Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta
Eläketurvakeskus (ETK) on arvioinut nettomaahanmuuton vaikutuksia työeläkejärjestelmän kestävyyteen skenaariolaskelmilla. Laskelmien lähtökohtana on ETK:n vuosia 2019–2085 koskeva pitkän aikavälin laskelmien perusura. Sitä muunnellaan lisäämällä ja vähentämällä eri skenaarioissa maahanmuuttoa 10 000 henkilöllä vuodessa. Yhtenä skenaariona oli myös maastamuuton väheneminen.
Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
ETK:n peruslaskelman lähtökohta on Tilastokeskuksen väestöennuste (2018). Jos väestö kehittyy sen mukaisesti, työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla.
Väestöennusteessa nettomaahanmuutoksi oletetaan 15 000 henkilöä vuodessa. Jos sen sijaan nettomaahanmuutto olisi 25 000 henkilöä vuodessa, työeläkemaksun nostopaine helpottaisi noin kaksi prosenttiyksikköä laskentajakson lopussa. Lähivuosikymmeninä eläkemaksua alentaisi eniten skenaario, jossa maastamuutto vähenee merkittävästi.
– Nykyistä korkeampi nettomaahanmuutto voi kompensoida alentuneen syntyvyyden aiheuttamaa työeläkemaksun korotuspainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät, kertoo johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.
Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta. Jos nettomaahanmuutto vähenisi 5 000 henkilöön vuodessa, eläkkeensaajien määrä suhteessa työllisiin kasvaisi ja työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan jo 2030-luvulla.
Laskentajakson lopussa työeläkemaksu olisi yli kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa suurempi.
Maahanmuuttajien työllistymisessä eroja
Havainnollistavia skenaarioita varten maahanmuuttajat jaettiin syntymämaan perusteella kolmeen ryhmään toteutuneiden työllisyysasteiden perusteella. Jaottelussa hyödynnettiin lähtömaiden inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), joka on yhteydessä maahanmuuttajien työllisyysasteisiin. Kolmessa eri skenaariossa lisämaahanmuutto tulee pelkästään yhdestä maaryhmästä.
Hyvin ja keskinkertaisesti työllistyvien ryhmistä tuleva lisämaahanmuutto laskisi työeläkemaksua 2040-luvun puolivälissä noin prosenttiyksikön peruslaskelmaa alemmas.
Heikommin työllistyvien ryhmästä tuleva maahanmuutto alentaisi työeläkemaksua muita korkean maahanmuuton skenaarioita vähemmän aina 2060-luvun lopulle saakka.
Pitkällä aikavälillä eri skenaariot lähenevät toisiaan ja lähtömaiden väliset työllisyyserot häviävät. Työeläkemaksu on tämän vuoksi laskentajakson lopussa noin kaksi prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi kaikissa kolmessa maahanmuuttoskenaariossa.
– Heikon työllisyysasteen ryhmän maahanmuuttajat saavat muita enemmän lapsia. Näiden lasten oletetaan työllistyvän vanhempiaan paremmin, mikä kasvattaa työllisten määrää ja tasaa skenaarioiden eroja pitkällä aikavälillä, kertoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.
[Lisätietoa skenaariolaskelmista]
Skenaariot muuttoliikkeen vaikutuksista eläkejärjestelmän kestävyyteen
- Skenaariolaskelmat havainnollistavat maahan- ja maastamuuton vaikutusta eläkejärjestelmän kestävyydelle.
- Skenaariot eivät ole ennusteita tai suosituksia.
- Maahanmuuttajaryhmien ja kantaväestön erot skenaarioissa perustuvat hallinnollisista rekistereistä saatuihin toteumatietoihin.
Lasketut kuusi skenaariota:
- Peruslaskelma: Nettomaahanmuutto 15 000 hlöä vuodessa
- 1.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maahanmuuttajia kaikista ryhmistä
- 1.2: Nettomaahanmuutto 5 000 hlöä vuodessa
- 2.1: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat hyvin työllistyvien ryhmästä
- 2.2: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat keskinkertaisesti työllistyvien ryhmästä
- 2.3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, lisämaahanmuuttajat huonosti työllistyvien ryhmästä
- 3: Nettomaahanmuutto 25 000 hlöä vuodessa, maastamuutto vähenee 10 000 hlöllä vuodessa
Bloggaus: Kuinka eläkelaskelmat maahanmuuttoskenaarioista tehtiin
Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh. 029 411 2217, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme