Finanssiala ry

Lisää yhteisvastuuta vasta, kun rähmäpankit on saatu ojennukseen

Jaa
Pankkiunionin yhteinen valvonta ja kriisinratkaisumekanismi ovat lisänneet sekä vakautta että luottamusta pankkisektoriin. Joidenkin mielestä unionista puuttuu kuitenkin vielä yksi osa, yhteinen talletussuoja. Tällä hetkellä talletussuoja on kansallisella vastuulla.

”Euroopassa on useita rähmäisessä kunnossa olevia pankkeja, joiden taakkana ovat muun muassa kriisiajoilta periytyneet järjestämättömät saamiset sekä suuret kotivaltioiden velkakirjaomistukset”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Rähmäpankit on siis saatava ryhdistäytymään ennen kuin voidaan edetä yhteisen talletussuojan luomisessa. Muuten hyvin asiansa hoitaneet tahot, kuten suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat, joutuvat helposti maksajiksi.

”Talletussuojaa koskevaan yhteisvastuuseen ei pidä mennä ennen kuin nykyiset ongelmat on korjattu”, Kauppi paaluttaa.

Kaupin mukaan Suomi on toiminut pankkiunionineuvotteluissa tähän asti oikeansuuntaisesti vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on nojattava markkinakuriin ja jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa linjataan, että talouspolitiikan koordinaatiossa on lisättävä avoimuutta ja yksinkertaistettava kehikkoa. Viimesijainen vastuu talouspolitiikasta kuuluu kuitenkin jäsenmaille itselleen.

”Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologiseen kehitykseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Siksi määrätietoinen riskienvähennys on välttämätöntä. Samassa yhteydessä on mietittävä, miten voitaisiin katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys”, Kauppi sanoo. Eräiden maiden pankeilla on taseissaan huomattavia määriä oman valtionsa velkapapereita. Tällöin valtiontalouden ongelmat voivat alkaa heiluttaa nopeasti myös maan pankkeja.

Finanssiala ry:n SuomiAreena-keskustelussa maanantaina 15. heinäkuuta keskustellaan EU:n ja euron tulevaisuudesta eli juuri näistä rähmäisistä pankeista ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta. Toimittaja Susanne Päivärinnan juontamaan keskusteluun osallistuvat vihreiden Satu Hassi, keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Kaisa Penny, perussuomalaisten Sakari Puisto ja kokoomuksen Saara-Sofia Sirén. Tilaisuus alkaa kello 14:30 Antinkatu 5:n lavalla Porissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä täältä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye