Liikunta jää vanhemmilta helposti lapsiperhearjen jalkoihin
Pienistä lapsista huolehtiminen vaatii usein vanhemmilta siinä määrin aikaa ja voimavaroja, että omia harrastuksia, kuten liikuntaa, saatetaan joutua karsimaan. Riittävä liikkuminen olisi kuitenkin tärkeää myös vanhempien terveydelle ja jaksamiselle. Lisäksi vanhempien liikuntakäyttäytyminen toimii esimerkkinä lapsille: tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin ja isän liikunta-aktiivisuus on yhteydessä heidän lastensa liikkumiseen aina varhaiseen aikuisikään saakka.
Mutta liikkuvatko pienten lasten vanhemmat terveytensä kannalta riittävästi? Tuoreessa tutkimuksessa nuorten aikuisten (18–30-vuotta) liikunnan harrastamista seurattiin keski-ikään (37–49-vuotta) saakka. Vertailun kohteena oli lapsettomien ja lapsia eri ikäisinä saaneiden vanhempien liikunnan harrastaminen varsin pitkällä, yhdeksäntoista vuoden ajanjaksolla.
Tutkimuksessa havaittiin, että heti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen vanhempien liikunnan harrastaminen väheni.
– Ennen lasten saantia tutkittavista lähes puolet liikkui aikuisten kestävyysliikuntasuosituksen täyttäen, mutta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeisinä vuosina tämä osuus tippui noin kolmannekseen, kertoo yliopistonlehtori Sanna Palomäki Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Kun verrattiin pienten, alle 6-vuotiaiden lasten vanhempia lapsettomiin, havaittiin, että sekä äitien että isien liikunnan harrastaminen oli vähäisempää kuin lapsettomilla. Erityisesti äitien liikkuminen oli vähäisempää silloin, kun heillä 0–2-vuotias lapsi.
– Hieman yllättäen lasten lukumäärällä ei havaittu olevan yhteyttä vanhempien liikkumiseen. Vanhemmat, joilla oli kolme lasta tai enemmän, saavuttivat kestävyysliikuntasuosituksen samassa määrin kuin yhden tai kahden lapsen vanhemmat, Palomäki kertoo.
Palomäen mukaan tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena voi kuitenkin pitää sitä, että lasten kasvaessa kouluikäisiksi havaittiin, ettei vanhempien liikunnan harrastaminen eronnut enää lapsettomista. Kestävyysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus palautui osallistujilla keski-ikään (37–49-vuotta) mennessä samalle tasolle kuin mitä se oli ollut ennen lasten saantia.
– Tulos on tietenkin myönteinen kansanterveyden kannalta, ja ehkä se tuo tulevaisuuden toivoa myös niille pienten lasten vanhemmille, joille omien liikuntaharrastusten ylläpitäminen arjessa on vaikeaa. Tietojemme mukaan tämänkaltaista tulosta vanhempien liikunta-aktiivisuuden palautumisesta lasten kasvaessa ei ole aiemmin julkaistu, Palomäki selventää.
Mitä neuvoksi liikuntaa kaipaaville pienten lasten vanhemmille?
– Tähän ei tutkimuksemme anna vastauksia, mutta liikuntakasvattajana voin kysymystä toki pohtia. Monille sopii varmasti se, että vanhemmat liikkuvat ja ulkoilevat lastensa kanssa yhdessä, koska silloin ei tarvita lastenhoitojärjestelyjä. Tyypillisen vaunulenkkeilyn lisäksi yhdessä liikkuminen voi näin talvella onnistua esimerkiksi pulkkaillen, hiihtäen tai luistellen, Palomäki ohjeistaa.
– Uskoisin pienten lasten vanhempien hyötyvän siitä, jos heillä olisi muutaman kerran viikossa mahdollisuus myös omaan liikunta-aikaan, jolloin liikuntamuodon ja liikunnan intensiteetin voisi päättää vapaammin itse. Joku haluaa juosta hikilenkin metsäpoluilla ja joku toinen osallistua joogatunnille. Tärkeää olisi mitoittaa liikunta lapsiperhearjessa niin, ettei siitä tule yhtä stressin aihetta lisää. Suomessa monet vanhemmat ovat jo nyt väsyneitä ja pinnistelevät erilaisten ”hyvään vanhemmuuteen” kuuluvien vaatimusten ja suoritusten kanssa. Ei ole tarkoitus, että liikunta olisi tätä kuormaa lisäämässä, vaan päinvastoin tuomassa vireyttä ja hyvää oloa vanhempien arkeen, päättää Palomäki.
Näin tutkittiin
Tutkimus toteutettiin osana LASERI eli Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimusta, josta vastaavat yhteistyössä Turun, Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin tutkijat. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen aineistonkeruu on aloitettu jo 1980-luvulla ja se jatkuu edelleen sekä alkuperäisten tutkittavien että heidän lastensa osalta.
Tähän osatutkimukseen osallistui 761 naista ja miestä eri puolilta Suomea. Tiedot liikunnan harrastamisesta, lasten määrästä ja syntymävuosista sekä muista taustatekijöistä kerättiin neljästä eri mittauspisteestä kyselytutkimuksella vuosina 1992, 2001, 2007 ja 2011.
Kestävyysliikuntasuosituksen täyttäviksi osallistujat luokiteltiin silloin, jos he vastasivat harrastavansa reipasta liikuntaa vähintään 2–3 kertaa viikossa siten, että liikuntaa kertyi viikon aikana yhteensä ainakin 2–3 tuntia.
Alkuperäinen tutkimus
Palomäki S, Kukko T, Kaseva K, Salin K, Lounassalo I, Xiaolin Y, Rovio S, Pahkala K, Lehtimäki T, Hirvensalo M, Raitakari O & Tammelin TH. 2023. Parenthood and changes in physical activity from early adulthood to mid-life among Finnish adults. Scand J Med Sci Sports. 2023;00:1-11. DOI: https://doi.org/10.1111/sms.14293
Lisätietoja
Sanna Palomäki
liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
sanna.h.palomaki@jyu.fi, puh. 050-4016964
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kvanttipäivässä pääsi testaamaan kvanttitietokoneen simulaattoria - tutkijan mukaan kvanttiteknologiaa on 10 vuoden päästä käytössä monessa paikassa19.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa juhlistettiin kansainvälistä kvanttipäivää 12.4. Resonate-tapahtumassa, jossa oli mahdollista tutustua kvanttiteknologian tutkimukseen, testata kvanttitietokoneen simulaattoria ja pelata kvanttifysiikkaa hyödyntäviä pelejä. Informaatioteknologian tiedekunnan professori Teiko Heinosaaren mukaan kvanttiteknologian sovelluksia tullaan näkemään käytössä usealla eri alalla luultavasti seuraavan 10 vuoden aikana.
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme