Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin maalinjaustaan – tekee päätöksiä kaikille afganistanilaisille

Maahanmuuttovirasto keskeytti 9.7.2021 kielteisten päätösten tekemisen Afganistanin kansalaisille, joiden päätökseen sisältyisi maasta poistaminen. Päätöksenteko keskeytettiin, koska Afganistanin turvallisuustilanteessa ja hallintaolosuhteissa tapahtui merkittäviä muutoksia ja tilanne oli hyvin epävarma.

Keskeytys oli tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta epävarma tilanne Afganistanissa pitkittyi. Päätöksessä tarvittavan ajantasaisen maatiedon saatavuusongelmat ovat olleet merkittäviä. Tästä johtuen Maahanmuuttovirasto päätti antaa Afganistania koskevan soveltamisohjeen osissa ja täydentää ohjetta sitä mukaan, kun viraston maatietopalvelun on ollut mahdollista tuottaa maatietoa Afganistanin eri maakuntien tilanteesta.

Maahanmuuttovirasto on nyt saanut kerättyä riittävästi ajantasaista maatietoa Afganistanin eri alueiden tilanteesta ja päätöksentekoa on voitu jatkaa kaikkien afganistanilaisten asiakkaiden osalta. Maahanmuuttovirasto on 28.2.2023 julkaissut uusimman version Afganistania koskevasta soveltamisohjeesta.

– Afganistanilaisille turvapaikanhakijoille ei ole 9.7.2021 jälkeen käytännössä tehty kielteisiä päätöksiä, jotka johtaisivat maasta poistamiseen. Jos kansainvälisen suojelun edellytykset eivät täyty, heille voidaan yleensä myöntää esimerkiksi oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, kertoo erityisasiantuntija Laura Suominen.

Maahanmuuttovirasto seuraa aktiivisesti turvallisuustilannetta ja sen kehittymistä koko Afganistanissa ja päivittää soveltamisohjetta, jos jonkin alueen turvallisuustilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

– Päätöksenteossa ja päätöksissä huomioidaan aina ajantasainen maatieto ja tapahtumat, kuten esimerkiksi ISISin Afganistan-haara ISKP:n ja muiden Talibania vastaan taistelevien ryhmittymien iskut ja niiden vaikutukset siviileille, kertoo Suominen.

Maahanmuuttovirasto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan turvapaikkavirasto EUAA:n kanssa Afganistanin turvallisuustilanteen arvioinnissa.

– Olemme huomioineet EUAA:n Afganistanin turvallisuustilannetta koskevat linjaukset ohjeessamme ja arviomme ovat yhtenevät EUAA:n arvioiden kanssa, kertoo Suominen.

Afganistanin tilanne on epävakaa, kaikki naiset ja tytöt saavat turvapaikat

Afganistanin tilanne on pysynyt epävakaana. Konflikti on päättynyt Afganistanin aiemman hallinnon ja Yhdysvaltojen johtaman liittouman sekä Talibanin välillä. Konflikti on kuitenkin jatkunut Talibanin ja terroristijärjestö ISKP:n sekä Talibanin ja paikallisesti toimivien vastarintaliikkeiden välillä. Lisäksi maassa on vakava humanitaarinen tilanne. Aseellisesta selkkauksesta johtuvien väkivaltaisuuksien määrä on kuitenkin laskenut lähes koko maassa merkittävästi Talibanin valtaannousun jälkeen.

Aseellisesta konfliktista johtuva mielivaltainen väkivalta ei ole Afganistanin millään alueista tällä hetkellä äärimmäisellä tasolla, jolloin kaikille alueelta paenneille myönnettäisiin yksinomaan kotipaikkansa perusteella toissijainen suojeluasema. Maahanmuuttovirasto on linjannut joulukuussa 2022, että kaikille Suomessa turvapaikkaa hakeville afganistanilaisille naisille ja tytöille myönnetään turvapaikka eli pakolaisasema, koska naisten asema Afganistanissa on huonontunut merkittävästi Talibanin valtaannousun jälkeen ja yhä loppuvuodesta 2022.

Turvapaikanhakijan henkilökohtaisilla olosuhteilla enemmän painoarvoa

Afganistanissa on tällä hetkellä yksi alue, Panjshirin maakunta, jolla väkivalta saavuttaa korkean tason. Panjshirin maakunnasta paenneen asiakkaan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys on vähäinen arvioitaessa toissijaisen suojelun tarpeen täyttymistä kotipaikkakunnan perusteella.

Afganistanissa on kuitenkin useita alueita, joilla esiintyy mielivaltaista väkivaltaa tasolla, jolla turvapaikanhakijan henkilökohtaisten olosuhteilla on enemmän painoarvoa toissijaista suojelua koskevassa arviossa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Kabulin, Baghlanin, Badakhshanin, Parwanin, Nangarharin, Kandaharin, Kapisan ja Takharin maakunnat.

– Esimerkiksi hazara-tausta huomioidaan entistä vahvemmin seikkana, joka voi vaikuttaa suojelun tarpeeseen. Myönnämme tällä hetkellä turvapaikat hazaroille ja shiiamuslimeille, jotka ovat kotoisin Nangarharin tai Kunarin maakunnasta tai Kabulin, Mazar-i-Sharifin tai Kunduzin kaupungista, kertoo tulosalueen johtaja Eeva-Maija Leivo.

Joillakin Afganistanin alueilla siviileillä ei ole todellista vaaraa joutua aseellisesta selkkauksesta johtuvan mielivaltaisen väkivallan kohteeksi. Tällä tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joissa maakunnassa ei ole käynnissä aseellista konfliktia, jossa kaksi tai useampi aseellinen ryhmittymä kävisi taisteluita keskenään. Tai tilannetta, jossa alueella on aseellisesta konfliktista aiheutuvia iskuja niin vähän vuositasolla, että konfliktista ei aiheudu alueen siviileille henkilökohtaista vaaraa.

Vaikka asiakkaalla ei olisi todellista vaaraa joutua aseellisesta selkkauksesta johtuvan vakavan haita kohteeksi jollain tietyllä alueella, palaamista tällaiselle alueelle ei kuitenkaan katsota yleisesti turvalliseksi kaikille. Miltä tahansa Afganistanin alueelta tuleva asiakas voi joka tapauksessa täyttää turvapaikan tai toissijaisen suojelun mukaiset edellytykset asiakkaaseen kohdistuvan henkilökohtaisen vaaran vuoksi.

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla ei tällä hetkellä sovelleta sisäistä pakoa. Sisäisellä paolla tarkoitetaan turvapaikkapäätökseentekoon liittyvää arviointia siitä, voiko kotialueeltaan paennut turvapaikanhakija asettua asumaan muualle kotimaassaan.

Fakta: Mitä ovat maalinjaukset?

• Maakohtaisilla soveltamisohjeilla eli maalinjauksilla tarkoitetaan Maahanmuuttoviraston ohjeistusta ja arviota muun muassa siitä, miten korkea aseellisen väkivallan taso on lähtömaan eri alueilla ja kuinka suuri vaara siviilihenkilöllä on joutua kärsimään aseellisesta selkkauksesta johtuvaa vakavaa haittaa tietyllä alueella.
• Lisäksi soveltamisohjeet sisältävät ohjeistusta esimerkiksi siitä, millaisissa olosuhteissa sisäinen pako voi tulla sovellettavaksi. Ohje perustuu lainsäädäntöön, ajankohtaiseen lähtömaatietoon sekä ajantasaiseen oikeuskäytäntöön.
• Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, asteikolla ei todellista vaarasta äärimmäisen korkeaan vaaraan. Kun väkivalta tietyllä alueella arvioidaan äärimmäiseksi, kaikkien alueella olevien katsotaan olevan vaarassa aseellisesta konfliktista johtuen.
• Arvioon vaikuttaa muun muassa turvallisuusvälikohtausten, siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.
• Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu kerää lähtömaatietoa useista eri lähteistä, joita ovat muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, tutkimuslaitokset, muiden maiden maatietopalvelut, kansainväliset ja paikalliset ihmisoikeusjärjestöt, kansalaisjärjestöt, ja kansainväliset uutistoimistot. Maatietotutkijat ovat verkostoituneet kansainvälisesti. Erityisesti Euroopan maiden kesken tietojenvaihto lähtömaiden tilanteista on säännöllistä ja aktiivista. Viranomaisyhteistyötä tehdään myös esimerkiksi Euroopan unionin turvapaikkaviraston EUAA:n puitteissa. Keskeisimmillä lähtömailla, kuten Irak, Somalia ja Afganistan, on tutkijaverkostot, joihin myös Maahanmuuttovirasto osallistuu.

Lisätietoa medialle

• Mediatiedote 15.2.2023: Afganistanilaisille naisille ja tytöille pakolaisasema
• Asiakastiedote 20.3.2023: Oletko Suomessa ja turvapaikanhakija Afganistanista? Lue tästä ajankohtaista tietoa hakemuksesi käsittelystä
• Soveltamisohje: Ohje afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden
  kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten
  käsittelystä ja ratkaisemisesta (pdf)