Lumiolot vaikuttavat talvehtivien lintujen elinympäristön valintaan

Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat lajien elinympäristön valintaan. Pohjoisilla alueilla ilmastonmuutos ei näy pelkästään lämpötilan muutoksena, vaan myös lumiolot voivat muuttua.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että lumen määrän väheneminen Etelä- ja Keski-Suomessa 1980-luvulta lähtien on näkynyt pelloilla ruokailevien lintujen runsastumisena vuodenvaihteen lintulaskennoissa. Mitä paksumpi lumipeite, sitä vähemmän lintuja havaittiin pelloilla, mutta sitä enemmän lintuja talvehti asutuksien luona.

– Paksumpi lumipeite estää lintujen ruokailun pelloilla. Asutusten piirissä olevat ruokinnat tarjoavat tällöin tärkeän ravintolähteen talvehtiville linnuille, kertoo väitöskirjatutkija Purabi Deshpande Helsingin yliopistosta.

Kokonaisuutena talvehtivien lintujen määrä on lisääntynyt Suomessa. Lintumäärät muuttuivat kuitenkin eri tavalla eri elinympäristöissä. Pelloilla määrät runsastuivat 70 prosentilla vuodesta 1986, mutta asutusalueilla talvehtivien lintujen määrä puolestaan väheni viidenneksen.

Suomessa talvehtivat lajit voivat myös vaihtaa elinympäristöä

Eri lajit reagoivat myös eri tavoin.

– Voimakkaimmin reagoivat laulujoutsenen ja kalalokin kaltaiset lajit, joilla on säännöllistä muuttokäyttäytymistä. Niitä on runsaammin pelloilla lumettomina talvina, mutta linnut poistuivat etelämmäksi lumitalvina, ei välttämättä pois Suomesta, vaan esimerkiksi merelle, tarkentaa apulaisprofessori Rose Thorogood Helsingin yliopiston Helsinki Institute of Life Science HiLIFEstä.

Esimerkiksi naakat ja keltasirkut voivat ruokailla pelloilla, kun lunta on vähän, mutta linnut hakeutuvat asutusalueille lumipyryllä. Lumi selittikin lajien elinympäristön valintaa paremmin kuin lämpötila.

– Kulunut talvi on ollut kokonaisuutena leuto mutta runsasluminen valtaosassa maata. Ilmastonmuutos lisännee jatkossakin lintujen ruokailumahdollisuuksia pelloilla. Toisaalta myös ajoittaiset lumitalvet keräävät lintuja asutusten ruokinnoille, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Tutkimus perustui Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimien talvilintulaskentoihin, joihin osallistuu satoja vapaaehtoisia eri puolella Suomea. Tulokset julkaistiin kansainvälisessä Journal of Biogeography -tiedesarjassa.