Lunastukset rahastoista rauhoittuivat
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 327 miljoonaa euroa uusia pääomia. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 99 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 27 miljoonaa euroa uusia varoja. Lyhyen koron rahastoista lunastettiin yhteensä 652 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 210 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
|
Osakerahastot |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Yhdistelmärahastot |
99 |
66 |
23 907 |
|
Pitkän koron rahastot |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-652 |
-1 986 |
12 730 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
27 |
223 |
6 848 |
|
YHTEENSÄ |
-408 |
-3 135 |
112 402 |
Koronasta johtuva maailmantalouden kriisi syveni huhtikuussa. Keskeiset osakeindeksit kuitenkin nousivat reaalitalouden ongelmista huolimatta. Nousua siivitti pääasiassa näkemys siitä, että keskuspankkien valtava elvytysmäärä riittää antamaan tukea maailmantaloudelle ja osa elvytysrahasta valuu osakemarkkinoille korkotasojen ollessa miinuksella. Reaalitaloudessa näkymät ovat nyt hyvin sumuiset, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta markkinoille. Moni yritys ei ole antanut ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessaan tulosnäkymiä ollenkaan. Samaan aikaan osa yrityksistä hyötyy kriisistä, mikä näkyy myös osakemarkkinoilla.
Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat nopeasti ja erittäin voimakkaasti. Kohonnut korkotaso kompensoi sitä, että osa yrityksistä joutuu kriisin seurauksena todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Sijoittajat uskoivat, että pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne taas tasaantuu ja riskilisät laskevat, mikä vaikuttaa lopulta rahastojen arvostuksiin.
Lyhyen koron rahastojen lunastusmäärässä näkyi huhtikuussa todennäköisesti edelleen yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lyhyet korot nousivat, mikä vaikutti rahastojen arvostuksiin negatiivisesti.
”Osakesijoittaja joutuu nyt tasapainoilemaan: seuratako reaalitalouden uutisointia vai uskoa jo alkaneen osakeindeksien nousun kantavan kriisin yli. Rahastojen kautta pystyy helposti hajauttamaan sijoituksia ja vähentämään riskejä. Pitkäjänteinen kuukausittainen rahastosäästäjä nukkuukin epävarmoista näkymistä huolimatta yönsä hyvin”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin kehittyville markkinoille, yhteensä 70 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin kertyi uutta pääomaa yhteensä 32 miljoonaa euroa. Eniten pääomia lunastettiin globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 264 miljoonaa euroa. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,06). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
6 |
-145 |
4 688 |
-4 % |
|
Pohjoismaat |
26 |
-150 |
4 396 |
-6 % |
|
Eurooppa |
-53 |
-129 |
5 354 |
-11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-94 |
80 |
5 062 |
-1 % |
|
Japani |
-24 |
-64 |
577 |
1 % |
|
Tyynenmeren alue |
-28 |
16 |
628 |
-3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
70 |
-65 |
4 550 |
-14 % |
|
Maailma |
-117 |
115 |
12 894 |
-2 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-28 |
1 417 |
-1 % |
|
YHTEENSÄ |
-210 |
-369 |
39 566 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoitettiin uusia varoja globaalisti ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 117 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 6,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,0).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.4.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
26 |
-177 |
5 461 |
3,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
85 |
-693 |
9 169 |
-0,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
265 |
43 |
3 162 |
-7,1 % |
|
Valtioriski maailma |
-4 |
-8 |
118 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-21 |
-264 |
5 352 |
1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
93 |
111 |
2 588 |
-3,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-117 |
-81 |
3 502 |
-3,7 % |
|
YHTEENSÄ |
327 |
-1 069 |
29 352 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2020
Markkinakatsaus, huhtikuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme