Aalto-yliopisto

Maankohoamisilmiö suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta ei loputtomiin

Jaa
Tuoreessa tutkimuksessa laskettiin uudet merenpinnan nousun ennusteet Suomen rannikolle vuoteen 2100 mennessä. Pahimmassa päästöskenaariossa merenpinta nousee Helsingissä yli puoli metriä.
Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen.  Kuva Etelämantereelta, jonka jäätiköiden sulaminen vaikuttaa Suomessa täydellä voimallaan. Kuva: Pentti Kujala / Aalto-yliopisto
Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Kuva Etelämantereelta, jonka jäätiköiden sulaminen vaikuttaa Suomessa täydellä voimallaan. Kuva: Pentti Kujala / Aalto-yliopisto

Valtamerien pinta nousee ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jäätiköiden sulamisen sekä  meriveden lämpölaajenemisen vuoksi yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Suomessa maankohoamisilmiö suojaa rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan merenpinnan nousua kokonaan. Meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla vuosisadan loppuun mennessä.

Juuri julkaistussa Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on laskettu uudet ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle Suomessa vuonna 2100. Merenpinnan nousu lisää tulvariskejä Suomen etelärannikolla tulevina vuosikymmeninä. Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on nopeampaa, mutta sielläkin merenpinnan tason lasku hidastuu.

Suurimmat merenpinnan nousun vaikutukset koetaan kuitenkin vasta vuoden 2100 jälkeen. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä onnistuta leikkaamaan, valtamerien pinta voi nousta vuosisatojen kuluessa  jopa useita metrejä. Näin suuri nousu aiheuttaisi tuntuvia vaikutuksia Suomessakin.

Tuoreet ennusteet perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin. Merenpinnan nousun ja maankohoamisen lisäksi niissä on huomioitu Itämeren alueen ominaispiirteitä, kuten tuuli-ilmaston muuttumisen vaikutus Itämeren ja Atlantin valtameren väliseen vedenvaihtoon Tanskan salmissa.

Ennusteet on laskettu kolmelle eri päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle tulevaisuudessa. Mikäli globaalit päästövähennykset saataisiin aikaan ripeästi, merenpinta nousisi Helsingissä kuluvan vuosisadan aikana noin 9 cm. Vastaava lukema keskitason päästökehitykselle olisi 25 cm ja hyvin voimakkaiden päästöjen tapauksessa 54 cm.

Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on voimakkaampaa, joten esimerkiksi Vaasassa merenpinnan laskun kääntymistä nousuksi ei ole todennäköisimmän ennusteen mukaan vielä odotettavissa tämän vuosisadan aikana.

Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Grönlannin sulaminen ei juuri vaikuta merenpinnan tasoon Suomessa, koska jäätikön sulamiseen liittyvä maapallon painovoimakentän muutos kumoaa nousun jäätikön lähialueilla. Etelämantereen sulaminen vaikuttaa sen sijaan täällä täydellä voimallaan.

Mahdollisuutta läntisen Etelämantereen jäätiköiden odotettua nopeampaan sulamiseen ei ole kokonaan voitu sulkea pois. Uudet merenpinnan nousuennusteet onkin laskettu kattavasti eri todennäköisyyksille, jotta riskikohteissa voidaan huomioida myös korkeamman merenpinnan nousun mahdollisuus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aalto-yliopisto
Havu Pellikka
puh. 050 499 1131
havu.pellikka@aalto.fi


Ilmatieteen laitos
Milla Johansson
puh. 050 442 5442
milla.johansson@fmi.fi

Kuvat

Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen.  Kuva Etelämantereelta, jonka jäätiköiden sulaminen vaikuttaa Suomessa täydellä voimallaan. Kuva: Pentti Kujala / Aalto-yliopisto
Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Kuva Etelämantereelta, jonka jäätiköiden sulaminen vaikuttaa Suomessa täydellä voimallaan. Kuva: Pentti Kujala / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Mediakutsu: Rakennetaan parempi yhteisö – Sosiaalisen kestävyyden symposiumi Aalto-yliopistossa 30.5.23.5.2023 14:30:00 EEST | Kutsu

Tapahtuma tarjoaa näkökulmia kestäviin yhteisöihin: Kuinka yhteisö voi rakentaa hyvinvoivaa ja kestävää työ- ja opiskeluelämää? Kuinka muutetaan johtamisen ajattelutapaa egosta kohtia ekoa? Mitä tarkoittaa sosiaalinen kestävyys korkeakoulutuksessa? Tilaisuus on englanninkielinen, ja osallistua voi joko paikan päällä tai verkon kautta. Tervetuloa!

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme