Likolammen lintuvesikunnostus käynnissä
Lokkien ja vesilintujen elinolosuhteita kohennetaan pesimäsaarekkeita kaivamalla. Saarekkeiden kaivuusta saatu hyviä kokemuksia muilla kohteilla.
Riistaveden lintujärvet - Natura 2000 -alue, jonka muodostavat Likolampi ja Keskimmäinen - on arvokas lintuvesikohde. Erityisesti alueeseen kuuluva Keskimmäinen on ollut pitkään yksi parhaista lintujärvistä Pohjois-Savossa. Vesilintujen pesimäympäristön lisäksi järvillä on merkitystä erityisesti muutonaikaisena linnuston levähdyspaikkana.
Riistaveden lintujärvillä pesivä linnusto on vuosikymmenten saatossa taantunut samaan tapaan kuin rehevien lintujärvien vesilintulajisto on yleisestikin Suomessa köyhtynyt ja useita ennen tavallisia vesilintulajeja uhanalaistunut. Taustalla on useita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Kun lintujärvet rehevöityvät ja kasvavat umpeen, elinympäristö käy epäsuotuisammaksi. Ranta- ja vesikasvillisuus yksipuolistuu ja rantaluhdat täyttyvät pensaista.
Rehevöityminen myös suosii vesilintujen kanssa samasta hyönteisravinnosta kilpailevaa särkikalastoa. Lisäksi merkittävä osa vesilintujen poikasista joutuu vieraslajipetojen, supikoiran ja minkin, saaliiksi. Aktiiviset lintuvesien hoitotoimet ovatkin tarpeen vesilintukantojen taantumisen pysäyttämiseksi ja lintuvesikunnostuksia toteutetaan nykyisin melko paljon.
Keskimmäisellä lokkiyhdyskunnat palasivat pesimään kunnostetulle alueelle
Keskimmäisen lintujärvellä kaivettiin vuosina 2018-2019 avovesilampareita ja muotoiltiin kaivumassoista pesimäsaarekkeita järven itäosaan. Nämä viimeisimmät kunnostustoimet toteutettiin EU:n tuella, osana laajaa Hydrologia LIFE-hanketta. Vuosien 2018-2020 lintulaskennat paljastivat selvän positiivisen kehityksen verrattuna aiempaan: nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat palasivat pesimään järvelle kaivetuille pesimäsaarekkeille ja vesilintujen laji- ja parimäärätkin kohentuivat.
Keskimmäisen linnuston näkyvimmät muutokset ovatkin liittyneet nimenomaan lokkiyhdyskuntiin. Enimmillään Keskimmäisellä tiedetään pesineen jopa 500-800 parin naurulokkiyhdyskunta, mutta ennen viime vuosien kunnostustoimia järvellä ei enää pesinyt käytännössä lainkaan lokkeja. Nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat ovat tärkeä osa lintujärvien luontoa: aggressiivisesti pesiään pedoilta suojaavat lokit tarjoavat suojaisan pesimäpaikan myös vesilinnuille. Lokkiyhdyskuntien palauttaminen on siksi avainasemassa myös vesilinnuston pesimämenestyksen parantamisessa, silloin kun pesiä hävittäviä petoja on paljon. Vieraslajipetojen pyynti on tärkeää lintujärvien hoitoa ja Keskimmäisellä myös vieraspetojen pyyntiä on tehostettu.
Riistaveden lintujärvillä kokeillaan myös uusia menetelmiä
Nyt tehtävien kunnostustoimien toivotaan parantavan linnuston elinolosuhteita myös Likolammella. Saarekkeiden houkutellessa lokkiyhdyskunnan pesimään, tarjoutuu myös vesilinnuille lisää pienpetojen saalistukselta suojaisia pesimäpaikkoja. Kaivuut umpeenkasvaneilla luhta-alueille lisäävät samalla myös avointa vesialuetta, johon kehittyy aiempaa monimuotoisempi vesikasvillisuus. Uposkasvillisuus tarjoaa paitsi suoraa ravintoa puolisukeltajasorsille, erityisesti vesilintujen poikasille ravintokohteina tärkeät vesihyönteiset hyötyvät uposkasvillisuuden muodostamasta elinympäristöstä.
