Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta

Eläketurvakeskus (ETK) on arvioinut nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen skenaariolaskelmilla. Laskelmien lähtökohtana on ETK:n vuosia 2019–2085 koskeva pitkän aikavälin laskelmien perusura. Sitä muunnellaan lisäämällä ja vähentämällä eri skenaarioissa maahanmuuttoa 10 000 henkilöllä vuodessa. Yhtenä skenaariona oli myös maastamuuton väheneminen.
Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
ETK:n peruslaskelman lähtökohta on Tilastokeskuksen väestöennuste (2018). Jos väestö kehittyy sen mukaisesti, työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla.
Väestöennusteessa nettomaahanmuutoksi oletetaan 15 000 henkilöä vuodessa. Jos sen sijaan nettomaahanmuutto olisi 25 000 henkilöä vuodessa, työeläkemaksun nostopaine helpottaisi noin kaksi prosenttiyksikköä laskentajakson lopussa. Lähivuosikymmeninä eläkemaksua alentaisi eniten skenaario, jossa maastamuutto vähenee merkittävästi.
– Nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi kompensoida alentuneen syntyvyyden aiheuttamaa työeläkemaksun korotuspainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta. Jos nettomaahanmuutto vähenisi 5 000 henkilöön vuodessa, eläkkeensaajien määrä suhteessa työllisiin kasvaisi ja työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan jo 2030-luvulla.
Laskentajakson lopussa työeläkemaksu olisi yli kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa suurempi.
Maahanmuuttajien työllistymisessä eroja
Havainnollistavia skenaarioita varten maahanmuuttajat jaettiin syntymämaan perusteella kolmeen ryhmään toteutuneiden työllisyysasteiden perusteella. Jaottelussa hyödynnettiin lähtömaiden inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), joka on yhteydessä maahanmuuttajien työllisyysasteisiin. Kolmessa eri skenaariossa lisämaahanmuutto tulee pelkästään yhdestä maaryhmästä.
Hyvin ja keskinkertaisesti työllistyvien ryhmistä tuleva lisämaahanmuutto laskisi työeläkemaksua 2040-luvun puolivälissä noin prosenttiyksikön peruslaskelmaa alemmas.
Heikommin työllistyvien ryhmästä tuleva maahanmuutto alentaisi työeläkemaksua muita korkean maahanmuuton skenaarioita vähemmän aina 2060-luvun lopulle saakka.
Pitkällä aikavälillä eri skenaariot lähenevät toisiaan ja lähtömaiden väliset työllisyyserot häviävät. Työeläkemaksu on tämän vuoksi laskentajakson lopussa noin kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi kaikissa kolmessa maahanmuuttoskenaariossa.
– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
[Lisätietoa skenaariolaskelmista]
Skenaariot muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen
- Skenaariolaskelmat havainnollistavat maahan- ja maastamuuton vaikutusta eläkejärjestelmän kestävyydelle.
- Skenaariot eivät ole ennusteita tai suosituksia.
- Maahanmuuttajaryhmien ja kantaväestön erot skenaarioissa perustuvat hallinnollisista rekistereistä saatuihin toteumatietoihin.
Lasketut kuusi skenaariota:
- Peruslaskelma: Nettomaahanmuutto 15 000 hlöä vuodessa
- 1.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maahanmuuttajia kaikista ryhmistä
- 1.2: Nettomaahanmuutto 5 000 hlöä vuodessa
- 2.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat hyvin työllistyvien ryhmästä
- 2.2: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat keskinkertaisesti työllistyvien ryhmästä
- 2.3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat huonosti työllistyvien ryhmästä
- 3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maastamuutto vähenee 10 000 hlöllä vuodessa
Bloggaus: Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin
Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Över hälften av finländarna anser att pensionsreformen är bra1.7.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ungefär 55 procent av finländarna anser att förslaget till pensionsreform, som det avtalades om i januari, är åtminstone ganska bra. Enligt pensionsbarometern litar ungefär hälften av finländarna på pensionssystemet – förtroendet har minskat jämfört med tidigare enkäter. Svaren i barometern återspeglar en allmän ökad osäkerhet.
Eläkebarometri: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä1.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme