Maankohoamisilmiö suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta ei loputtomiin

Valtamerien pinta nousee ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jäätiköiden sulamisen sekä meriveden lämpölaajenemisen vuoksi yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Suomessa maankohoamisilmiö suojaa rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan merenpinnan nousua kokonaan. Meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla vuosisadan loppuun mennessä.
Juuri julkaistussa Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on laskettu uudet ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle Suomessa vuonna 2100. Merenpinnan nousu lisää tulvariskejä Suomen etelärannikolla tulevina vuosikymmeninä. Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on nopeampaa, mutta sielläkin merenpinnan tason lasku hidastuu.
Suurimmat merenpinnan nousun vaikutukset koetaan kuitenkin vasta vuoden 2100 jälkeen. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä onnistuta leikkaamaan, valtamerien pinta voi nousta vuosisatojen kuluessa jopa useita metrejä. Näin suuri nousu aiheuttaisi tuntuvia vaikutuksia Suomessakin.
Päästöjen kehitys vaikuttaa nousuennusteisiin
Tuoreet ennusteet perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin. Merenpinnan nousun ja maankohoamisen lisäksi niissä on huomioitu Itämeren alueen ominaispiirteitä, kuten tuuli-ilmaston muuttumisen vaikutus Itämeren ja Atlantin valtameren väliseen vedenvaihtoon Tanskan salmissa.
Ennusteet on laskettu kolmelle eri päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle tulevaisuudessa. Mikäli globaalit päästövähennykset saataisiin aikaan ripeästi, merenpinta nousisi Helsingissä kuluvan vuosisadan aikana noin 9 cm. Vastaava lukema keskitason päästökehitykselle olisi 25 cm ja hyvin voimakkaiden päästöjen tapauksessa 54 cm.
Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on voimakkaampaa, joten esimerkiksi Vaasassa merenpinnan laskun kääntymistä nousuksi ei ole todennäköisimmän ennusteen mukaan vielä odotettavissa tämän vuosisadan aikana.
Jäätiköt saattavat sulaa odotettua nopeammin
Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Grönlannin sulaminen ei juuri vaikuta merenpinnan tasoon Suomessa, koska jäätikön sulamiseen liittyvä maapallon painovoimakentän muutos kumoaa nousun jäätikön lähialueilla. Etelämantereen sulaminen vaikuttaa sen sijaan täällä täydellä voimallaan.
Mahdollisuutta läntisen Etelämantereen jäätiköiden odotettua nopeampaan sulamiseen ei ole kokonaan voitu sulkea pois. Uudet merenpinnan nousuennusteet onkin laskettu kattavasti eri todennäköisyyksille, jotta riskikohteissa voidaan huomioida myös korkeamman merenpinnan nousun mahdollisuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aalto-yliopisto
Havu Pellikka
puh. 050 499 1131
havu.pellikka@aalto.fi
Ilmatieteen laitos
Milla Johansson
puh. 050 442 5442
milla.johansson@fmi.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme