Helsingin yliopisto

Lopullinen lapsiluku näyttää laskevan voimakkaasti Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin

Jaa

Syntyneiden lasten määrä on vuodesta 2010 laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Tämä suuntaus on erityisen vahva Suomessa, missä syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiseen tasoon kolme vuotta peräkkäin.

Helsingin yliopiston ja Max Planck-instituutin tekemä tutkimus osoitti, että yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia. 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni erityisen voimakkaasti vuosina 2010-2017. Nykyään alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.

Myös yli 30-vuotiaat naiset saavat vähemmän lapsia kuin muutama vuosi sitten. Tämä on poikkeuksellista, sillä hedelmällisyys ei ole laskenut 30-39 vuoden ikäryhmässä 1970-luvun alusta lähtien. Kaikki tutkimuksessa laaditut ennustemenetelmät viittaavat siihen, että lopullinen lapsiluku tulee laskemaan voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. 1940-1970 -luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1.9 lasta.

- Nyt 1980-luvun puolivälissä syntyneiden naisten kohdalla vastaava luku voi jäädä huomauttavasti alle 1.75. Tämä tarkoittaa sitä, että hedelmällisyys ei ole laskenut ainoastaan siksi, että suomalaisnaiset saisivat lapsia myöhemmin, vaan myös siksi, että heille syntyy vähemmän lapsia, sanoo tohtorikoulutettava Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.

Lapsettomuus yleistynyt

Laskun syy tunnetaan huonosti. Hedelmällisyystrendit tyypillisesti korreloivat positiivisesti talouden suhdanteiden kanssa, kuten talouskriisissä vuoden 2008 jälkeen, mutta taantuman päätyttyä hedelmällisyys jatkoi laskuaan.

Pohjoismaiden suhteellisen korkean hedelmällisyyden on ajateltu johtuvan osittain näiden maiden yhteiskuntapolitiikasta, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja perheessä. Hellstrandin mukaan todisteet viittaavat kuitenkin eri suuntiin kuin perhepolitiikan tai sukupuolten tasa-arvon kehitykseen.

 - Osoitimme, että lasku johtuu pääasiassa lapsettomuuden yleistymisestä, ja perhepolitiikalla voi olla tärkeämpi vaikutus toisen lapsen tai sitä seuraavan lasten hankintaan kuin ensimmäisen lapsen hankintaan, hän toteaa.


Lisätiedot
:
Julia Hellstrand
Puh. 050-4099682
julia.hellstrand@helsinki.fi

Alkuperäinen julkaisu:

Hellstrand, J., Nisén, J., Myrskylä, M.: All-time low period fertility in Finland: Demographic drivers, tempo effects, and cohort implications, Population Studies. (2020) DOI: 10.1080/00324728.2020.1750677

Linkki julkaisuun: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00324728.2020.1750677

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme