Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta
26.11.2019 08:15:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Eläketurvakeskus (ETK) on arvioinut nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen skenaariolaskelmilla. Laskelmien lähtökohtana on ETK:n vuosia 2019–2085 koskeva pitkän aikavälin laskelmien perusura. Sitä muunnellaan lisäämällä ja vähentämällä eri skenaarioissa maahanmuuttoa 10 000 henkilöllä vuodessa. Yhtenä skenaariona oli myös maastamuuton väheneminen.
Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
ETK:n peruslaskelman lähtökohta on Tilastokeskuksen väestöennuste (2018). Jos väestö kehittyy sen mukaisesti, työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla.
Väestöennusteessa nettomaahanmuutoksi oletetaan 15 000 henkilöä vuodessa. Jos sen sijaan nettomaahanmuutto olisi 25 000 henkilöä vuodessa, työeläkemaksun nostopaine helpottaisi noin kaksi prosenttiyksikköä laskentajakson lopussa. Lähivuosikymmeninä eläkemaksua alentaisi eniten skenaario, jossa maastamuutto vähenee merkittävästi.
– Nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi kompensoida alentuneen syntyvyyden aiheuttamaa työeläkemaksun korotuspainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta. Jos nettomaahanmuutto vähenisi 5 000 henkilöön vuodessa, eläkkeensaajien määrä suhteessa työllisiin kasvaisi ja työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan jo 2030-luvulla.
Laskentajakson lopussa työeläkemaksu olisi yli kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa suurempi.
Maahanmuuttajien työllistymisessä eroja
Havainnollistavia skenaarioita varten maahanmuuttajat jaettiin syntymämaan perusteella kolmeen ryhmään toteutuneiden työllisyysasteiden perusteella. Jaottelussa hyödynnettiin lähtömaiden inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), joka on yhteydessä maahanmuuttajien työllisyysasteisiin. Kolmessa eri skenaariossa lisämaahanmuutto tulee pelkästään yhdestä maaryhmästä.
Hyvin ja keskinkertaisesti työllistyvien ryhmistä tuleva lisämaahanmuutto laskisi työeläkemaksua 2040-luvun puolivälissä noin prosenttiyksikön peruslaskelmaa alemmas.
Heikommin työllistyvien ryhmästä tuleva maahanmuutto alentaisi työeläkemaksua muita korkean maahanmuuton skenaarioita vähemmän aina 2060-luvun lopulle saakka.
Pitkällä aikavälillä eri skenaariot lähenevät toisiaan ja lähtömaiden väliset työllisyyserot häviävät. Työeläkemaksu on tämän vuoksi laskentajakson lopussa noin kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi kaikissa kolmessa maahanmuuttoskenaariossa.
– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
[Lisätietoa skenaariolaskelmista]
Skenaariot muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen
- Skenaariolaskelmat havainnollistavat maahan- ja maastamuuton vaikutusta eläkejärjestelmän kestävyydelle.
- Skenaariot eivät ole ennusteita tai suosituksia.
- Maahanmuuttajaryhmien ja kantaväestön erot skenaarioissa perustuvat hallinnollisista rekistereistä saatuihin toteumatietoihin.
Lasketut kuusi skenaariota:
- Peruslaskelma: Nettomaahanmuutto 15 000 hlöä vuodessa
- 1.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maahanmuuttajia kaikista ryhmistä
- 1.2: Nettomaahanmuutto 5 000 hlöä vuodessa
- 2.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat hyvin työllistyvien ryhmästä
- 2.2: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat keskinkertaisesti työllistyvien ryhmästä
- 2.3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat huonosti työllistyvien ryhmästä
- 3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maastamuutto vähenee 10 000 hlöllä vuodessa
Bloggaus: Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin
Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme