Pohjois-Savon ELY-keskus

Likolammen lintuvesikunnostus käynnissä

Jaa

Lokkien ja vesilintujen elinolosuhteita kohennetaan pesimäsaarekkeita kaivamalla. Saarekkeiden kaivuusta saatu hyviä kokemuksia muilla kohteilla.

Saarekkeiden kaivuutyöt käynnissä Likolammella lokakuussa 2021.
Saarekkeiden kaivuutyöt käynnissä Likolammella lokakuussa 2021.

Riistaveden lintujärvet - Natura 2000 -alue, jonka muodostavat Likolampi ja Keskimmäinen - on arvokas lintuvesikohde. Erityisesti alueeseen kuuluva Keskimmäinen on ollut pitkään yksi parhaista lintujärvistä Pohjois-Savossa. Vesilintujen pesimäympäristön lisäksi järvillä on merkitystä erityisesti muutonaikaisena linnuston levähdyspaikkana.

Riistaveden lintujärvillä pesivä linnusto on vuosikymmenten saatossa taantunut samaan tapaan kuin rehevien lintujärvien vesilintulajisto on yleisestikin Suomessa köyhtynyt ja useita ennen tavallisia vesilintulajeja uhanalaistunut. Taustalla on useita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Kun lintujärvet rehevöityvät ja kasvavat umpeen, elinympäristö käy epäsuotuisammaksi. Ranta- ja vesikasvillisuus yksipuolistuu ja rantaluhdat täyttyvät pensaista.

Rehevöityminen myös suosii vesilintujen kanssa samasta hyönteisravinnosta kilpailevaa särkikalastoa. Lisäksi merkittävä osa vesilintujen poikasista joutuu vieraslajipetojen, supikoiran ja minkin, saaliiksi. Aktiiviset lintuvesien hoitotoimet ovatkin tarpeen vesilintukantojen taantumisen pysäyttämiseksi ja lintuvesikunnostuksia toteutetaan nykyisin melko paljon.

Keskimmäisellä lokkiyhdyskunnat palasivat pesimään kunnostetulle alueelle

Keskimmäisen lintujärvellä kaivettiin vuosina 2018-2019 avovesilampareita ja muotoiltiin kaivumassoista pesimäsaarekkeita järven itäosaan. Nämä viimeisimmät kunnostustoimet toteutettiin EU:n tuella, osana laajaa Hydrologia LIFE-hanketta. Vuosien 2018-2020 lintulaskennat paljastivat selvän positiivisen kehityksen verrattuna aiempaan: nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat palasivat pesimään järvelle kaivetuille pesimäsaarekkeille ja vesilintujen laji- ja parimäärätkin kohentuivat.  

Keskimmäisen linnuston näkyvimmät muutokset ovatkin liittyneet nimenomaan lokkiyhdyskuntiin. Enimmillään Keskimmäisellä tiedetään pesineen jopa 500-800 parin naurulokkiyhdyskunta, mutta ennen viime vuosien kunnostustoimia järvellä ei enää pesinyt käytännössä lainkaan lokkeja. Nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat ovat tärkeä osa lintujärvien luontoa: aggressiivisesti pesiään pedoilta suojaavat lokit tarjoavat suojaisan pesimäpaikan myös vesilinnuille. Lokkiyhdyskuntien palauttaminen on siksi avainasemassa myös vesilinnuston pesimämenestyksen parantamisessa, silloin kun pesiä hävittäviä petoja on paljon. Vieraslajipetojen pyynti on tärkeää lintujärvien hoitoa ja Keskimmäisellä myös vieraspetojen pyyntiä on tehostettu.

Riistaveden lintujärvillä kokeillaan myös uusia menetelmiä

Nyt tehtävien kunnostustoimien toivotaan parantavan linnuston elinolosuhteita myös Likolammella.  Saarekkeiden houkutellessa lokkiyhdyskunnan pesimään, tarjoutuu myös vesilinnuille lisää pienpetojen saalistukselta suojaisia pesimäpaikkoja. Kaivuut umpeenkasvaneilla luhta-alueille lisäävät samalla myös avointa vesialuetta, johon kehittyy aiempaa monimuotoisempi vesikasvillisuus. Uposkasvillisuus tarjoaa paitsi suoraa ravintoa puolisukeltajasorsille, erityisesti vesilintujen poikasille ravintokohteina tärkeät vesihyönteiset hyötyvät uposkasvillisuuden muodostamasta elinympäristöstä.

Pesimäsaarekkeet säilyvät lokkien pesinnälle suotuisana muutamia vuosia, mutta menetelmän varjopuolena on saarekkeiden melko nopea kasvittuminen, joka ennen pitkää johtaa niiden muuttumiseen epäsuotuisiksi lintujen pesinnälle ja edellyttää hoitotoimia. Tänä syksynä tehtävien kunnostustöiden lisäksi Riistaveden lintujärvillä kokeillaankin menetelmiä, joilla saarekkeiden kasvittumista voitaisiin estää tai hidastaa. Osa saarekkeista peitetään luonnonmukaisella ja hajoavalla katemateriaalilla.

Likolammen kunnostustyöt tehdään EU:n tuella, osana suurta Hydrologia-LIFE-hanketta, joka tähtää soiden, pienvesien ja lintujärvien ennallistamiseen ja luontoarvojen turvaamiseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yleisesti hankkeesta: Hydrobiologi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 801, antti.kanninen(at)ely-keskus.fi

Kunnostustöiden käytännön toteuttaminen Likolammella: Rakennusmestari Markku Hyttinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295 026 794, markku.hyttinen(at)ely-keskus.fi

Kuvat

Saarekkeiden kaivuutyöt käynnissä Likolammella lokakuussa 2021.
Saarekkeiden kaivuutyöt käynnissä Likolammella lokakuussa 2021.
Lataa
Lokkeja pesimäsaarekkeilla.
Lokkeja pesimäsaarekkeilla.
Lataa
Keskimmäisen kunnostettu alue.
Keskimmäisen kunnostettu alue.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Hydrologia-LIFE -hanke

http://www.metsa.fi/hydrologialife

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.202126.11.2021 09:10:39 EET | Tiedote

Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10 cm seuraavan kuukauden aikana (25.12.2021). Kallaveden kokonaislähtövirtaama on noin 300 m3/s (kuvaliite). Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat pääosin säännöstelyn tavoitetasoilla. Nilsiän reitillä vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden 10 -15 cm yli ajankohdan keskimääräisen tason. Varkauden alapuolella Haukiveden (Saimaa) pinta on noin 10 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason. Säännöstelemättömällä Rautalammin reitillä Pielavesi, Nilakka ja Iisvesi ovat noin 10 cm yli ajankohdan keskiarvon. Pohjavedet Pohjavesitilanne on hyvä pohjaveden seuranta-asemilla (Rautavaaran Kangaslahti, Sukevan Akonjoki ja Keiteleen Viinikkala) pohjavedenpinta vaihteli ja oli 10-50 cm yli ajankohdan keskiarvon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme