Maahanmuuton tulorajojen kiristäminen pahentaisi työvoimapulaa
Vakava ja monia toimialoja koskettava työvoimapula rajoittaa lakisääteisten hyvinvointipalvelujen tuottamista. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää erittäin huolestuttavina esityksiä entistä korkeammista tulorajoista, joilla rajoitettaisiin työperäistä maahanmuuttoa.
Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa uusilla esteillä. Maahanmuuton tulorajat tulee asettaa sellaiselle tasolle, että ne mahdollistavat työskentelyn myös pienipalkkaisissa tehtävissä tai osa-aikaisesti. Näin linjaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Julkisuudessa esillä olleen 2 500 euron tulorajan alle jää noin 17 prosenttia kaikista kokoaikaisista Suomen työntekijöistä ja 18 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä. Kokonaisansio sisältää esimerkiksi vuorolisät ja ylityökorvaukset.
Esimerkiksi lähes kaikilla lähihoitajilla, lastenhoitajilla ja hoiva-avustajilla palkka ilman kokemus-, vuoro- ja ylityölisiä jää alle 2500 euron. Hoiva-avustajista melkein kaksi kolmesta ansaitsee kaikkine palkanlisineenkin alle 2 500 euroa.
– Tulorajojen näin suuri nostaminen työperäisen maahanmuuton yhteydessä pahentaisi olennaisesti jo nykyisellään vakavaa työvoimapulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lakisääteisiä hyvinvointipalveluita ei kyettäisi tuottamaan ja talouden kasvu hyytyisi, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Pienetkin tulorajan nostot aiheuttavat ongelmia
KT:n mielestä työperäisen maahanmuuton tulorajoja ei pidä nostaa nykyisestä. Nykyisin tuloraja on 1 331 euroa bruttona kuussa, mikä mahdollistaa eri ammateissa toimimisen ja myös osa-aikaisen työskentelyn.
– Merkittävä osa ulkomailta tulevista, kotimaassaan sairaanhoitajiksi opiskelleista työntekijöistä työskentelee Suomessa ensin hoiva-avustajina ja sittemmin lähihoitajana odottaessaan, että saa tutkintonsa ja osaamisensa tunnustettua Suomessa. Liian korkea tuloraja tukkisi tämän reitin, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertoo.
Myös esimerkiksi 2 000 euron tuloraja rajoittaisi kansainvälistä rekrytointia ja työvoimapulan helpottamista. Sen alle jää 8 prosenttia hoiva-avustajista ja noin joka kuudes siivooja.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut bruttoansion alarajaksi 1500 euroa. Tämä jää alle kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimuksissa määritettyjen vähimmäispalkkojen, eikä estä kokoaikaisten työntekijöiden rekrytointia. Osa-aikaiselle työskentelylle esimerkiksi kieliopintojen ohessa se voi kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia.
– Tuloraja ei saa sulkea esimerkiksi sairaanhoitajilta pois mahdollisuutta täydentää osaamistaan ja työskennellä osa-aikaisesti hoiva-avustajana. Kaikkien etu olisi, että maahanmuuton byrokratiaa karsitaan ja tämä välivaihe sujuu mahdollisimman nopeasti, Ruskoaho sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho RuskoahopääekonomistiKT
Puh:0445328567juho.ruskoaho@kt.fiMarkku JalonentoimitusjohtajaKT
Puh:0405477710markku.jalonen@kt.fiLinkit
Tietoa julkaisijasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Jäseniämme ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointialueyhtymät ja niiden omistamat yritykset.
Neuvottelemme alan työ- ja virkaehtosopimukset, kehitämme työelämää ja osallistumme lainvalmisteluun. Työmme on lakisääteistä, ja sitä tehdään virkavastuulla. Kunta- ja hyvinvointiala työllistää Suomessa joka viidennen palkansaajan. Tavoitteenamme on turvata suomalaisille laadukkaat hyvinvointipalvelut ja puolustaa veronmaksajien etua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Hyvinvointialueilla vakava pula hoitajista, lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä19.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten pulaa korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Määrällisesti eniten pulaa on hoitajista.
Kehysriihi: Normien höllennys helpottaa henkilöstöpulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla16.4.2024 17:37:02 EEST | Tiedote
Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun väljentäminen auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita. Kuntien normien keventäminen jää jatkovalmistelun varaan.
Hyvinvointi- ja sivistysalan työnantajajärjestöt: Aikuiskoulutustuen korvaajiksi ehdotetut keinot ovat jäämässä laihoiksi11.4.2024 16:34:48 EEST | Tiedote
Työnantajajärjestöt katsovat, että hallituksen työryhmä ei esitä aikuiskoulutustuelle todellisia vaihtoehtoja niille aloille, jotka sitä eniten käyttävät. Tuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi pahentaa kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan jo ennestään vakavaa työvoimapulaa.
Tekoälyä käytetään kunnissa ja hyvinvointialueilla jo esimerkiksi puheiden kirjoittamiseen ja rekrytointeihin9.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Sisältöä tuottavat tekoälyratkaisut ovat tulleet vauhdilla työelämään. Kyselyn mukaan kunnat ja hyvinvointialueet hyödyntävät tekoälyä jo muun muassa puheiden ja uutiskirjeiden kirjoittamisessa, tiedotteissa, kuvituksissa, rekrytointi-ilmoituksissa sekä henkilöstökyselyissä.
Suomalaiset pitävät arvossa julkisia palveluita ja haluavat taata niiden rahoituksen2.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan suurin osa kansasta katsoo, että julkiset palvelut ovat olennaisia toimivan arjen kannalta. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa yhdessä julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme