SDP

Liikunta on koko yhteiskunnan asia - SDP haluaa vähentää liikunnan harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta

Jaa
Suomalaiset liikkuvat liian vähän ja siihen on saatava muutos. Siksi SDP esittää keinoja, joilla suomalaisten liikkumista voidaan tukea.

Liikunnassa on kyse terveydestä, hyvinvoinnista, toimintakyvystä ja mielekkäästä tekemisestä, mutta myös itsensä toteuttamisesta, elämyksistä ja taloudesta. Liikunnan terveysvaikutuksiin erikoistuneen UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain 3–7 miljardin kustannukset. Liikkumattomuus on kiistatta merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka on otettava tosissaan.  

Tuoreissa tutkimuksissa on myös todettu liikunnan lisäämisen auttavan merkittävästi esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Liikunnan rooli hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä onkin nostettava myös politiikan agendalle.

Liikunnan roolia on aktiivisesti vahvistettava valtionhallinnossa ja kunnissa, niin rakenteiden kuin resurssienkin osalta. Meidän on kyettävä tunnistamaan liikunnan laaja-alaisempi merkitys ja vahvistettava liikkumisen lisäämistä.

Liikunta osaksi kaikkien elämää

SDP:n tavoitteena on liikkeen lisääminen kaikissa ihmisryhmissä niin, että jokainen liikkuisi hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten, kuten työttömien, vammaisten tai ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia tulee lisätä. Liikunnan mahdollistaminen kaikille taustasta riippumatta on arvovalinta. Palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, esteettömiä ja saavutettavia. Myös liikunta- ja toimintarajoitteisten on päästävä osallistumaan näihin palveluihin.

SDP haluaa tasata liikunnan harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Liian usein haasteena on harrastamisen kalleus sekä sen tavoitteellisuus, mikä tarkoittaa lapsiperheiden kannalta suurta panostusta harrastukseen taloudellisesti ja ajallisesti. Liikuntapoliittisen selonteon mukaan kysyntää vapaamuotoisemmalle seuratoiminnalle on kasvavassa määrin. Tästä syystä seuratoiminnan kehittämistukea tulisi kohdistaa matalan kynnyksen harrastustoiminnan rakentamiseksi, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa ja liikkua.

Harrastamisen Suomen mallia, eli harrastustakuuta, on vietävä eteenpäin kaikissa kunnissa ja kouluissa sekä laajennettava malli kattamaan toinen aste. Mallille tulee varmistaa pysyvä rahoituspohja ja turvata eri toimijoiden aito mahdollisuus toimia kuntien kumppanina toiminnan järjestämisessä. Kolmannen sektorin, yhdistysten ja seurojen liittämistä palvelutarjontaan on lisättävä. 

Koulujen ja iltapäiväkerhojen merkitykseen liikkumisessa on kiinnitettävä enemmän huomiota. Nämä tavoittavat kouluikäisiä tasapuolisesti.

Nuorten ja lasten lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös ikäihmisten liikkumiseen. Kotona asuvien ikäihmisten päivittäisissä askareissa selviämisen kannalta fyysinen toimintakyky on keskeistä. Sen tukemiseksi on tärkeää, että yhteiskunta kannustaa erilaisin toimin ikäihmisiä pitämään huolta kunnostaan luomalla tähän mahdollisuuksia ja kannustimia.  

Liikunnan rahoitus ja asema on turvattava

Tulevalla vaalikaudella liikunnan valtionrahoitusta on vahvistettava mm. Liikkuvat -kokonaisuuden osalta. Eri ohjelmien yhteistoimintaa ja toimien täydentävyyttä on parannettava. Liikkuvat -kokonaisuuden erityinen merkitys on saada liikkeelle niitä ihmisiä, jotka eivät itse hakeudu liikunnan pariin.

On tärkeää, että palveluketjut toimivat kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja molemmilla tasoilla voidaan edistää terveyttä liikuntaa lisäämällä. Haluamme varmistaa, että joka kunnassa on resurssit toteuttaa liikuntaneuvontaa. Liikuntaneuvonta on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työkalu, jonka tavoitteena on, että liikkumisesta tulee osa asiakkaan arkipäivää yksilöllisen ohjauksen kautta. Liikuntaneuvonnalla voidaan parantaa hyvinvointia ja työkykyä sekä ehkäistä sairauksia. 

Tuemme myös OKM:n työryhmän esittämää liikunta- ja kulttuurireseptiä ja sen sairausvakuutuskorvattavuutta. 

SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat:

Marko Asell, Pirkanmaa

Miina-Anniina Heiskanen, Oulu

Kai Kauramäki, Satakunta

Joni Meriläinen, Oulu

Markku Rantahalvari, Helsinki

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

Kutsu medialle: SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden valtakunnallinen Arvokiertue alkaa Helsingistä 9.6.2.6.2023 07:45:00 EEST | Kutsu

SDP:n puoluekokous valitsee puolueen seuraavan puheenjohtajan Jyväskylässä syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tätä ennen SDP:n jäsenet pääsevät äänestämään neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä omaa suosikkiaan. Osana neuvoa-antavaa jäsenäänestystä ja puheenjohtajan valintaa SDP järjestää usean paikkakunnan puheenjohtajakiertueen, jossa paikalla ovat puheenjohtajaehdokkaat Krista Kiuru ja Antti Lindtman. Alla koko kiertueaikataulu. Tilaisuuksia ei striimata, ellei toisin mainita. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan Helsingin tilaisuuteen 8.6. klo 12.00 mennessä tämän lomakkeen kautta. Mahdolliset erilliset haastattelutoiveet pyydetään toimittamaan SDP:n viestintäpäällikkö Miia Järvelle: miia.jarvi@sdp.fi Helsinki 9.6. klo 14-15.30 Hotelli Mestaritalli (os. Fredrikinkatu 51–53). Tilaisuus striimataan, striimiä voi seurata SDP:n Youtube-kanavalla täällä. Mikkeli 10.6. klo 10-11 Kauppakeskus Stellan tähtitori (os. Maaherrankatu 13) Lappeenranta 10.6. klo 13-14 (paikka tarkentuu) Hämee

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen: “Mielenterveyskriisin ratkaiseminen lääke myös julkiseen talouteen”17.5.2023 15:49:47 EEST | Tiedote

THL:n tuoreen Terve Suomi -väestötutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten työikäisten eli 20-64-vuotiaiden mielenterveydestä. Työikäisistä enää joka toinen kokee elämänlaatunsa hyväksi ja joka viides kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Tutkimuksen mukaan myös itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet erityisesti alle 50-vuotiailla. Aiemmin joka kymmenes, nyt joka kahdeksas alle 50-vuotias kertoi itsemurha-ajatuksistaan. Jo nyt Suomessa alle 45-vuotiaiden selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on mielenterveyden sairaudet. Samaan aikaan OECD:n tilastojen mukaan Suomen mielenterveyspalveluihin käyttämä osuus julkisen terveydenhuollon kustannuksista on vertailumaiden pienimpiä. - Tutkimustulokset ja tilastot ovat erittäin huolestuttavia. Jos aliresursoitujen mielenterveyspalveuiden tilannetta ei saada kuntoon vaan ongelmat jatkavat paisumistaan, tulee työkyvyttömien määrä vain kasvamaan. Siksi viestini säätytalolle on, että mielenterveyspalvelui

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme