Lumiolot vaikuttavat talvehtivien lintujen elinympäristön valintaan
Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat lajien elinympäristön valintaan. Pohjoisilla alueilla ilmastonmuutos ei näy pelkästään lämpötilan muutoksena, vaan myös lumiolot voivat muuttua.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että lumen määrän väheneminen Etelä- ja Keski-Suomessa 1980-luvulta lähtien on näkynyt pelloilla ruokailevien lintujen runsastumisena vuodenvaihteen lintulaskennoissa. Mitä paksumpi lumipeite, sitä vähemmän lintuja havaittiin pelloilla, mutta sitä enemmän lintuja talvehti asutuksien luona.
– Paksumpi lumipeite estää lintujen ruokailun pelloilla. Asutusten piirissä olevat ruokinnat tarjoavat tällöin tärkeän ravintolähteen talvehtiville linnuille, kertoo väitöskirjatutkija Purabi Deshpande Helsingin yliopistosta.
Kokonaisuutena talvehtivien lintujen määrä on lisääntynyt Suomessa. Lintumäärät muuttuivat kuitenkin eri tavalla eri elinympäristöissä. Pelloilla määrät runsastuivat 70 prosentilla vuodesta 1986, mutta asutusalueilla talvehtivien lintujen määrä puolestaan väheni viidenneksen.
Suomessa talvehtivat lajit voivat myös vaihtaa elinympäristöä
Eri lajit reagoivat myös eri tavoin.
– Voimakkaimmin reagoivat laulujoutsenen ja kalalokin kaltaiset lajit, joilla on säännöllistä muuttokäyttäytymistä. Niitä on runsaammin pelloilla lumettomina talvina, mutta linnut poistuivat etelämmäksi lumitalvina, ei välttämättä pois Suomesta, vaan esimerkiksi merelle, tarkentaa apulaisprofessori Rose Thorogood Helsingin yliopiston Helsinki Institute of Life Science HiLIFEstä.
Esimerkiksi naakat ja keltasirkut voivat ruokailla pelloilla, kun lunta on vähän, mutta linnut hakeutuvat asutusalueille lumipyryllä. Lumi selittikin lajien elinympäristön valintaa paremmin kuin lämpötila.
– Kulunut talvi on ollut kokonaisuutena leuto mutta runsasluminen valtaosassa maata. Ilmastonmuutos lisännee jatkossakin lintujen ruokailumahdollisuuksia pelloilla. Toisaalta myös ajoittaiset lumitalvet keräävät lintuja asutusten ruokinnoille, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Tutkimus perustui Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimien talvilintulaskentoihin, joihin osallistuu satoja vapaaehtoisia eri puolella Suomea. Tulokset julkaistiin kansainvälisessä Journal of Biogeography -tiedesarjassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Purabi Deshpande purabi.deshpande@helsinki.fi, puh. 040 2504943
Apulaisprofessori Rose Thorogood rose.thorogood@helsinki.fi, puh. 040 3751235
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh. 045 1375732
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme