Lisää yhteisvastuuta vasta, kun rähmäpankit on saatu ojennukseen
Pankkiunionin yhteinen valvonta ja kriisinratkaisumekanismi ovat lisänneet sekä vakautta että luottamusta pankkisektoriin. Joidenkin mielestä unionista puuttuu kuitenkin vielä yksi osa, yhteinen talletussuoja. Tällä hetkellä talletussuoja on kansallisella vastuulla.
”Euroopassa on useita rähmäisessä kunnossa olevia pankkeja, joiden taakkana ovat muun muassa kriisiajoilta periytyneet järjestämättömät saamiset sekä suuret kotivaltioiden velkakirjaomistukset”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Rähmäpankit on siis saatava ryhdistäytymään ennen kuin voidaan edetä yhteisen talletussuojan luomisessa. Muuten hyvin asiansa hoitaneet tahot, kuten suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat, joutuvat helposti maksajiksi.
”Talletussuojaa koskevaan yhteisvastuuseen ei pidä mennä ennen kuin nykyiset ongelmat on korjattu”, Kauppi paaluttaa.
Kaupin mukaan Suomi on toiminut pankkiunionineuvotteluissa tähän asti oikeansuuntaisesti vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on nojattava markkinakuriin ja jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa linjataan, että talouspolitiikan koordinaatiossa on lisättävä avoimuutta ja yksinkertaistettava kehikkoa. Viimesijainen vastuu talouspolitiikasta kuuluu kuitenkin jäsenmaille itselleen.
”Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologiseen kehitykseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Siksi määrätietoinen riskienvähennys on välttämätöntä. Samassa yhteydessä on mietittävä, miten voitaisiin katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys”, Kauppi sanoo. Eräiden maiden pankeilla on taseissaan huomattavia määriä oman valtionsa velkapapereita. Tällöin valtiontalouden ongelmat voivat alkaa heiluttaa nopeasti myös maan pankkeja.
Finanssiala ry:n SuomiAreena-keskustelussa maanantaina 15. heinäkuuta keskustellaan EU:n ja euron tulevaisuudesta eli juuri näistä rähmäisistä pankeista ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta. Toimittaja Susanne Päivärinnan juontamaan keskusteluun osallistuvat vihreiden Satu Hassi, keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Kaisa Penny, perussuomalaisten Sakari Puisto ja kokoomuksen Saara-Sofia Sirén. Tilaisuus alkaa kello 14:30 Antinkatu 5:n lavalla Porissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kysely: Viidennes arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden kuluessa15.7.2019 06:00:00 EEST | Tiedote
Maksutavat monipuolistuvat eivätkä kaikki maksutavat käy kaikkialla. Käteistä käytetään maksuvälineenä yhä vähemmän. Finanssiala ry:n (FA) teettämän kyselyn mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden sisällä, ja reilu 60 prosenttia jollain aikavälillä. Toisaalta lähes 30 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu koskaan.
Asuntovarallisuudessa potentiaalia nostaa ikääntyneiden hyvinvointia9.7.2019 11:15:00 EEST | Tiedote
Asuntovarallisuuden purkaminen tarjoaisi yhden keinon vastata ikääntyneiden kasvavaan hoivapalvelujen tarpeeseen. Asuntovarallisuutta purkamalla voitaisiin lisätä yksilöiden omaa valinnanvaraa hoivapalveluihin liittyen. Samalla se kasvattaisi kulutukseen perustuvia verotuloja ja vapauttaisi perheasuntoja nuoremmille kotitalouksille. Silver Economy -tapahtumassa Helsingissä nostettiin esiin myös yksityisten eläke- ja hoivavakuutusten tarve sekä yksityisten vakuutusten ja sosiaalivakuutuksen yhteensovittaminen.
Rahastoihin sijoitettiin 597 miljoonaa euroa kesäkuussa8.7.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa nettomääräisesti yhteensä 597 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 117 miljardia euroa.
Kysely: Säästöt omaan hyvinvointiin, ei perinnöksi4.7.2019 06:30:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvän tulisi kuluttaa omaisuuttaan ja säästöjään mieluummin omaan hyvinvointiinsa kuin jättää lapsilleen mahdollisimman paljon perintöä. Näin arvioi kolme neljäsosaa Finanssiala ry:n (FA) kyselyn vastaajista.
Suomalaispankit EU:n keskitasoa vahvempia26.6.2019 09:51:13 EEST | Tiedote
Vuosi 2018 oli Suomen pankkisektorille hyvä. Talouden korkeasuhdanne, luottojen kysynnän kasvu ja edullinen varainhankinta heijastuivat pankkien kehitykseen. Pankkien vakavaraisuus ja tuloskunto säilyivät EU-maiden keskitasoa vahvempina. Rakennemuutokset jatkuivat Nordean siirtäessä lokakuussa kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Myös vuonna 2018 sääntelyrintamalla tapahtui paljon.
KORJATTU LINKKI // Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä laimenemassa18.6.2019 06:52:51 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän. Yritysten luotonkysynnässä on havaittavissa hienoista elpymistä. Erityisesti yritysten investointilainakysynnässä odotetaan talven notkahduksen jälkeen varovaista kasvua. Barometrikysely II/2019 tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme