Likolammen lintuvesikunnostus käynnissä

Riistaveden lintujärvet - Natura 2000 -alue, jonka muodostavat Likolampi ja Keskimmäinen - on arvokas lintuvesikohde. Erityisesti alueeseen kuuluva Keskimmäinen on ollut pitkään yksi parhaista lintujärvistä Pohjois-Savossa. Vesilintujen pesimäympäristön lisäksi järvillä on merkitystä erityisesti muutonaikaisena linnuston levähdyspaikkana.

Riistaveden lintujärvillä pesivä linnusto on vuosikymmenten saatossa taantunut samaan tapaan kuin rehevien lintujärvien vesilintulajisto on yleisestikin Suomessa köyhtynyt ja useita ennen tavallisia vesilintulajeja uhanalaistunut. Taustalla on useita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä. Kun lintujärvet rehevöityvät ja kasvavat umpeen, elinympäristö käy epäsuotuisammaksi. Ranta- ja vesikasvillisuus yksipuolistuu ja rantaluhdat täyttyvät pensaista.

Rehevöityminen myös suosii vesilintujen kanssa samasta hyönteisravinnosta kilpailevaa särkikalastoa. Lisäksi merkittävä osa vesilintujen poikasista joutuu vieraslajipetojen, supikoiran ja minkin, saaliiksi. Aktiiviset lintuvesien hoitotoimet ovatkin tarpeen vesilintukantojen taantumisen pysäyttämiseksi ja lintuvesikunnostuksia toteutetaan nykyisin melko paljon.

Keskimmäisellä lokkiyhdyskunnat palasivat pesimään kunnostetulle alueelle

Keskimmäisen lintujärvellä kaivettiin vuosina 2018-2019 avovesilampareita ja muotoiltiin kaivumassoista pesimäsaarekkeita järven itäosaan. Nämä viimeisimmät kunnostustoimet toteutettiin EU:n tuella, osana laajaa Hydrologia LIFE-hanketta. Vuosien 2018-2020 lintulaskennat paljastivat selvän positiivisen kehityksen verrattuna aiempaan: nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat palasivat pesimään järvelle kaivetuille pesimäsaarekkeille ja vesilintujen laji- ja parimäärätkin kohentuivat.  

Keskimmäisen linnuston näkyvimmät muutokset ovatkin liittyneet nimenomaan lokkiyhdyskuntiin. Enimmillään Keskimmäisellä tiedetään pesineen jopa 500-800 parin naurulokkiyhdyskunta, mutta ennen viime vuosien kunnostustoimia järvellä ei enää pesinyt käytännössä lainkaan lokkeja. Nauru- ja pikkulokkiyhdyskunnat ovat tärkeä osa lintujärvien luontoa: aggressiivisesti pesiään pedoilta suojaavat lokit tarjoavat suojaisan pesimäpaikan myös vesilinnuille. Lokkiyhdyskuntien palauttaminen on siksi avainasemassa myös vesilinnuston pesimämenestyksen parantamisessa, silloin kun pesiä hävittäviä petoja on paljon. Vieraslajipetojen pyynti on tärkeää lintujärvien hoitoa ja Keskimmäisellä myös vieraspetojen pyyntiä on tehostettu.

Riistaveden lintujärvillä kokeillaan myös uusia menetelmiä

Nyt tehtävien kunnostustoimien toivotaan parantavan linnuston elinolosuhteita myös Likolammella.  Saarekkeiden houkutellessa lokkiyhdyskunnan pesimään, tarjoutuu myös vesilinnuille lisää pienpetojen saalistukselta suojaisia pesimäpaikkoja. Kaivuut umpeenkasvaneilla luhta-alueille lisäävät samalla myös avointa vesialuetta, johon kehittyy aiempaa monimuotoisempi vesikasvillisuus. Uposkasvillisuus tarjoaa paitsi suoraa ravintoa puolisukeltajasorsille, erityisesti vesilintujen poikasille ravintokohteina tärkeät vesihyönteiset hyötyvät uposkasvillisuuden muodostamasta elinympäristöstä.

Pesimäsaarekkeet säilyvät lokkien pesinnälle suotuisana muutamia vuosia, mutta menetelmän varjopuolena on saarekkeiden melko nopea kasvittuminen, joka ennen pitkää johtaa niiden muuttumiseen epäsuotuisiksi lintujen pesinnälle ja edellyttää hoitotoimia. Tänä syksynä tehtävien kunnostustöiden lisäksi Riistaveden lintujärvillä kokeillaankin menetelmiä, joilla saarekkeiden kasvittumista voitaisiin estää tai hidastaa. Osa saarekkeista peitetään luonnonmukaisella ja hajoavalla katemateriaalilla.

Likolammen kunnostustyöt tehdään EU:n tuella, osana suurta Hydrologia-LIFE-hanketta, joka tähtää soiden, pienvesien ja lintujärvien ennallistamiseen ja luontoarvojen turvaamiseen.