Lihavuuden stigma vaikuttaa kaikilla elämänalueilla laajakantoisin seurauksin
Lihavuuden stigman vaikutukset ilmenevät esimerkiksi lihaviin ihmisiin kohdistuvina ennakkoluuloina, negatiivisina stereotypioina, epäasiallisena kohteluna, syrjintänä ja kiusaamisena. Vaikutukset näkyvät kaikilla keskeisillä elämänalueilla, kuten esimerkiksi työelämässä, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja liikuntaharrastuksissa.
Tutkimus on osoittanut, että lihavuusstigma, esimerkiksi siihen liittyvä monitahoinen syrjintä, vahingoittaa niin fyysistä, emotionaalista kuin psykologista terveyttä ja hyvinvointia. On havaittu, että monet niistä terveysongelmista, joiden katsotaan aiheutuvan lihavuudesta, voidaan myös liittää lihavuuden stigmaan.
Suomessa lihavuuden stigmaa tai sen vaikutuksia ei ole vielä systemaattisesti selvitetty. Niihin on kiinnitetty vain vähän huomiota julkisessa keskustelussa tai poliittisessa päätöksenteossa, vaikka stigma ja sen vaikutukset on tunnistettu kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa. Suomessa kehon koolla ei myöskään ole erityistä lainsäädännön tukemaa syrjimättömyyden suojaa.
– Hanke on tärkeä avaus. Tällä hetkellä lihavuuden stigman vaikutusten laajuutta ja merkitystä ei vielä täysin ymmärretä. On tärkeää tuoda esimerkiksi painoon liittyvän syrjinnän vaikutukset mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, dosentti Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Lihavuuden stigmalla on kulttuurisesti ja sosiaalisesti laajakantoiset seuraukset. Sen vaikutukset koskevat kaikkia, eivät vain niitä, joiden paino ylittää normaalina pidetyn rajan. Kapeaksi rajatun hyväksyttävän vartalon koon alue ja odotus sen täyttämisestä vaikuttaa kaiken kokoisten ihmisten ajatteluun ja toimintaan.
– Ongelma on juurtunut yhteiskuntaan niin syvälle, että se voi olla merkittävä syy sille, että lihavuusepidemiaan ei löydetä ratkaisuja. Ympäröivän kulttuurin muovaamat käsityksemme lihavuudesta ovat usein tiedostamattomia ja haitallisia. Jokaista koskeva ja vaikeutensa takia käsittelemättä jäänyt aihe on nyt nostettava laajaan tietoisuuteen, jotta voimme tuottaa vastuullista painopuhetta ja toimintaa, Sydänliiton terveysjohtaja Marjaana Lahti-Koski korostaa.
Lihavuuteen liitetty sosiaalisen hyväksyttävyyden menettäminen ja sen pelko ylläpitävät tyytymättömyyttä omaan vartaloon ja tukevat käsitystä, että ruumista on jatkuvasti muokattava sosiaalisen hyväksyttävyyden säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että normaalikokoisetkin ihmiset kantavat jatkuvaa huolta painostaan ja pyrkivät rajoittamaan ruokavaliotaan tai laihduttamaan. Tämä voi johtaa myös hyvin epäterveisiin laihdutustapoihin ja syömishäiriöihin.
– Lihavuuden pelko yhteiskunnassamme ja leimaava lihavuusepidemiapuhe on merkittävässä roolissa syömishäiriöön sairastumisen, syömishäiriön tunnistamisen ja syömishäiriöstä toipumisen näkökulmasta, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström vahvistaa.
Lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät niin lasten, nuorten kuin aikuisten käsityksissä painosta. Yhä useammat lapset ja nuoret kokevat olevansa lihavia ja pyrkivät laihtumaan.
Nyt käynnistyvän tutkimus- ja selvityshankkeen tavoitteena on syventää ja laajentaa ymmärrystä lihavuuden stigmasta, sen toimintamekanismeista ja seurauksista sekä etsiä konkreettisia ratkaisuja sen lieventämiseen sekä ihmisten kokemuksissa että yhteiskunnan eri alueilla ja toiminnoissa. Erityisenä tavoitteena on selvittää keinoja edistää eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä suomalaisessa yhteiskunnassa. Edetessään hanke haastaa päättäjiä ja eri toimialojen edustajia mukaan keskustelemaan lihavuuden stigmasta ja keinoista sen lieventämiseen.
Lisätietoja:
Marjaana Lahti-Koski, terveysjohtaja, Suomen Sydänliitto ry
marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi, p. 050 359 1211
Hannele Harjunen, dosentti, yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto
hannele.harjunen@jyu.fi p. 040 805 4131
Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto – SYLI ry
kirsi.brostrom@syomishairioliitto.fi p. 040 752 9526
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme