Lisää vauhtia työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon

”Sekä osaajapula että Suomen väestönkehitykseen liittyvät haasteet voidaan pitkälti ratkaista lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa. Sille on aito tarve eikä asian kanssa ole aikaa kuhnailla”, Valtonen sanoo.

Hallituksen tavoite sujuvoittaa työperäisten oleskelulupien käsittelyä ja asettaa käsittelylle kuukauden määräaika on kannatettava. Tällä hetkellä työperäisen oleskeluluvan käsittely kestää maahanmuuttoviraston omien tietojen mukaan neljä kuukautta. Keskuskauppakamarin esityksen mukaan työperäisten oleskelulupien käsittelylle pitäisi asettaa kuukauden maksimiaika. Jos tähän ei päästä, katsotaan oleskelulupahakemus hyväksytyksi.

”Ainakin puheiden tasolla hallituksen kunnianhimo on kova. Meidän näkemyksemme mukaan rimaa voisi nostaa entisestään. Työperäiset oleskeluluvat pitäisi käsitellä keskimäärin muutamassa viikossa, maksimissaan kuukaudessa”, toteaa Valtonen.

Poistamalla EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan hallitus purkaisi nopeasti ja helposti oleskelulupien käsittelyyn liittyvän ruuhkan. Tarveharkinta kasvattaa työmarkkinoihin liittyvää byrokratiaa ja vaikeuttaa kohtuuttomasti yritysten rekrytointeja. Jälkivalvonta on toimiva keino estää mahdolliset ongelmat aiheuttamatta pullonkaulaa yritysten rekrytoinneille.

Avainhenkilölain vakinaistaminen ja siihen liittyvän lähdeveron keventäminen oli hallitukselta viisas ja odotettu päätös, Valtonen sanoo. Avainhenkilölaki antaa mahdollisuuden periä progressiivisen veron sijaan 32 prosentin lähdeveroa määräaikaisesti. Avainhenkilölain avulla Suomeen houkutellaan vuosittain noin 550 erityisosaajaa. Avainhenkilölaki on hyvä työkalu ulkomaalaisten osaajien houkutteluun, mutta sen käyttöä pitää laajentaa.

Keskuskauppakamarin mielestä avainhenkilön määritelmää pitää muuttaa siten, että vaadetta erityisosaamisesta lievennetään. Samalla vaatimus 5800 euron kuukausittaisesta rahapalkasta pitäisi laskea esimerkiksi 4000 euroon. Näiden muutosten turvin avainhenkilölaki olisi toimivampi työkalu osaajapulan ratkaisemiseen yhä useammalle yritykselle.

”Avainhenkilölain laajentaminen on taloudellisestikin järkevä ratkaisu. On totta, että verotuloja menetetään määräaikaisesti, kun ulkomaalaisia osaajia tulee Suomeen avainhenkilölain turvin. Mutta kuinka paljon menetämme jo nyt verotuloja, kun ulkomaalaisia osaajia tulee Suomeen aivan liian vähän”, pohtii Valtonen.

Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten kannalta tilanne on hankala. Valmistumisen jälkeisen oleskeluluvan saaminen kestää maahanmuuttoviraston omien tietojen mukaan tällä hetkellä 2-3 kuukautta. On yhteiskunnan resurssien haaskausta menettää nämä osaajat muille maille.

”Tutkinnon suorittaneille ulkomaalaisille pitäisi myöntää suoraan pysyvä oleskelulupa. Samalla voitaisiin kannustaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia jäämään Suomeen töihin esimerkiksi tarjoamalla korkeakouluopintojen lukukausimaksuille verovähennysoikeus valmistumisen jälkeen”, ehdottaa Valtonen.