Liikkumiseen kannustaminen sairaalajakson jälkeen tärkeää iäkkäille
6.2.2020 07:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Lähes kolme neljäsosaa (73 %) tutkimuksessa mukana olleista koki vaikeuksia porraskävelyssä ennen sairaalajaksoa, ja lähes kaikki sairaalasta kotiuduttuaan sairaalasta leikkauksen jälkeen (93 %). Kuntoutus oli tehokasta, vaikka kuntoutusryhmästä 59 % raportoi edelleen liikkumisen vaikeuksia puoli vuotta kotiutumisen jälkeen, sillä verrokkiryhmässä vaikeuksista kertoi peräti 83 %.
- Ero on merkittävä, sillä vaikeuksien väheneminen haastavassa porraskävelyssä heijastaa liikkumisvarmuuden lisääntymistä, toteaa tutkijatohtori Katri Turunen Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa verrattiin tehostettua kotikuntoutusta vallitsevaan kuntoutuskäytäntöön henkilöillä, jotka olivat olleet äskettäin sairaalahoidossa vamman, kipuoireen pahentumisen tai suunnitellun kirurgisen toimenpiteen seurauksena. Sairaalassa liikkuminen on vähäistä, mikä heikentää entisestään esimerkiksi pitkittyneiden kipujen tai kaatumisen pelon takia rapistunutta liikkumiskykyä. Kuntoutus on tärkeää, jotta liikkumiskyky palautuu arjessa selviytymisen ja kaatumisten ehkäisyn kannalta riittävästi.
Liikemittarilla mitattu päivittäinen fyysinen aktiivisuus lisääntyi saman verran molemmissa ryhmissä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sairaalasta kotiutumisesta. Sen jälkeen aktiivisuus vakiintui tasolle, joka on matalampi kuin saman ikäisen väestön keskimääräinen aktiivisuustaso, ja nykyisiä liikkumissuosituksia matalampi.
- Matalat aktiivisuustasot ovat huolestuttavia, sillä liikkuminen turvaa iäkkään ihmisen liikkumis- ja toimintakykyä, Turunen kertoo.
Molemmissa ryhmissä myös jalkojen suorituskyky parani ensimmäisten kuukausien aikana, mutta jäi tasolle, jossa riski liikkumiskyvyn heikentymiseen on suuri.
- Tämän tutkimuksen perusteella iäkkäiden kuntoutujien terveyden ja toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin ja sen perusteella kohdennettuun kuntoutukseen on tarvetta panostaa nykyistä enemmän, Turunen jatkaa.
Tutkimuksessa toteutettiin puoli vuotta kestänyt yksilöllinen kotikuntoutusohjelma, joka sisälsi mm. liikkumistavoitteiden asettamisen, lihasvoima-, kävely- ja tasapainoharjoitteita, liikuntaneuvonnan, kotiympäristössä liikkumisen turvallisuuden arvioinnin sekä keskustelua kaatumisen pelosta ja kivunhallinnasta. Lisäksi sekä kuntoutus- että verrokkiryhmä saivat vallitsevan käytännön mukaista kuntoutusta. Kuntoutus aloitettiin sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja siihen osallistui 117 keskimäärin 80-vuotiasta henkilöä, joista puolet sai tehostettua kotikuntoutusta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin, Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskussairaaloiden kanssa vuosina 2016–2018.
Alkuperäisjulkaisu: Turunen KM, Aaltonen-Määttä L, Törmäkangas T, Rantalainen T, Portegijs E, Keikkala S, Kinnunen ML, Finni T, Sipilä S, Nikander R. Effects of an individually targeted multicomponent counseling and home-based rehabilitation program on physical activity and mobility in community-dwelling older people after discharge from hospital: a randomized controlled trial. Clin Rehabil. 2020 Jan 22:269215519901155. doi: 10.1177/0269215519901155. [Epub ahead of print]
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Katri Turunen, vastuullinen tutkija, katri.m.turunen@jyu.fi, 040 182 7183
Tutkimuksen johtajat:
professori Riku Nikander, riku.p.nikander@jyu.fi, 040 80548 18
professori Sarianna Sipilä, sarianna.sipila@jyu.fi, 040 80535 93
Liikuntatieteellinen tiedekunta:www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme