Maankohoamisilmiö suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta ei loputtomiin

Valtamerien pinta nousee ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jäätiköiden sulamisen sekä meriveden lämpölaajenemisen vuoksi yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Suomessa maankohoamisilmiö suojaa rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan merenpinnan nousua kokonaan. Meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla vuosisadan loppuun mennessä.
Juuri julkaistussa Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on laskettu uudet ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle Suomessa vuonna 2100. Merenpinnan nousu lisää tulvariskejä Suomen etelärannikolla tulevina vuosikymmeninä. Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on nopeampaa, mutta sielläkin merenpinnan tason lasku hidastuu.
Suurimmat merenpinnan nousun vaikutukset koetaan kuitenkin vasta vuoden 2100 jälkeen. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä onnistuta leikkaamaan, valtamerien pinta voi nousta vuosisatojen kuluessa jopa useita metrejä. Näin suuri nousu aiheuttaisi tuntuvia vaikutuksia Suomessakin.
Päästöjen kehitys vaikuttaa nousuennusteisiin
Tuoreet ennusteet perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin. Merenpinnan nousun ja maankohoamisen lisäksi niissä on huomioitu Itämeren alueen ominaispiirteitä, kuten tuuli-ilmaston muuttumisen vaikutus Itämeren ja Atlantin valtameren väliseen vedenvaihtoon Tanskan salmissa.
Ennusteet on laskettu kolmelle eri päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle tulevaisuudessa. Mikäli globaalit päästövähennykset saataisiin aikaan ripeästi, merenpinta nousisi Helsingissä kuluvan vuosisadan aikana noin 9 cm. Vastaava lukema keskitason päästökehitykselle olisi 25 cm ja hyvin voimakkaiden päästöjen tapauksessa 54 cm.
Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on voimakkaampaa, joten esimerkiksi Vaasassa merenpinnan laskun kääntymistä nousuksi ei ole todennäköisimmän ennusteen mukaan vielä odotettavissa tämän vuosisadan aikana.
Jäätiköt saattavat sulaa odotettua nopeammin
Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Grönlannin sulaminen ei juuri vaikuta merenpinnan tasoon Suomessa, koska jäätikön sulamiseen liittyvä maapallon painovoimakentän muutos kumoaa nousun jäätikön lähialueilla. Etelämantereen sulaminen vaikuttaa sen sijaan täällä täydellä voimallaan.
Mahdollisuutta läntisen Etelämantereen jäätiköiden odotettua nopeampaan sulamiseen ei ole kokonaan voitu sulkea pois. Uudet merenpinnan nousuennusteet onkin laskettu kattavasti eri todennäköisyyksille, jotta riskikohteissa voidaan huomioida myös korkeamman merenpinnan nousun mahdollisuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aalto-yliopisto
Havu Pellikka
puh. 050 499 1131
havu.pellikka@aalto.fi
Ilmatieteen laitos
Milla Johansson
puh. 050 442 5442
milla.johansson@fmi.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kvanttitieteilijät onnistuivat mittaamaan mikroaaltosäteilyn tehon ennennäkemättömällä tarkkuudella26.5.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat uskovat, että uusi laite voi mullistaa mikroaaltosäteilyn mittaamisen ja on huima harppaus kvanttiteknologialle.
Mediakutsu: Opastettu kierros Aalto-yliopiston Energian tulevaisuus -näyttelyyn torstaina 1.6.25.5.2023 10:30:00 EEST | Kutsu
Syyskuuhun asti näytillä oleva Energian tulevaisuus -näyttely keskittyy energiamurrokseen ja esittelee Aalto-yliopiston korkeakoulujen tutkimusta yhdessä huippuasiantuntijoiden kanssa.
Tutkimus: Sokea usko uusien teknologioiden tehoon johtaa riskialttiimpaan käytökseen25.5.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Ihmiset ovat taipuvaisempia riskinottoon, kun he uskovat uusien teknologioiden parantavan heidän suorituskykyään, ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta.
Mediakutsu: Uusi taidekokoelma, ulkotaideteos ja kirja julkistetaan Aalto-yliopistossa tiistaina 30.5.24.5.2023 11:15:00 EEST | Kutsu
Julkisen taiteen roolia Aalto-yliopistossa käsittelevän seminaarin yhteydessä julkistetaan paitsi uusi taidekokoelma ja ulkotaideteos, myös aihetta käsittelevä kirja.
Mediakutsu: Rakennetaan parempi yhteisö – Sosiaalisen kestävyyden symposiumi Aalto-yliopistossa 30.5.23.5.2023 14:30:00 EEST | Kutsu
Tapahtuma tarjoaa näkökulmia kestäviin yhteisöihin: Kuinka yhteisö voi rakentaa hyvinvoivaa ja kestävää työ- ja opiskeluelämää? Kuinka muutetaan johtamisen ajattelutapaa egosta kohtia ekoa? Mitä tarkoittaa sosiaalinen kestävyys korkeakoulutuksessa? Tilaisuus on englanninkielinen, ja osallistua voi joko paikan päällä tai verkon kautta. Tervetuloa!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme