Lumet sulavat rauhallisesti ja kevään virtaamahuippu jäänee pohjalaismaakunnissa pieneksi

Pohjanmaalla ja etenkin sen eteläosissa lumipeitteisyys on jo vähäistä ja osa alueen lumikuormasta poistui (ns. lumen vesiarvo) jo tammikuun ja maaliskuun lämpimien säiden aikana. Lapväärtin-Isojoen (Perus, Kristiinankaupunki) ennustetaan saavuttavan kevään virtaamahuipun lähipäivinä ja se jäänee tasolle 70 m³/s, joka on pienempi kuin keskimääräinen vuoden maksimivirtaama (100 m³/s).

Etelä-Pohjanmaalla lumimäärät vaihtelevat kovasti, mutta lunta ja sen sisältämää vettä on kuitenkin keskimääräistä vähemmän. Koska sulaminen jakaantuu pitkälle ajalle, niin kevään virtaamahuippu on selvästi keskimääräistä pidempi ja pienempi.  Esimerkiksi Kyrönjoen (Skatila, Mustasaari) tämän kevään virtaaman ennustetaan olevan ensi viikon puoleen väliin asti eli noin viikon verran tasolla 150–200 m³/s.  Yleensä kevään virtaamahuippu kestää korkeintaan pari päivää, mutta on tasoltaan noin 300 m³/s.  

Keski-Pohjanmaalla pääosa lumen vesiarvosta on vielä valuma-alueella, ja jokien virtaamat ovat vasta hitaasti kääntymässä nousuun. Esimerkiksi Perhonjoen (Tunkkari, Veteli) virtaama on nyt torstaina (13.4.) tasolla 13 m³/s ja sen ennustetaan nousevan tasolle 50 – 80 m³/s huhtikuun lopulla. Tunkkarissa keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on 93 m³/s.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valmistautunut kevään mahdollisiin tulviin tekemällä alueen tekojärviin ja säännöstelyihin järviin tilaa lumen sulamisvesille. Näin voidaan selvästi pienentää Perhon-, Ähtävän-, Lapuan-, Kyrön- ja Närpiönjoen keväisiä virtaamahuippuja. Myös tulvaluukkujen ja muiden säännöstelyrakenteiden toimivuutta on testattu.  Koska kevään virtaamahuippu näyttäisi olevan jo osin käsillä, niin Närpiön-, Kyrön- ja Lapuanjoen tekojärvien täyttäminen on alkamassa.

Tulevaisuudessa pohjalaisjokien kevättulvien ennustetaan pienenevän ilmaston muuttuessa. Talvikauden tulvat yleistyvät, koska entistä suurempi osa sateesta tulee vetenä eikä lumena. Sään ennustetaan äärevöityvän, jonka seurauksena kuivuusjaksot ja rankkasateet yleistyvät.