Pesimäsaarekkeet säilyvät lokkien pesinnälle suotuisana muutamia vuosia, mutta menetelmän varjopuolena on saarekkeiden melko nopea kasvittuminen, joka ennen pitkää johtaa niiden muuttumiseen epäsuotuisiksi lintujen pesinnälle ja edellyttää hoitotoimia. Tänä syksynä tehtävien kunnostustöiden lisäksi Riistaveden lintujärvillä kokeillaankin menetelmiä, joilla saarekkeiden kasvittumista voitaisiin estää tai hidastaa. Osa saarekkeista peitetään luonnonmukaisella ja hajoavalla katemateriaalilla.
Likolammen kunnostustyöt tehdään EU:n tuella, osana suurta Hydrologia-LIFE-hanketta, joka tähtää soiden, pienvesien ja lintujärvien ennallistamiseen ja luontoarvojen turvaamiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yleisesti hankkeesta: Hydrobiologi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi
Kunnostustöiden käytännön toteuttaminen Likolammella: Rakennusmestari Markku Hyttinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 794, markku.hyttinen(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta

PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Hydrologia-LIFE -hanke
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus päivitti työlupalinjaustaan1.7.2022 08:51:53 EEST | Tiedote
Alueellisen linjauksen tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella huomioiden alueen työmarkkinoiden erityispiirteet. ELY-keskuksen laatima alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut, ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa.
Sinileväkukinta alkoi helteiden myötä myös Pohjois-Savossa30.6.2022 13:08:17 EEST | Tiedote
Juhannusviikonloppuna ja kuluneen alkuviikon aikana sinileväesiintymiä on havaittu useilta järviltä.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.202230.6.2022 10:53:14 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on lopetettu 17.6. sen jälkeen pinta nousi pari senttiä, mutta on sitten kääntynyt laskevaksi. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, mutta varsinkin Kiuruveden juoksutusta on jouduttu vaihtelemaan aika isosti. Nilsiän reitin alaosassa Syväri ja Vuotjärvi ovat hieman ajankohdan kesimääräistä tasoa korkeammalla, mutta pinnat tyypillisesti laskevina. Juojärvi on pari senttiä ajankohdan keskimääräistä matalammalla. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 16 cm yli ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 76,57. Haukiveden pinta on noussut kevään alimmasta tasosta 52 cm. Näyttää siltä, että pinnannousu on saavuttanut tämänkertaisen huippunsa. Säännöstelemättömällä Rautalammin reitillä pinnat ovat
Pohjois-Savossa on aktiivista vesistökunnostushanketoimintaa28.6.2022 14:51:26 EEST | Tiedote
Valtion harkinnanvaraiset kunnostusavustukset vesistökunnostushankkeisiin olivat haettavissa vuoden 2021 loka-marraskuussa. Pohjois-Savon ELY-keskukselle tuli hakuaikana kaikkiaan 23 avustushakemusta, joista 21 hankkeelle myönnettiin avustusta. Avustuksia myönnettiin järvi- ja virtavesikunnostuskohteiden suunnitteluun sekä toteutukseen. Avustusta saaneissa hankkeissa toteutetaan hoitokalastusta, valuma-alueen toimenpiteitä, virtavesikunnostuksia, vesikasvillisuuden niittoja ja ruoppauksia sekä rakennetaan pohjapatoja vedenpinnan korkeuden nostamiseksi. Kohteiden koko vaihtelee ja jokaisen avustusta saaneen hankkeen taustalla on vesienhoitoon liittyvä tavoite vesien tilan parantamisesta. Vuosien 2021 ja 2022 avustusta saaneet ja parhaillaan käynnissä olevat kunnostushankkeet käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta sekä hankelistauksesta. Avustusta myönnettiin vuonna 2022 yhteensä n. 288 000 € sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön avustusmäärärahoista. Ympäristömi
Pohjois-Savon ilmastopäästöt laskeneet noin kolmanneksen vuosina 2007–2020 - Maakunnallisen ilmastotiekartan seurantatiedot koottu ensimmäistä kertaa22.6.2022 12:21:58 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 32 % vuosien 2007–2020 välisenä aikana. Kokonaisuudessaan maakunnan ilmasto- ja kiertotaloustyö etenee toivottuun suuntaan. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii edelleen päämäärätietoista työtä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme