Lunastukset rahastoista rauhoittuivat
12.5.2020 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 327 miljoonaa euroa uusia pääomia. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 99 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 27 miljoonaa euroa uusia varoja. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 652 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 210 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
|
Osakerahastot |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Yhdistelmärahastot |
99 |
66 |
23 907 |
|
Pitkän koron rahastot |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-652 |
-1 986 |
12 730 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
27 |
223 |
6 848 |
|
YHTEENSÄ |
-408 |
-3 135 |
112 402 |
Koronasta johtuva maailmantalouden kriisi syveni huhtikuussa. Keskeiset osakeindeksit kuitenkin nousivat reaalitalouden ongelmista huolimatta. Nousua siivitti pääasiassa näkemys siitä, että keskuspankkien valtava elvytysmäärä riittää antamaan tukea maailmantaloudelle ja osa elvytysrahasta valuu osakemarkkinoille korkotasojen ollessa miinuksella. Reaalitaloudessa näkymät ovat nyt hyvin sumuiset, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta markkinoille. Moni yritys ei ole antanut ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessaan tulosnäkymiä ollenkaan. Samaan aikaan osa yrityksistä hyötyy kriisistä, mikä näkyy myös osakemarkkinoilla.
Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat nopeasti ja erittäin voimakkaasti. Kohonnut korkotaso kompensoi sitä, että osa yrityksistä joutuu kriisin seurauksena todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Sijoittajat uskoivat, että pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne taas tasaantuu ja riskilisät laskevat, mikä vaikuttaa lopulta rahastojen arvostuksiin.
Lyhyen koron rahastojen lunastusmäärässä näkyi huhtikuussa todennäköisesti edelleen yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti.
”Osakesijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan: seuratako reaalitalouden uutisointia vai uskoa jo alkaneen osakeindeksien nousun kantavan kriisin yli. Rahastojen kautta pystyy helposti hajauttamaan sijoituksia ja vähentämään riskejä. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuukin epävarmoista näkymistä huolimatta yönsä hyvin”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin kehittyville markkinoille, yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin kertyi uutta pääomaa yhteensä 32 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 264 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,06). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
6 |
-145 |
4 688 |
-4 % |
|
Pohjoismaat |
26 |
-150 |
4 396 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-53 |
-129 |
5 354 |
-11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-94 |
80 |
5 062 |
-1 % |
|
Japani |
-24 |
-64 |
577 |
1 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
16 |
628 |
-3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
70 |
-65 |
4 550 |
-14 % |
|
Maailma |
-117 |
115 |
12 894 |
-2 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-28 |
1 417 |
-1 % |
|
YHTEENSÄ |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoitettiin uusia varoja globaalisti ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 6,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,0).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
26 |
-177 |
5 461 |
3,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
85 |
-693 |
9 169 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
265 |
43 |
3 162 |
-7,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-4 |
-8 |
118 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-21 |
-264 |
5 352 |
1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
93 |
111 |
2 588 |
-3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-117 |
-81 |
3 502 |
-3,7 % |
|
YHTEENSÄ |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2020
Markkinakatsaus, huhtikuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme