Maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-edustajat: Eläinten hyvinvointilaki tekee ison harppauksen eläinten oikeuksissa

– Eläimiin liittyvät asiat ovat aina tunteita herättäviä ja niin oli nytkin. Tuotantoeläinten kohtelu ei ole tuottajille eikä kuluttajille yhdentekevää, vaan lähtökohtaisesti ihmisen käytössä olevaa eläintä tulee arvostaa ja kunnioittaa ja mahdollistaa sen lajityypillinen käyttäytyminen. Lemmikkibuumi taas on tuonut jalostukseen ja kauppatapoihin ns. pentutehtailun muodossa ikäviä sivuvaikutuksia, joita pyritään nyt suitsimaan esimerkiksi laajentamalla eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuutta hyvinvointiongelmia kohdatessa sekä rajoittamalla pentujen tuontia ulkomailta. Myös luonnonvaraisten eläinten kohtelua tarkennetaan niin ikään laissa. Toisaalta ihmisistä huolehtiminen mahdollistaa sen, että jaksetaan huolehtia myös eläinten hyvinvoinnista, pohtii kansanedustaja Piritta Rantanen.

Merkittävimmät uudistukset liittyvät tuotantoeläimien pysyviä pitopaikkoja koskevaan säätelyyn. Niille voidaan asettaa tilapäisiä pitopaikkoja tiukempia vaatimuksia. Jatkossa nisäkkäillä ja linnuilla tulisi olla pysyvissä pitopaikoissaan vettä saatavilla jatkuvasti eli ne voivat juoda halutessaan. Eläintä ei voi pääsääntöisesti kytkeä pysyvässä pitopaikassa enää jatkuvasti kiinni eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa siten, ettei se pysty kääntymään ympäri.

Laki määrää myös eläinten puuduttamisesta kivuliaissa toimenpiteissä ja kieltää eläimille kipua tuottavat välineet kuten koirien piikki- ja sähköpannat.

– Nämä uudistukset istuvat hyvin ihmisten oikeustajuun ja myös tuottajia on säännöksissä kuultu tarkoin. Muutoksien tarpeeksi pitkät siirtymäajat takaavat tuottajille mahdollisuuden sopeuttaa tiloja niin, etteivät kustannukset kasva kohtuuttomasti. Huoli suomalaisen eläintuotannon tilasta ja tämän säätelyn vaikutuksista siihen on ollut myös valiokunnan tarkan punninnan kohteena, muistuttaa kansanedustaja Seppo Eskelinen.  

Uuden lain perusteluiden mukaisesti eläinten kunnioittamisen taustalla on ajatus siitä, että eläimellä on itseisarvo eli eläin on arvokas sinällään riippumatta sen välinearvosta ihmiselle.

– Esimerkiksi lailla nyt vahvistetaan eläintarhojen roolia luonnonvaraisen eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja jatkossa eläintarhojen olisi osallistuttava nykyistä useampiin suojelutehtäviin, kuten tutkimukseen ja eläinlajeja koskevaan tietojen vaihtoon, sanoo kansanedustaja Raimo Piirainen.