Suomen ympäristökeskus

Liejutaskurapu levittäytynyt edelleen – uusimmat havainnot pääkaupunkiseudulta

Jaa

Liejutaskurapu on jatkanut levittäytymistään Suomen merialueella. Uusimmat havainnot on tehty loppukesästä Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin edustalta. Laji on levinnyt myös Pohjanlahdella, missä pohjoisimmat havainnot on tehty Rauman edustalla. Uusimpien havaintojen tueksi kaivataan nyt kansalaisten havaintoja liejutaskuravusta varsinkin uusilta esiintymisalueilta pääkaupunkiseudulta ja Pohjanlahdelta.

Liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii. © Katriina Könönen
Liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii. © Katriina Könönen

Vuonna 2009 Suomen rannikolle ilmaantunut taskurapuihin kuuluva pienikokoinen liejutaskurapu jatkaa levittäytymistään. Liejutaskurapu ilmaantui ensin Naantalin vesille. Sieltä se levisi Saaristomerelle, jossa liejutaskurapukanta on runsain. Vuosikymmenen ajan liejutaskurapu ei levinnyt Saaristomereltä idemmäs, mutta viime vuosina se on jatkanut levittäytymistä Suomenlahdelle. Uusimmat havainnot on tehty loppukesästä Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin edustalta. Ravut ovat levinneet myös Pohjanlahdella, missä pohjoisimmat havainnot on tehty Rauman seudulla. Lisäksi laji elää Ahvenanmaan vesillä.

Uusimpien havaintojen tueksi kaivataan nyt kansalaisten havaintoja liejutaskuravusta varsinkin uusilta esiintymisalueilta pääkaupunkiseudulta ja Pohjanlahdelta.

Tutkijat Katriina Könönen ja Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta muistuttavat, että taskurapuja ei saa siirtää alueelta toiselle. Havaitut yksilöt tulisi poistaa merestä.

Liejutaskurapu on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Samalta seudulta meille on laivojen painolastivesien mukana kulkeutunut muitakin äyriäislajeja, kuten esimerkiksi tiikerikatka, jotka nekin ovat jo monin paikoin hyvin runsaita etenkin Suomenlahdella. Yhteistä lajeille on se, että ne viihtyvät murtovesissä Ne eivät ole kovin vaateliaita, ja niiden lisääntymispotentiaali on suuri. Kerran runsastuttuaan niistä on lähes mahdotonta päästä eroon.

Tuntomerkit erottavat muista vieraslajiravuista

Liejutaskuravun voi sekoittaa kahteen muuhun vieraslajirapuun eli nuoriin villasaksirapuihin tai rantataskurapuihin. Suurempikokoista villasaksirapua esiintyy vesissämme satunnaisesti sekä rannikolla että Saimaan kanavaa pitkin kulkeutuneena myös Itä-Suomen järvissä. Tänä vuonna villasaksiravuista on saatu muutamia kymmeniä havaintoja pitkin Suomen rannikkoa, aina Kokkolan edustalta Perämereltä Suomenlahden itärajalle saakka. Villasaksirapu kuuluu EU:n haitallisten vieraslajien listalle ja havaitut yksilöt tulisi poistaa vesistöstä. Atlantilta ja Itämeren eteläosista kotoisin olevaa, kolmatta taskurapulajia, rantataskurapua on löydetty vain muutaman kerran satamien läheltä.

”Liejutaskuravulla ei ole villasaksi- ja rantataskuravulle tyypillisiä selviä nystyjä otsalla, kuoren etureunassa, vaan keskellä on pieni lovi. Aikuisen liejutaskuravun selkäkilpi on enintään noin 2,5 senttimetriä leveä. Sen väri vaihtelee ruskeasta oliivinvihreään ja etenkin selässä ja saksien päällä voi olla läikikkyyttä. Saksien etureunat ja alapinta ovat usein vaaleat. Oikeanpuoleinen saksi on tyypillisesti toista suurempi”, kertoo tutkija Katriina Könönen.

Liejutaskurapu vaikuttaa paikalliseen ekosysteemiin

Liejutaskurapu elää matalilla rannoilla. Se kaivautuu liejuun tai hakee suojaa kivien, levien ja kasvillisuuden seasta. Runsastuttuaan liejutaskurapu voi vaikuttaa alkuperäisiin Itämeren lajeihin. Liejutaskurapu on hyvin kaikkiruokainen ja syö muun muassa äyriäisiä, kotiloita, simpukoita ja erilaisia matoja.

”Liejutaskuravut vähentävät tehokkaasti rakkohaurun pinnalla eläviä äyriäisiä ja kotiloita, jotka pitävät rakkohaurun puhtaana muista levistä. Siitä voi olla haittaa koko rakkohauruyhteisölle”, kertoo Maiju Lehtiniemi. ”Liejutaskuravut voivat myös tukkia vedenottamoita ja häiritä kalastusta syömällä kaloja verkosta. Toisaalta ravut ovat muiden eläimien ravintoa. Niitä onkin jo löytynyt esimerkiksi lintujen ja kalojen vatsoista.”

Mikäli epäilee tavanneensa liejutaskuravun tai jonkun muun vieraslajin, kannattaa havainnosta ilmoittaa kansallisessa vieraslajiportaalissa. Havaintoilmoitukseen on hyvä liittää mukaan tarkka lähikuva lajista, jotta havainto voidaan varmistaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Katriina Könönen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 933, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii. © Katriina Könönen
Liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii. © Katriina Könönen
Lataa
Liejutaskuravun levinneisyys marraskuussa 2022. © Luke Kalahavainnot.
Liejutaskuravun levinneisyys marraskuussa 2022. © Luke Kalahavainnot.
Lataa
Villasaksiravun levinneisyys marraskuussa 2022. © Luke Kalahavainnot.
Villasaksiravun levinneisyys marraskuussa 2022. © Luke Kalahavainnot.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen: Liikennepolitiikkaan tarvitaan kokonaiskuva17.11.2022 15:32:14 EET | Blogi

Liikenteen päästöjä tulee leikata rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Käynnissä on kuitenkin monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä, kuten citymaastureiden yleistyminen, lentoliikenteen kasvu ja autokeskeinen yhdyskuntarakenne. Tarvitsemme keinoja, joilla puuttua näihin kehityskulkuihin. Keinoja on kuitenkin vaikea etsiä ilman liikennepolitiikan kokonaiskuvaa, kirjoittavat Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen Ratkaisuja-blogissaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme