Jyväskylän yliopisto

Lihavuuden stigma vaikuttaa kaikilla elämänalueilla laajakantoisin seurauksin

Jaa

Suomen Sydänliiton ja Jyväskylän yliopiston konsortio yhteistyökumppaninaan Syömishäiriöliitto on käynnistänyt ensimmäisen valtioneuvoston rahoittaman tutkimus- ja selvityshankkeen lihavuuden stigman vähentämiseksi. Lihavuuden on todettu olevan yksi ihmistä negatiivisimmin leimaavista eli stigmatisoivista ominaisuuksista.

Lihavuuden stigman vaikutukset ilmenevät esimerkiksi lihaviin ihmisiin kohdistuvina ennakkoluuloina, negatiivisina stereotypioina, epäasiallisena kohteluna, syrjintänä ja kiusaamisena. Vaikutukset näkyvät kaikilla keskeisillä elämänalueilla, kuten esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja liikuntaharrastuksissa.

Tutkimus on osoittanut, että lihavuusstigma, esimerkiksi siihen liittyvä monitahoinen syrjintä, vahingoittaa niin fyysistä, emotionaalista kuin psykologista terveyttä ja hyvinvointia. On havaittu, että monet niistä terveysongelmista, joiden katsotaan aiheutuvan lihavuudesta, voidaan myös liittää lihavuuden stigmaan.

Suomessa lihavuuden stigmaa tai sen vaikutuksia ei ole vielä systemaattisesti selvitetty. Niihin on kiinnitetty vain vähän huomiota julkisessa keskustelussa tai poliittisessa päätöksenteossa, vaikka stigma ja sen vaikutukset on tunnistettu kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa. Suomessa kehon koolla ei myöskään ole erityistä lainsäädännön tukemaa syrjimättömyyden suojaa.

– Hanke on tärkeä avaus. Tällä hetkellä lihavuuden stigman vaikutusten laajuutta ja merkitystä ei vielä täysin ymmärretä. On tärkeää tuoda esimerkiksi painoon liittyvän syrjinnän vaikutukset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, dosentti Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Lihavuuden stigmalla on kulttuurisesti ja sosiaalisesti laajakantoiset seuraukset. Sen vaikutukset koskevat kaikkia, eivät vain niitä, joiden paino ylittää normaalina pidetyn rajan. Kapeaksi rajatun hyväksyttävän vartalon koon alue ja odotus sen täyttämisestä vaikuttaa kaiken kokoisten ihmisten ajatteluun ja toimintaan.

– Ongelma on juurtunut yhteiskuntaan niin syvälle, että se voi olla merkittävä syy sille, että lihavuusepidemiaan ei löydetä ratkaisuja. Ympäröivän kulttuurin muovaamat käsityksemme lihavuudesta ovat usein tiedostamattomia ja haitallisia. Jokaista koskeva ja vaikeutensa takia käsittelemättä jäänyt aihe on nyt nostettava laajaan tietoisuuteen, jotta voimme tuottaa vastuullista painopuhetta ja toimintaa, Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski korostaa.

Lihavuuteen liitetty sosiaalisen hyväksyttävyyden menettäminen ja sen pelko ylläpitävät tyytymättömyyttä omaan vartaloon ja tukevat käsitystä, että ruumista on jatkuvasti muokattava sosiaalisen hyväksyttävyyden säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että normaalikokoisetkin ihmiset kantavat jatkuvaa huolta painostaan ja pyrkivät rajoittamaan ruokavaliotaan tai laihduttamaan. Tämä voi johtaa myös hyvin epäterveisiin laihdutustapoihin ja syömishäiriöihin.

– Lihavuuden pelko yhteiskunnassamme ja leimaava lihavuusepidemiapuhe on merkittävässä roolissa syömishäiriöön sairastumisen, syömishäiriön tunnistamisen ja syömishäiriöstä toipumisen näkökulmasta, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström vahvistaa.

Lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät niin lasten, nuorten kuin aikuisten käsityksissä painosta. Yhä useammat lapset ja nuoret kokevat olevansa lihavia ja pyrkivät laihtumaan.

Nyt käynnistyvän tutkimus- ja selvityshankkeen tavoitteena on syventää ja laajentaa ymmärrystä lihavuuden stigmasta, sen toimintamekanismeista ja seurauksista sekä etsiä konkreettisia ratkaisuja sen lieventämiseen sekä ihmisten kokemuksissa että yhteiskunnan eri alueilla ja toiminnoissa. Erityisenä tavoitteena on selvittää keinoja edistää eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Edetessään hanke haastaa päättäjiä ja eri toimialojen edustajia mukaan keskustelemaan lihavuuden stigmasta ja keinoista sen lieventämiseen.

Lisätietoja:

Marjaana Lahti-Koski, terveysjohtaja, Suomen Sydänliitto ry
marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi, p. 050 359 1211

Hannele Harjunen, dosentti, yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto
hannele.harjunen@jyu.fi p. 040 805 4131

Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto – SYLI ry
kirsi.brostrom@syomishairioliitto.fi p. 040 752 9526

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimushankkeessa luodaan kunnille ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli maankäytön suunnitteluun5.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. Yhteistyöhankkeessa kehitetään ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Mallia kehitetään ja testataan yhdessä Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupunkien kanssa. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden.

Liikunnalla ja painonhallinnalla mahdollista alentaa syöpäriskiä3.5.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston yhteistyötutkimus osoittaa aikuisiän kehonpainon sekä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä Lynchin oireyhtymää kantavien ihmisten syöpään sairastumisikään. Lynchin oireyhtymä on periytyvä syöpäalttiusoireyhtymä, joka lisää riskiä useille eri syöville. Valtaosa sairastuu yhteen tai useampaan syöpään elämänsä aikana. Elämäntavat voivat vaikuttaa syöpään sairastumiseen ja sairastumisikään, mutta aihetta on tutkittu vielä niukasti. Tutkijat suosittelevat, että elintapojen seuranta yhdistettäisiin osaksi riskiryhmien seulontakäyntejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme