Aalto-yliopisto

Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta

Jaa
Sanonta ”kuin tuuleen huutaisi” ilmaisee tilannetta, jossa ihminen kokee, ettei vastapuoli ymmärrä, mitä hänelle yritetään sanoa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt selvittäneet, että ongelma ei piilekään tuuleen huutamisessa, vaan vika löytyy kuulostamme.
Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa on erinomaiset tilat ääneen liittyvään tutkimukseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa on erinomaiset tilat ääneen liittyvään tutkimukseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Oletko huomannut, että vastatuuleen huutaminen tuntuu vaikealta? Ilmiölle on jopa oma sanontansa, ”kuin tuuleen huutaisi”, jota käytetään kuvaamaan tuloksetonta viestintätilannetta ihmisten kesken. Aalto-yliopiston akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta. 

Tilanne on oikeastaan päinvastainen: akustiikan tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että äänilähde säteilee enemmän vastatuuleen kuin myötätuuleen. Moni on havainnut ilmiön itsekin, sillä esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni kuulostaa voimakkaalta sen lähestyessä, ja muuttuu hiljaisemmaksi heti ohittamisen jälkeen. Tämä liittyy Doppler-ilmiöön, jossa myös äänen taajuus muuttuu liikkeessä.

Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 100 metrin etäisyyksillä ääniaallot taipuvat vastatuulessa ylöspäin, mikä vaimentaa ääntä vastatuulen suunnassa. Taipumista ei kuitenkaan tapahdu merkittävästi lyhyemmillä etäisyyksillä. 

Aiemmissa tutkimuksissaan Pulkki on yrittänyt löytää vastausta tuulen vaikutuksesta äänilähteen säteilykuvioon, mutta tulosten perusteella sillä ei pitäisi olla vaikutusta vastatuuleen huutamiseen. Hän ehdottikin Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Rapolas Daugintisille, että tämä tutkisi mittauksin ja simuloinnein, löytyisikö vastaus ihmisen kuulosta. Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopistosta auttoi ääni- ja virtauskenttien simuloinneissa.  

Tutkimuksen lopputulos on yllättävä, mutta yksinkertainen: vastatuuleen huutaessa ihminen kuulee itsensä huonommin. 

”Kun ihminen huutaa vastatuuleen, korvat ovat suuhun nähden myötätuulen suunnassa, jolloin ääni kulkeutuu niihin huonommin”, Pulkki kertoo.

Tuuleen ei siis kannata huutaa ihan mitä tahansa, sillä muut voivat kuulla huutajan hyvin, vaikka hän ei itseään kuulisikaan. Tiedosta saattaa olla hyötyä myös muille äänen kanssa työskenteleville, kuten muusikoille.

”Muusikkoystäväni kertoi, että mennessään purjeveneeseen keikalle hän menee aina istumaan selkä tuulta vasten, jottei ääni väsy. Kyseessä on tämä sama ilmiö: koska ystäväni on kuullut itsensä huonommin vastatuulessa, hän on tietämättään laulanut kovempaa kuin yleensä”, Pulkki kertoo. 

Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Nature-julkaisun Scientific Reports -alalehdessä ja sen voi lukea tästä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ville Pulkki, professori, Aalto-yliopisto
ville.pulkki@aalto.fi
puh. 050 520 8392

Kuvat

Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa on erinomaiset tilat ääneen liittyvään tutkimukseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa on erinomaiset tilat ääneen liittyvään tutkimukseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Maisteriopiskelija Rapolas Daugintis tutki löytyisikö vastaus tuuleen huutamisen vaikeudesta ihmisen kuulosta. Kuva: Ira Matilainen / Aalto-yliopisto
Maisteriopiskelija Rapolas Daugintis tutki löytyisikö vastaus tuuleen huutamisen vaikeudesta ihmisen kuulosta. Kuva: Ira Matilainen / Aalto-yliopisto
Lataa
Akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta. Kuva: Nita Vera / Aalto-yliopisto
Akustiikan professori Ville Pulkki on jo vuosia pohtinut, miksi vastatuuleen huutaminen tuntuu ihmisistä hankalalta, sillä ilmiölle ei ole löytynyt tieteellistä perustetta. Kuva: Nita Vera / Aalto-yliopisto
Lataa
Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa on erinomaiset tilat ääneen liittyvään tutkimukseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa on erinomaiset tilat ääneen liittyvään tutkimukseen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme