi lisätä murtumariskiä.
Förändringar i axeln vanliga efter 40 - svagt samband med besvär17.2.2026 13:01:23 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk finsk befolkningsundersökning kan man se förändringar i rotatorkuffens senor vid magnetundersökning av axlarna även hos symtomfria personer över 40 år. Fynden är mycket vanliga, men i regel är kopplingen mellan dessa och axelproblem svag.
Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla muutoksia olkapään magneettikuvissa – yhteys olkapäävaivoihin heikko17.2.2026 13:01:23 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaisen väestötutkimuksen mukaan myös oireettomilla yli 40-vuotiailla näkyy olkapään magneettikuvissa kiertäjäkalvosimen jänteiden muutoksia. Löydökset ovat erittäin yleisiä, mutta niiden yhteys olkapäävaivoihin on heikko.
Nearly all people aged over 40 show changes in shoulder MRI scans – weak link to shoulder problems17.2.2026 13:01:23 EET | Press release
According to a recent population study conducted in Finland, even symptom-free people aged over 40 show changes in MRI scans of the rotator cuff tendons. These findings are common but their link to shoulder problems is weak.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme