Lunastukset rahastoista rauhoittuivat
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 327 miljoonaa euroa uusia pääomia. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 99 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 27 miljoonaa euroa uusia varoja. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 652 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 210 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
|
Osakerahastot |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Yhdistelmärahastot |
99 |
66 |
23 907 |
|
Pitkän koron rahastot |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-652 |
-1 986 |
12 730 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
27 |
223 |
6 848 |
|
YHTEENSÄ |
-408 |
-3 135 |
112 402 |
Koronasta johtuva maailmantalouden kriisi syveni huhtikuussa. Keskeiset osakeindeksit kuitenkin nousivat reaalitalouden ongelmista huolimatta. Nousua siivitti pääasiassa näkemys siitä, että keskuspankkien valtava elvytysmäärä riittää antamaan tukea maailmantaloudelle ja osa elvytysrahasta valuu osakemarkkinoille korkotasojen ollessa miinuksella. Reaalitaloudessa näkymät ovat nyt hyvin sumuiset, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta markkinoille. Moni yritys ei ole antanut ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessaan tulosnäkymiä ollenkaan. Samaan aikaan osa yrityksistä hyötyy kriisistä, mikä näkyy myös osakemarkkinoilla.
Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat nopeasti ja erittäin voimakkaasti. Kohonnut korkotaso kompensoi sitä, että osa yrityksistä joutuu kriisin seurauksena todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Sijoittajat uskoivat, että pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne taas tasaantuu ja riskilisät laskevat, mikä vaikuttaa lopulta rahastojen arvostuksiin.
Lyhyen koron rahastojen lunastusmäärässä näkyi huhtikuussa todennäköisesti edelleen yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti.
”Osakesijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan: seuratako reaalitalouden uutisointia vai uskoa jo alkaneen osakeindeksien nousun kantavan kriisin yli. Rahastojen kautta pystyy helposti hajauttamaan sijoituksia ja vähentämään riskejä. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuukin epävarmoista näkymistä huolimatta yönsä hyvin”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin kehittyville markkinoille, yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin kertyi uutta pääomaa yhteensä 32 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 264 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,06). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
6 |
-145 |
4 688 |
-4 % |
|
Pohjoismaat |
26 |
-150 |
4 396 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-53 |
-129 |
5 354 |
-11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-94 |
80 |
5 062 |
-1 % |
|
Japani |
-24 |
-64 |
577 |
1 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
16 |
628 |
-3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
70 |
-65 |
4 550 |
-14 % |
|
Maailma |
-117 |
115 |
12 894 |
-2 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-28 |
1 417 |
-1 % |
|
YHTEENSÄ |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoitettiin uusia varoja globaalisti ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 6,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,0).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
26 |
-177 |
5 461 |
3,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
85 |
-693 |
9 169 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
265 |
43 |
3 162 |
-7,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-4 |
-8 |
118 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-21 |
-264 |
5 352 |
1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
93 |
111 |
2 588 |
-3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-117 |
-81 |
3 502 |
-3,7 % |
|
YHTEENSÄ |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2020
Markkinakatsaus, huhtikuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme