Lisää yhteisvastuuta vasta, kun rähmäpankit on saatu ojennukseen
”Euroopassa on useita rähmäisessä kunnossa olevia pankkeja, joiden taakkana ovat muun muassa kriisiajoilta periytyneet järjestämättömät saamiset sekä suuret kotivaltioiden velkakirjaomistukset”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Rähmäpankit on siis saatava ryhdistäytymään ennen kuin voidaan edetä yhteisen talletussuojan luomisessa. Muuten hyvin asiansa hoitaneet tahot, kuten suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat, joutuvat helposti maksajiksi.
”Talletussuojaa koskevaan yhteisvastuuseen ei pidä mennä ennen kuin nykyiset ongelmat on korjattu”, Kauppi paaluttaa.
Kaupin mukaan Suomi on toiminut pankkiunionineuvotteluissa tähän asti oikeansuuntaisesti vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on nojattava markkinakuriin ja jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa linjataan, että talouspolitiikan koordinaatiossa on lisättävä avoimuutta ja yksinkertaistettava kehikkoa. Viimesijainen vastuu talouspolitiikasta kuuluu kuitenkin jäsenmaille itselleen.
”Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologiseen kehitykseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Siksi määrätietoinen riskienvähennys on välttämätöntä. Samassa yhteydessä on mietittävä, miten voitaisiin katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys”, Kauppi sanoo. Eräiden maiden pankeilla on taseissaan huomattavia määriä oman valtionsa velkapapereita. Tällöin valtiontalouden ongelmat voivat alkaa heiluttaa nopeasti myös maan pankkeja.
Finanssiala ry:n SuomiAreena-keskustelussa maanantaina 15. heinäkuuta keskustellaan EU:n ja euron tulevaisuudesta eli juuri näistä rähmäisistä pankeista ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta. Toimittaja Susanne Päivärinnan juontamaan keskusteluun osallistuvat vihreiden Satu Hassi, keskustan Antti Kurvinen, SDP:n Kaisa Penny, perussuomalaisten Sakari Puisto ja kokoomuksen Saara-Sofia Sirén. Tilaisuus alkaa kello 14:30 Antinkatu 5:n lavalla Porissa ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta10.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme