Lisää yhteisvastuuta vasta, kun rähmäpankit on saatu ojennukseen
”Euroopassa on useita rähmäisessä kunnossa olevia pankkeja, joiden taakkana ovat muun muassa kriisiajoilta periytyneet järjestämättömät saamiset sekä suuret kotivaltioiden velkakirjaomistukset”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Rähmäpankit on siis saatava ryhdistäytymään ennen kuin voidaan edetä yhteisen talletussuojan luomisessa. Muuten hyvin asiansa hoitaneet tahot, kuten suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat, joutuvat helposti maksajiksi.
”Talletussuojaa koskevaan yhteisvastuuseen ei pidä mennä ennen kuin nykyiset ongelmat on korjattu”, Kauppi paaluttaa.
Kaupin mukaan Suomi on toiminut pankkiunionineuvotteluissa tähän asti oikeansuuntaisesti vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on nojattava markkinakuriin ja jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa linjataan, että talouspolitiikan koordinaatiossa on lisättävä avoimuutta ja yksinkertaistettava kehikkoa. Viimesijainen vastuu talouspolitiikasta kuuluu kuitenkin jäsenmaille itselleen.
”Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologiseen kehitykseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Siksi määrätietoinen riskienvähennys on välttämätöntä. Samassa yhteydessä on mietittävä, miten voitaisiin katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys”, Kauppi sanoo. Eräiden maiden pankeilla on taseissaan huomattavia määriä oman valtionsa velkapapereita. Tällöin valtiontalouden ongelmat voivat alkaa heiluttaa nopeasti myös maan pankkeja.
Finanssiala ry:n SuomiAreena-keskustelussa maanantaina 15. heinäkuuta keskustellaan EU:n ja euron tulevaisuudesta eli juuri näistä rähmäisistä pankeista ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta. Toimittaja Susanne Päivärinnan juontamaan keskusteluun osallistuvat vihreiden Satu Hassi, keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Kaisa Penny, perussuomalaisten Sakari Puisto ja kokoomuksen Saara-Sofia Sirén. Tilaisuus alkaa kello 14:30 Antinkatu 5:n lavalla Porissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote
Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote
Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote
Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.
Finanssialan Arno Ahosniemi: Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkesäästämisen16.4.2024 17:01:02 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme