Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Luonnon monimuotoisuus turvataan yhteistyöllä

Jaa

Tänään julkaistu kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) kokoama luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuista tilaa käsittelevä raportti viestittää, että luonnon monimuotoisuus heikentyy kestämättömästi ja kiihtyvästi. MTK jakaa huolen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä muistuttaen samalla, että Suomessa tilanne ollaan saamassa hallintaan määrätietoisten toimien ansiosta etenkin metsissä ja maatalousympäristöissä. Työ vaatii koko yhteiskunnan ponnistuksia.

Suomessa metsillä ja maatalousympäristöillä on olennaisen tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta. Maa- ja metsätaloudessa ratkaisijan rooli otetaan vakavasti ja toiminnan kehittämiseen on sitouduttu.

– Viimeisimmät kansalliset luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta kertovat raportit osoittavat, että metsissä ja maatalousympäristöissä tehdyt suojelu- ja luonnonhoitotoimet ovat olleet vaikuttavia luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. Positiiviset signaalit osoittavat tehdyn työn merkityksen ja kannustavat jatkamaan toiminnan kehittämistä, kertoo MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen.

IPBES:n raportissa on esitetty lukuisia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Toimista keskeisimpiä ovat kulutuksen ja saastuttamisen rajoittaminen. Raportin mukaan elinympäristöjä heikentää muun muassa lisääntyvä maatalousmaan käyttö lannoitteineen.

– Suomen maapinta-alasta kahdeksan prosenttia on peltoa. Lannoitteiden käyttö pelloillamme on vähentynyt fosforin osalta jopa neljännekseen vuodesta 1990, joten Suomessa maatalous on näiltäkin osin aivan eri sarjassa globaaliin uhkaan verrattuna, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola muistuttaa.

Luonnon ekosysteemipalvelut, kuten ruoantuotanto ja puhdas vesi, ovat korvaamattoman arvokkaita paitsi maa- ja metsätaloudelle, myös koko muulle yhteiskunnalle. Näin ollen on muistettava, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille.

– Oikeudenmukaisen taakanjaon varmistamiseksi metsänomistajien ja maataloustuottajien vapaaehtoisuuteen perustuvia luonnon monimuotoisuutta turvaavia toimenpiteitä on tuettava koko yhteiskunnan voimin riittävällä rahoituksella, Pietola korostaa.   

MTK on esittänyt, että METSO-ohjelman rahoitus korotetaan 40 miljoonaan euroon vuodessa ja että ohjelmasta tehdään pysyvä. Lisäksi suoluonnon tilanteen parantamiseksi tarvitaan erillinen, METSO:n tavoin vapaaehtoisuuteen ja täyteen korvaukseen perustuva ohjelma, jolle varmistetaan riittävä rahoitus. Perinnebiotooppien hoidon kannalta on puolestaan välttämätöntä saada aikaan tasoltaan riittävä ja ehdoiltaan houkutteleva maatalouden tukijärjestelmä.


Lisätietoja:
Anna-Rosa Asikainen, lakimies, MTK, puh. 040 920 9858
Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, puh. 050 438 4014

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta25.6.2019 11:56:52 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.

Kasvisten ensisadot valmistumassa14.6.2019 08:39:56 EESTTiedote

Uusi kasvisvuosi pyörähtää Suomessa käyntiin tuttuun tapaan kesäkuun puolivälissä, kun ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada. Varhaiskaalit, mansikat, uuden sadon perunat, vihreät parsat, sipuli-, retiisi-, porkkana- ja naurisniput, raparperi ja mehevän raikas jäävuorisalaatti aloittavat kasviskesän. Lähellä tuotettuihin, primööreiksi kutsuttuihin esikoisiin kannattaa suhtautua erityisinä herkkuina. Mehukkuus, rapea suutuntuma ja makuvivahteet ovat erilaiset kuin vastaavissa, kauempaa tuoduissa ja varastoiduissa kasviksissa. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään viikolla 25 (17.–23.6.2019).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme