Liikunnassa on kyse terveydestä, hyvinvoinnista, toimintakyvystä ja mielekkäästä tekemisestä, mutta myös itsensä toteuttamisesta, elämyksistä ja taloudesta. Liikunnan terveysvaikutuksiin erikoistuneen UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain 3–7 miljardin kustannukset. Liikkumattomuus on kiistatta merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka on otettava tosissaan.  

Tuoreissa tutkimuksissa on myös todettu liikunnan lisäämisen auttavan merkittävästi esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Liikunnan rooli hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä onkin nostettava myös politiikan agendalle.

Liikunnan roolia on aktiivisesti vahvistettava valtionhallinnossa ja kunnissa, niin rakenteiden kuin resurssienkin osalta. Meidän on kyettävä tunnistamaan liikunnan laaja-alaisempi merkitys ja vahvistettava liikkumisen lisäämistä.

Liikunta osaksi kaikkien elämää

SDP:n tavoitteena on liikkeen lisääminen kaikissa ihmisryhmissä niin, että jokainen liikkuisi hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten, kuten työttömien, vammaisten tai ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia tulee lisätä. Liikunnan mahdollistaminen kaikille taustasta riippumatta on arvovalinta. Palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, esteettömiä ja saavutettavia. Myös liikunta- ja toimintarajoitteisten on päästävä osallistumaan näihin palveluihin.

SDP haluaa tasata liikunnan harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Liian usein haasteena on harrastamisen kalleus sekä sen tavoitteellisuus, mikä tarkoittaa lapsiperheiden kannalta suurta panostusta harrastukseen taloudellisesti ja ajallisesti. Liikuntapoliittisen selonteon mukaan kysyntää vapaamuotoisemmalle seuratoiminnalle on kasvavassa määrin. Tästä syystä seuratoiminnan kehittämistukea tulisi kohdistaa matalan kynnyksen harrastustoiminnan rakentamiseksi, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa ja liikkua.

Harrastamisen Suomen mallia, eli harrastustakuuta, on vietävä eteenpäin kaikissa kunnissa ja kouluissa sekä laajennettava malli kattamaan toinen aste. Mallille tulee varmistaa pysyvä rahoituspohja ja turvata eri toimijoiden aito mahdollisuus toimia kuntien kumppanina toiminnan järjestämisessä. Kolmannen sektorin, yhdistysten ja seurojen liittämistä palvelutarjontaan on lisättävä. 

Koulujen ja iltapäiväkerhojen merkitykseen liikkumisessa on kiinnitettävä enemmän huomiota. Nämä tavoittavat kouluikäisiä tasapuolisesti.

Nuorten ja lasten lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös ikäihmisten liikkumiseen. Kotona asuvien ikäihmisten päivittäisissä askareissa selviämisen kannalta fyysinen toimintakyky on keskeistä. Sen tukemiseksi on tärkeää, että yhteiskunta kannustaa erilaisin toimin ikäihmisiä pitämään huolta kunnostaan luomalla tähän mahdollisuuksia ja kannustimia.  

Liikunnan rahoitus ja asema on turvattava

Tulevalla vaalikaudella liikunnan valtionrahoitusta on vahvistettava mm. Liikkuvat -kokonaisuuden osalta. Eri ohjelmien yhteistoimintaa ja toimien täydentävyyttä on parannettava. Liikkuvat -kokonaisuuden erityinen merkitys on saada liikkeelle niitä ihmisiä, jotka eivät itse hakeudu liikunnan pariin.

On tärkeää, että palveluketjut toimivat kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja molemmilla tasoilla voidaan edistää terveyttä liikuntaa lisäämällä. Haluamme varmistaa, että joka kunnassa on resurssit toteuttaa liikuntaneuvontaa. Liikuntaneuvonta on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työkalu, jonka tavoitteena on, että liikkumisesta tulee osa asiakkaan arkipäivää yksilöllisen ohjauksen kautta. Liikuntaneuvonnalla voidaan parantaa hyvinvointia ja työkykyä sekä ehkäistä sairauksia. 

Tuemme myös OKM:n työryhmän esittämää liikunta- ja kulttuurireseptiä ja sen sairausvakuutuskorvattavuutta. 

SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat:

Marko Asell, Pirkanmaa

Miina-Anniina Heiskanen, Oulu

Kai Kauramäki, Satakunta

Joni Meriläinen, Oulu

Markku Rantahalvari, Helsinki