Lopullinen lapsiluku näyttää laskevan voimakkaasti Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin
Helsingin yliopiston ja Max Planck-instituutin tekemä tutkimus osoitti, että yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia. 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni erityisen voimakkaasti vuosina 2010-2017. Nykyään alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.
Myös yli 30-vuotiaat naiset saavat vähemmän lapsia kuin muutama vuosi sitten. Tämä on poikkeuksellista, sillä hedelmällisyys ei ole laskenut 30-39 vuoden ikäryhmässä 1970-luvun alusta lähtien. Kaikki tutkimuksessa laaditut ennustemenetelmät viittaavat siihen, että lopullinen lapsiluku tulee laskemaan voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. 1940-1970 -luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1.9 lasta.
- Nyt 1980-luvun puolivälissä syntyneiden naisten kohdalla vastaava luku voi jäädä huomauttavasti alle 1.75. Tämä tarkoittaa sitä, että hedelmällisyys ei ole laskenut ainoastaan siksi, että suomalaisnaiset saisivat lapsia myöhemmin, vaan myös siksi, että heille syntyy vähemmän lapsia, sanoo tohtorikoulutettava Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.
Lapsettomuus yleistynyt
Laskun syy tunnetaan huonosti. Hedelmällisyystrendit tyypillisesti korreloivat positiivisesti talouden suhdanteiden kanssa, kuten talouskriisissä vuoden 2008 jälkeen, mutta taantuman päätyttyä hedelmällisyys jatkoi laskuaan.
Pohjoismaiden suhteellisen korkean hedelmällisyyden on ajateltu johtuvan osittain näiden maiden yhteiskuntapolitiikasta, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja perheessä. Hellstrandin mukaan todisteet viittaavat kuitenkin eri suuntiin kuin perhepolitiikan tai sukupuolten tasa-arvon kehitykseen.
- Osoitimme, että lasku johtuu pääasiassa lapsettomuuden yleistymisestä, ja perhepolitiikalla voi olla tärkeämpi vaikutus toisen lapsen tai sitä seuraavan lasten hankintaan kuin ensimmäisen lapsen hankintaan, hän toteaa.
Lisätiedot:
Julia Hellstrand
Puh. 050-4099682
julia.hellstrand@helsinki.fi
Alkuperäinen julkaisu:
Hellstrand, J., Nisén, J., Myrskylä, M.: All-time low period fertility in Finland: Demographic drivers, tempo effects, and cohort implications, Population Studies. (2020) DOI: 10.1080/00324728.2020.1750677
Linkki julkaisuun: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00324728.2020.1750677
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Embargo 3.12. kello 18. Saharan eteläpuolinen Afrikka on menettänyt liki neljänneksen biodiversiteetistään3.12.2025 18:00:00 EET | Tiedote
Viljelysmaan kasvu, metsästys ja maatalous suurimpia ovat luontokadon syitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti 80 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on edelleen suojelualueiden ulkopuolella.
EMBARGO 3.12. klo 9.00: Oppivelvollisuusiän nosto vähensi koulutuksen keskeyttämistä1.12.2025 14:59:15 EET | Tiedote
Oppivelvollisuusiän korottaminen vähensi alaikäisenä koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kolmanneksella. Toiselta asteelta valmistuneiden osuus kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa aikaisempiin ikäluokkiin.
Maahanmuuttotaustaiset perheet tarvitsevat parempaa tukea varhaiskasvatuksessa1.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimus paljastaa, että perheiden moninaisuutta ei vielä tunnisteta riittävästi varhaiskasvatuksessa. Tämä saattaa heikentää maahanmuuttotaustaisten perheiden kiinnittymistä yhteiskuntaan ja voi heijastua lasten myöhempään koulumenestykseen.
Linnut siirtyvät korkeammalle vuoristoissa ilmaston lämmetessä28.11.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Monet lintulajit ovat siirtyneet Euroopan vuoristoissa kohti kylmempiä lakiosia samalla kun ilmasto on lämmennyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Aurinkoiset etelärinteet houkuttelevat lintuja elämään korkeammilla paikoilla kuin varjoisammat pohjoisrinteet.
Uusi työkalu vesien humuskuormituksen arviointiin28.11.2025 08:32:51 EET | Tiedote
Vesien tummuminen heikentää veden laatua, aiheuttaa haasteita vedenottamoille ja virkistyskäytölle sekä muuttaa vesiekosysteemien toimintaa. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin uusi työkalu, biologinen mittari, joka huomioi tummumisen vaikutukset vesistössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme