Lunastukset rahastoista rauhoittuivat
12.5.2020 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 327 miljoonaa euroa uusia pääomia. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 99 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 27 miljoonaa euroa uusia varoja. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 652 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 210 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
|
Osakerahastot |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Yhdistelmärahastot |
99 |
66 |
23 907 |
|
Pitkän koron rahastot |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-652 |
-1 986 |
12 730 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
27 |
223 |
6 848 |
|
YHTEENSÄ |
-408 |
-3 135 |
112 402 |
Koronasta johtuva maailmantalouden kriisi syveni huhtikuussa. Keskeiset osakeindeksit kuitenkin nousivat reaalitalouden ongelmista huolimatta. Nousua siivitti pääasiassa näkemys siitä, että keskuspankkien valtava elvytysmäärä riittää antamaan tukea maailmantaloudelle ja osa elvytysrahasta valuu osakemarkkinoille korkotasojen ollessa miinuksella. Reaalitaloudessa näkymät ovat nyt hyvin sumuiset, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta markkinoille. Moni yritys ei ole antanut ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessaan tulosnäkymiä ollenkaan. Samaan aikaan osa yrityksistä hyötyy kriisistä, mikä näkyy myös osakemarkkinoilla.
Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat nopeasti ja erittäin voimakkaasti. Kohonnut korkotaso kompensoi sitä, että osa yrityksistä joutuu kriisin seurauksena todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Sijoittajat uskoivat, että pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne taas tasaantuu ja riskilisät laskevat, mikä vaikuttaa lopulta rahastojen arvostuksiin.
Lyhyen koron rahastojen lunastusmäärässä näkyi huhtikuussa todennäköisesti edelleen yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti.
”Osakesijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan: seuratako reaalitalouden uutisointia vai uskoa jo alkaneen osakeindeksien nousun kantavan kriisin yli. Rahastojen kautta pystyy helposti hajauttamaan sijoituksia ja vähentämään riskejä. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuukin epävarmoista näkymistä huolimatta yönsä hyvin”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin kehittyville markkinoille, yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin kertyi uutta pääomaa yhteensä 32 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 264 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,06). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
6 |
-145 |
4 688 |
-4 % |
|
Pohjoismaat |
26 |
-150 |
4 396 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-53 |
-129 |
5 354 |
-11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-94 |
80 |
5 062 |
-1 % |
|
Japani |
-24 |
-64 |
577 |
1 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
16 |
628 |
-3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
70 |
-65 |
4 550 |
-14 % |
|
Maailma |
-117 |
115 |
12 894 |
-2 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-28 |
1 417 |
-1 % |
|
YHTEENSÄ |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoitettiin uusia varoja globaalisti ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 6,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,0).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
26 |
-177 |
5 461 |
3,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
85 |
-693 |
9 169 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
265 |
43 |
3 162 |
-7,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-4 |
-8 |
118 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-21 |
-264 |
5 352 |
1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
93 |
111 |
2 588 |
-3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-117 |
-81 |
3 502 |
-3,7 % |
|
YHTEENSÄ |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2020
Markkinakatsaus, huhtikuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme