Loppukesä hillitsi rahastosijoituksia – uutta pääomaa elokuussa 435 miljoonaa euroa
8.9.2021 13:43:34 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Elokuussa sijoitettiin uusia pääomia kaikkiin päärahastoluokkiin osakerahastoja lukuun ottamatta. Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin 217 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 35 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 163 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 21 miljoonaa euroa uusia varoja. Osakerahastoista lunastettiin kaksi miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.8.2021 |
|
Osakerahastot |
-2 |
1 723 |
62 701 |
|
Yhdistelmärahastot |
163 |
1 641 |
32 066 |
|
Pitkän koron rahastot |
35 |
1 534 |
33 527 |
|
Lyhyen koron rahastot |
217 |
3 131 |
18 338 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
21 |
695 |
9 487 |
|
YHTEENSÄ |
435 |
8 726 |
156 119 |
Elokuussa Yhdysvaltain keskuspankki Fed julkaisi tiedon, että keskuspankin avomarkkinakomitean jäsenet ovat kiinnostuneita vähentämään arvopapereiden osto-ohjelmia vuoden loppuun mennessä. Julkaistu tieto hermostutti osakemarkkinat globaalisti. Uutisen siivittämänä keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat, mutta kuun lopussa ne taas nousivat.
Euroopassa uusimmat talousennusteet ovat positiivisia, mutta talouskasvua haittaa osaksi jo raaka-aine- ja komponenttipula. Koronaviruksen deltavariantin leviäminen ja poliittisten riskien kohoaminen taas aiheuttavat epävarmuutta Aasian markkinoilla.
Uutinen Yhdysvaltain keskuspankin mahdollisista aikomuksista vähentää arvopaperiostoja heijastui myös korkomarkkinoille ja valuuttakursseihin. Euroalueen valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkotasot hakivat suuntaa, lopulta nousten. Talouden elpymisen myötä yrityksille syntyy nyt voittovaroja, joille etsitään positiivista korkotuottoa negatiivisten korkojen olosuhteissa.
”Elokuu oli ensimmäinen kevään 2020 koronasokin jälkeinen kuukausi, jolloin osakerahastoista lunastettiin enemmän varoja kuin sijoitettiin uusia. Varovaisuus näkyi osakerahastosijoituksissa. Kiinan keskushallinnon teknoyhtiöihin kohdistama lisäsääntely loi epävarmuutta Aasian markkinoille. Sijoittajat todennäköisesti analysoivat Yhdysvaltain keskuspankin uutisia pidemmällä tähtäimellä ja päättivät vähentää yleisesti riskiä sijoitussuunnitelmissaan. Keskuspankkien elvytystoimet ovat kuitenkin globaalisti edelleen massiivisia, joten muutokset sijoitussuunnitelmissa kannattaa tehdä hyvin harkiten.” summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 167 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 181 miljoonaa euroa. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,23). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.8.2021 |
Tuotto |
|
Suomi |
8 |
27 |
7 825 |
45 % |
|
Pohjoismaat |
-59 |
183 |
8 880 |
47 % |
|
Eurooppa |
-37 |
225 |
8 034 |
33 % |
|
Pohjois-Amerikka |
66 |
275 |
7 819 |
33 % |
|
Japani |
6 |
-149 |
634 |
23 % |
|
Tyynenmeren alue |
4 |
23 |
820 |
23 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-85 |
-96 |
6 499 |
27 % |
|
Maailma |
101 |
1 292 |
20 466 |
30 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-56 |
1 723 |
27 % |
|
YHTEENSÄ |
-2 |
1 723 |
62 701 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin eniten globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin ja euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 81 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueen luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 74 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 7,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 4,00).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2021 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.8.2021 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
34 |
487 |
6 102 |
0,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-26 |
607 |
10 264 |
2,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-48 |
101 |
3 879 |
7,3 % |
|
Valtioriski maailma |
11 |
15 |
139 |
1,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
47 |
408 |
7 878 |
3,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
6 |
205 |
1 875 |
7,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
10 |
-289 |
3 391 |
5,8 % |
|
YHTEENSÄ |
35 |
1 534 |
33 527 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2019 varallisuustutkimuksen mukaan 34 prosentilla, eli noin 954 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 6 200 euroa.Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
