Finanssiala ry

Lunastukset rahastoista rauhoittuivat

Jaa
Koronapandemian aiheuttama lunastusvyöry sijoitusrahastoista laantui huhtikuussa. Suomeen rekisteröidyistä rahastoista lunastettiin nettomääräisesti yhteensä 408 miljoonaa euroa. Rahastopääoma kuitenkin nousi suotuisan markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuun lopussa 112 miljardia euroa.

Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 327 miljoonaa euroa uusia pääomia. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 99 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 27 miljoonaa euroa uusia varoja. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 652 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 210 miljoonaa euroa pääomia.

milj. EUR

Nettomerkinnät huhtikuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.4.2020

Osakerahastot

-210

-369

39 566

Yhdistelmärahastot

99

66

23 907

Pitkän koron rahastot

327

-1 069

29 352

Lyhyen koron rahastot

-652

-1 986

12 730

Vaihtoehtoiset rahastot

27

223

6 848

YHTEENSÄ

-408

-3 135

112 402

Koronasta johtuva maailmantalouden kriisi syveni huhtikuussa. Keskeiset osakeindeksit kuitenkin nousivat reaalitalouden ongelmista huolimatta. Nousua siivitti pääasiassa näkemys siitä, että keskuspankkien valtava elvytysmäärä riittää antamaan tukea maailmantaloudelle ja osa elvytysrahasta valuu osakemarkkinoille korkotasojen ollessa miinuksella. Reaalitaloudessa näkymät ovat nyt hyvin sumuiset, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta markkinoille. Moni yritys ei ole antanut ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessaan tulosnäkymiä ollenkaan. Samaan aikaan osa yrityksistä hyötyy kriisistä, mikä näkyy myös osakemarkkinoilla.

Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat nopeasti ja erittäin voimakkaasti. Kohonnut korkotaso kompensoi sitä, että osa yrityksistä joutuu kriisin seurauksena todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Sijoittajat uskoivat, että pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne taas tasaantuu ja riskilisät laskevat, mikä vaikuttaa lopulta rahastojen arvostuksiin.

Lyhyen koron rahastojen lunastusmäärässä näkyi huhtikuussa todennäköisesti edelleen yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti.

”Osakesijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan: seuratako reaalitalouden uutisointia vai uskoa jo alkaneen osakeindeksien nousun kantavan kriisin yli. Rahastojen kautta pystyy helposti hajauttamaan sijoituksia ja vähentämään riskejä. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuukin epävarmoista näkymistä huolimatta yönsä hyvin”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin kehittyville markkinoille, yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin kertyi uutta pääomaa yhteensä 32 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 264 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,06). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät huhtikuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.4.2020

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

6

-145

4 688

-4 %

Pohjoismaat

26

-150

4 396

-6 %

Eurooppa

-53

-129

5 354

-11 %

Pohjois-Amerikka

-94

80

5 062

-1 %

Japani

-24

-64

577

1 %

Tyynenmeren alue

-28

16

628

-3 %

Kehittyvät markkinat

70

-65

4 550

-14 %

Maailma

-117

115

12 894

-2 %

Toimialarahastot

3

-28

1 417

-1 %

YHTEENSÄ

-210

-369

39 566

 

Pitkän koron rahastoissa sijoitettiin uusia varoja globaalisti ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 6,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,0).

milj. EUR

Nettomerkinnät huhtikuu 2020

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.4.2020

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

26

-177

5 461

3,2 %

Luokitellut yrityslainat EUR

85

-693

9 169

-0,9 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

265

43

3 162

-7,1 %

Valtioriski maailma

-4

-8

118

6,4 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-21

-264

5 352

1,7 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

93

111

2 588

-3,5 %

Kehittyvät markkinat

-117

-81

3 502

-3,7 %

YHTEENSÄ

327

-1 069

29 352

 

Rahastoraportti, huhtikuu 2020 
Markkinakatsaus, huhtikuu 2020

Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.

Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.

FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote

Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye