Liikennekuolemat usean tekijän summa – moni niistä ratkeaisi peiliin katsomalla

Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 250 jäsentä. Heidän harteillaan lepää vastuu tutkia kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja löytää niistä ne tekijät, joihin vaikuttamalla vastaavat tilanteet voidaan tulevaisuudessa välttää. Tutkijalautakunnissa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta. Tutkintaa tehdään vapaaehtoistyönä, oman työn ohella. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi tutkijalautakuntatyötä, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn.
- Onnettomuus on usein monen tekijän summa: pieni väsymys, vähän näkökyvyssä jotain, hiukan ylinopeutta - ja sitten kun tapahtuu jotakin yllättävää, ei tilanteessa enää pärjätäkään. Mutta jos yksikin tekijä saadaan pois taustalta, voi lopputulos olla ihan toinen. Koen olevamme sen velkaa onnettomuuden uhreille, että seuraava onnettomuus ei tapahdu samojen asioiden vuoksi, pohtii Mika Peltola.
Peltola toimii liikennepoliisisektorin johtajana Lounais-Suomen poliisissa. Lautakunnassa tehtävä onnettomuuksien tutkinta on erillään poliisin rikostutkinnasta, ja se suoritetaan onnettomuustutkinnan omien säädösten mukaan. Onnettomuudesta tutkitaan sen kulku, riskitekijät, seuraukset ja olosuhteet, mutta siinä ei oteta kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin.
Peltolan kokemuksen mukaan ylinopeus on suurin tekijä onnettomuuksien taustalla, ja sen vaikutus perustuu fysiikkaan. Reagointiin on vähemmän aikaa, ja sitten kun osuu, niin törmäysnopeus on kovempi. Toinen tärkeä taustatekijä on ajoterveys. Kuskin terveydentilassa voi olla asioita, kuten uniapnea tai väsymys, jotka vaikuttavat vireystilaan ja sitä kautta tarkkaavaisuuteen. Väsymys voi johtua joko ajoterveyteen liittyvästä seikasta tai se voi olla täysin itseaiheutettua.
- Vanhenemisellakin voi olla monia vaikutuksia ajoterveyteen, vaikka ikä itsessään ei olekaan sairaus. Toisaalta henkinen kypsyys turvalliseen liikkumiseen vaatii ikää, vastuullisuutta ja elämänkokemusta. Onnettomuuksissa nuoret ja kokemattomuus korostuvat, Peltola summaa.
Yksilötason nollavisio on realismia
Suomessa kuolee liikenteessä yli 200 ihmistä vuosittain. Onnettomuustutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen, ja lautakunnat antavat jokaisen tutkinnan pohjalta liikenneturvallisuutta parantavia ehdotuksia. Liikenneturvallisuuden nollavision tavoite on kirjattu vuoteen 2050: kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
- Nollavisio eli nolla liikennekuolemaa on luonnollinen tavoite, koska jokainen kuolema on turha. Kaikkien pitäisi miettiä, miten itse voi vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen. Ainahan liikenteessä sattuu jotakin, mutta minun viestini on: ei satu, jos ei pistetä sattumaan. Yksilötason nollavisio tarkoittaa sitä, että minä en kuole, eikä kukaan omasta perheestä. Eli jokainen menee peilin eteen ja kysyy, miksi en toimisi vastuullisesti liikenteessä ja pitäisi huolta siitä, että nollavisio on täyttä realismia, Peltola haastaa.
Peltolan mukaan tieympäristöjen ja ajoneuvotekniikan kehittäminen ovat tehneet liikennettä turvallisemmaksi. Jos ihminen olisi kehittynyt samassa tahdissa, olisi nollavisio paljon lähempänä. Jostain syystä ihminen ulosmittaa tekniikan tuomaa apua turvallisuuteen, ja sitä vastaan pitäisi tehdä enemmän töitä.
- Tarvitaan valistusta ja valvontaa, jotta asenne muuttuisi turvallisuushakuisemmaksi. Toisaalta suljemme usein omat silmämme mahdollisuuksista oppia ja oivaltaa. Monesti onnettomuuksissa kiinnitetään huomio yhteen asiaan, esimerkiksi päihtyneenä ajamiseen, eikä haluta nähdä muita onnettomuuteen johtaneita seikkoja, joita löytyy myös omasta liikennekäyttäytymisestä, arvelee Peltola.
Onnettomuustutkinta noudattaa vakioitua menetelmää, ja tasalaatuinen, kattavasti kerätty aineisto antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä mahdollisimman tarkasti. Kerättyä aineistoa käytetään muun muassa liikenneturvallisuustyössä sekä tieteellisissä tutkimuksissa. Jokainen yksittäinen tutkinta tuottaa Onnettomuustietoinstituutille materiaalia, jonka avulla voidaan hahmottaa liikenneturvallisuuden kehitystä onnettomuuksien osalta.
Taustatietoa onnettomuustutkinnasta
Uutisia tutkijalautakuntien toiminnasta:
600 liikenneonnettomuustutkintaa tehnyt Harri Hyytiäinen toivoo malttia liikenteeseen
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa, mutta ei puutu lautakuntien riippumattomaan työskentelyyn. OTI hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. Lue lisää www.oti.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Joka kolmannen kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttaa päihtynyt kuljettaja − huumeissa ajavat törmäävät yhä useammin muihin29.3.2023 07:40:00 EEST | Tiedote
Vuosina 2017–2021 tieliikenteessä tapahtui 283 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien lisäksi menehtyneiden joukossa oli 20 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, kuusi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 43 päihtyneen kyydissä matkustanutta. Huumeissa ajaneiden kuljettajien aiheuttamat kuolemaan johtaneet yhteenajot ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana.
Pyöräilyn turvallisuuden edistämiseksi on monia keinoja24.2.2023 07:42:00 EET | Tiedote
Joka kymmenes kuolemaan johtanut onnettomuus liikenteessä on pyöräilyonnettomuus. Tutkijalautakunnat ovat tunnistaneet erilaisia keinoja, joilla pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa. Lautakunnat painottavat turvallisen liikkumisympäristön tärkeyttä sekä valistusta kaikille liikenteessä liikkujille. Lisäksi lautakunnat ehdottavat, että pyöräilylle asetetaan promilleraja tankojuopumuksen kitkemiseksi.
Lasten liikenneturvallisuuden parantamiseksi otettava kaikki keinot käyttöön14.2.2023 07:35:00 EET | Tiedote
Vuosittain liikenteessä kuolee keskimäärin 5–10 alle 15-vuotiasta lasta. Suuri osa onnettomuuksista olisi estettävissä aikuisten toimintatapoja ja liikennekäyttäytymistä parantamalla. Lisäksi turvallisuutta voidaan lisätä liikenneympäristöön tehtävillä muutoksilla ja kehittämällä ajoneuvotekniikkaa.
Vuonna 2022 tapahtui aiempaa vähemmän kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia9.2.2023 07:45:00 EET | Tiedote
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 tapahtui 188 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Tutkittujen onnettomuuksien määrä jäi ensi kertaa alle kahdensadan 2000-luvulla. Tätä ennen alhaisin onnettomuusmäärä oli 211 onnettomuutta vuonna 2017.
Alkolukosta halutaan ratkaisu humalassa ajamisen torjuntaan2.2.2023 07:25:00 EET | Tiedote
Yli neljännes kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on humalassa ajaneen kuljettajan aiheuttamia. Kuolonkolarin aiheuttaneista alkoholirattijuopoista joka kolmannella on tilillään aiempia rattijuopumustuomioita. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat esittävät alkolukon käytön lisäämistä onnettomuuksien vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme