Luonnosta virtaa – helppoja harjoituksia lähiympäristössä
24.4.2020 09:33:27 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
KELA:n rahoittamassa tutkimushankkeessa on kehitetty Luonnosta Virtaa (LuoVi) –interventio, jonka taustalla ovat eko- ja ympäristöpsykologian tutkimukset ja teoriat luonnon hyvinvointivaikutuksista.
– Myönteisissä luontokokemuksissa on tärkeää tarkkaavuuden elpyminen ja stressistä palautuminen, tutkittavien ryhmien ohjaaja, tutkija Kirsi Salonen tiivistää.
– LuoVi -interventiossa tavoitteena on vahvistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja osallistujien psyykkistä itsesäätelyä luontoympäristöön liittyvien paikkakokemusten tunnistamisen ja jakamisen avulla, yliopistotutkija Katriina Hyvönen kuvailee.
Tutkijat suosittavat kolmen kohdan harjoitteita
LuoVi-projektin tutkijat ovat laatineet helppoja harjoituksia, joiden avulla jokainen voi kokeilla luontoaistimuksen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa.
Hakeudu mielipaikkaasi. Löydä itsellesi mieluisa luontokohde, jossa voit pysähtyä huomioimaan omia tuntemuksiasi ja olotilaasi. Katsele ympärillesi. Jos havaitset kiinnostavan paikan, voit jäädä siihen hetkeksi. Voit myös vaihtaa paikkaa edelleen, jos kohde ei tuntunutkaan sopivalta.
Mitä havaitset paikassasi? Mitkä kohdat ovat varjossa ja mitkä valossa? Mitä ääniä kuulet? Anna mieleesi nousta asioita, mistä iloitset tänään. Esimerkiksi: Nukuitko hyvin? Tunnetko olosi rauhalliseksi?
Valitse paikassasi mieluisa kohde, esimerkiksi puu, kivi, sammal, puro tai polku.
Miltä valitsemasi luontokohde tuntuu ja tuoksuu? Millaisia ääniä siitä kuuluu? Mitä värejä siinä havaitset? Jos valitsemasi luontokohde osaisi puhua, mitähän se sinulle sanoisi? Ja mitähän sinä voisit sanoa sille?
Paikkakokemuksen tallentaminen
Voit halutessasi ottaa kuvan mielipaikastasi tai valitsemastasi kohteesta. Voit katsella kuvaa hetkinä, jolloin kenties kaipaat sellaista olotilaa, jonka aistit omassa mielipaikassasi.
Osallistu kyselyyn arjesta ja ulkoilusta
Tutkimusryhmä kerää tietoa arjesta ja ulkoilusta koronaepidemian aikana Suomessa. Tutkijat pyytävät vastaamaan kyselyyn alla olevasta linkistä:
Tutkijaryhmä: professori Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto), projektitutkija Kirsi Salonen (Tampereen yliopisto) ja yliopistotutkija Katriina Hyvönen (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoja:
Katriina Hyvönen, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos, s-posti: katriina.i.hyvonen@jyu.fi, puh. 040 765 0584
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme