Maaliskuussa 2022 kotitaloudet sijoittivat runsaasti osakkeisiin
12.5.2022 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Maaliskuussa 2022 kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti[1] 650 milj. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin, vaikka Venäjän hyökkäyssota oli lisännyt epävarmuutta markkinoilla. Viimeksi kotitaloudet sijoittivat enemmän kuukauden aikana osakkeisiin koronapandemian alussa maaliskuussa 202o, jolloin osakekurssit laskivat jyrkästi. Maaliskuun 2022 uusista sijoituksista lähes kolmasosa kohdistui ulkomaisten yritysten osakkeisiin. Viimeisten vuosien aikana ulkomaisten osakkeiden osuus kotitalouksien osakeomistuksista on kasvanut, vaikka pieni se on vieläkin, maaliskuun 2022 lopussa 12 %.
Maaliskuun 2022 lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia 49,2 mrd. euron edestä, mikä on 10,8 % vähemmän kuin vuoden 2021 lopussa. Tammi- ja helmikuussa 2022 osakekurssien laskun vuoksi omistusten arvo laski yhteensä 6,6 mrd. euroa, ja kotitaloudet sijoittivat vastaavana aikana 210 milj. euroa lisää osakkeisiin. Maaliskuussa 2022 osakkeiden arvonalentumisia oli enää 200 milj. euroa ja runsaiden uusien sijoitusten vuoksi osakeomistukset kasvoivat helmikuusta 440 milj. euroa.
Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana suomalaiset kotitaloudet tekivät enemmän lunastuksia suomalaisista sijoitusrahastoista kuin uusia merkintöjä. Lunastuksia tehtiin pääosin korkorahastoista. Myös rahasto-omistusten arvo laski tammi-helmikuun 2022 aikana yli 2 mrd. euroa. Tammi-helmikuussa arvonalentumisia oli eniten (1,4 mrd. euroa) osakerahastoissa, mutta merkittävä määrä myös korko- ja yhdistelmärahastoissa. Maaliskuussa 2022 omistusten arvo suureni jälleen osakerahastojen arvon nousun vuoksi, yhteensä 320 milj. euron verran.
Kotitalouksien sijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin olivat maaliskuun 2022 lopussa 32,5 mrd. euroa, mikä on 6,2 % vähemmän kuin vuoden 2021 lopussa. Vain pieni osa (0,2 %) suomalaisten kotitalouksien sijoituksista oli Venäjä- ja Itä-Eurooppa-rahastoissa.
Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta oli 110,6 mrd. euroa ja vuosikasvuvauhti 5,5 % maaliskuun 2022 lopussa. Talletustileillä olevista varoista 92 % oli käyttötileillä. Talletuskannan keskikorko oli 0,03 %. Maaliskuussa 2022 talletustileille virtasi nettomääräisesti normaalia vähemmän (360 milj. euroa) uusia varoja.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/saastaminen-ja-sijoittaminen/.
Seuraava Säästäminen ja sijoittaminen -tiedote julkaistaan 10.8.2022 klo 10.
[1] Ostot–myynnit.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I Finland påträffades 483 förfalskade eurosedlar under 202527.2.2026 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 483 förfalskade eurosedlar under 2025. Under 2023 påträffades 653 förfalskade eurosedlar i omlopp och 714 stycken under 2024.
Suomessa löytyi viime vuonna kierrosta 483 euroseteliväärennöstä27.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Suomessa setelien kierrosta löydettiin vuoden 2025 aikana 483 euroseteliväärennöstä. Vuonna 2023 kierrosta löytyi 653 euroseteliväärennöstä ja vuonna 2024 niitä löytyi 714.
Total of 483 counterfeit euro banknotes found in circulation in Finland last year27.2.2026 11:00:00 EET | Press release
In 2025, a total of 483 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number of counterfeit euro banknotes detected in 2023 and 2024 was 653 and 714, respectively.
Genomsnittsräntan på bostadslån har stabiliserats27.2.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I januari hade 94 % av de nya bostadslånen Euribor som referensränta. Det senaste året har intresset för 12 mån. Euribor som referensränta för nya bostadslån minskat och intresset för kortare Euriborräntor ökat. Av de utestående bostadslånen har 95 % av lånen Euribor som referensränta och endast 5 % av lånen löper med fast ränta eller har bundits till bankernas egna referensräntor.
Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut27.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa. Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme