Lopullinen lapsiluku näyttää laskevan voimakkaasti Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin
1.9.2020 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Max Planck-instituutin tekemä tutkimus osoitti, että yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia. 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni erityisen voimakkaasti vuosina 2010-2017. Nykyään alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.
Myös yli 30-vuotiaat naiset saavat vähemmän lapsia kuin muutama vuosi sitten. Tämä on poikkeuksellista, sillä hedelmällisyys ei ole laskenut 30-39 vuoden ikäryhmässä 1970-luvun alusta lähtien. Kaikki tutkimuksessa laaditut ennustemenetelmät viittaavat siihen, että lopullinen lapsiluku tulee laskemaan voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. 1940-1970 -luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1.9 lasta.
- Nyt 1980-luvun puolivälissä syntyneiden naisten kohdalla vastaava luku voi jäädä huomauttavasti alle 1.75. Tämä tarkoittaa sitä, että hedelmällisyys ei ole laskenut ainoastaan siksi, että suomalaisnaiset saisivat lapsia myöhemmin, vaan myös siksi, että heille syntyy vähemmän lapsia, sanoo tohtorikoulutettava Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.
Lapsettomuus yleistynyt
Laskun syy tunnetaan huonosti. Hedelmällisyystrendit tyypillisesti korreloivat positiivisesti talouden suhdanteiden kanssa, kuten talouskriisissä vuoden 2008 jälkeen, mutta taantuman päätyttyä hedelmällisyys jatkoi laskuaan.
Pohjoismaiden suhteellisen korkean hedelmällisyyden on ajateltu johtuvan osittain näiden maiden yhteiskuntapolitiikasta, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja perheessä. Hellstrandin mukaan todisteet viittaavat kuitenkin eri suuntiin kuin perhepolitiikan tai sukupuolten tasa-arvon kehitykseen.
- Osoitimme, että lasku johtuu pääasiassa lapsettomuuden yleistymisestä, ja perhepolitiikalla voi olla tärkeämpi vaikutus toisen lapsen tai sitä seuraavan lasten hankintaan kuin ensimmäisen lapsen hankintaan, hän toteaa.
Lisätiedot:
Julia Hellstrand
Puh. 050-4099682
julia.hellstrand@helsinki.fi
Alkuperäinen julkaisu:
Hellstrand, J., Nisén, J., Myrskylä, M.: All-time low period fertility in Finland: Demographic drivers, tempo effects, and cohort implications, Population Studies. (2020) DOI: 10.1080/00324728.2020.1750677
Linkki julkaisuun: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00324728.2020.1750677
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Miten 2010-luvun kulttuurisodat syntyivät? Väitös tarkastelee Yhdysvaltain juutalaisyhteisön näkemyksiä2.2.2026 10:22:00 EET | Tiedote
Yhdysvalloissa kuohuu ja erimielisyydet ovat nousseet uudelle tasolle Trumpin aikakaudella. Väitöstutkimus 2010-luvun kulttuurisodista yhdysvaltalaisten juutalaisten silmin taustoittaa, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty.
Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman30.1.2026 10:02:10 EET | Tiedote
Kasvomurtuma ei ole vain esteettinen tai paikallinen vamma ja niitä esiintyy jopa 10–15 prosentilla kaikista traumapotilaista. Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman, joka voi jäädä helposti huomaamatta.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto kuusi prosenttia vuonna 202523.1.2026 10:19:03 EET | Tiedote
Sijoitukset ovat tuottaneet yli 400 miljoonaa euroa vuodesta 2019
Ilmastonmuutos näkyy yhä enemmän uutisissa – mutta suhde talouskasvuun on yhä tabu23.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksesta uutisoidaan suomalaisessa mediassa aiempaa enemmän, mutta keskustelu tapahtuu pääosin talouskasvun ehdoilla.
Populistinen viestintä on yleistynyt puolueissa, mutta sen voimakkuus ja ilmenemismuodot vaihtelevat huomattavasti22.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Perussuomalaiset erottuu johdonmukaisimpana ja näkyvimpänä populistisen viestinnän käyttäjänä, mutta myös muut puolueet turvautuvat populistisiin keinoihin poliittisesta tilanteesta riippuen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme