Maksamisen kehittämisessä tavoiteltava monimuotoisia palveluja ja toimintavarmuutta

Suomen Pankki on julkaissut 19.5.2021 pidettävän Maksufoorumin yhteydessä Euro & talous -julkaisun maksamisen teemoista. Julkaisussa ja Maksufoorumin puheenvuoroissa käydään läpi koronan vaikutuksia maksamiseen, maksamisen palvelujen kehittämistä Euroopassa, digitaalisen euron vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä siihen varautumisen roolia finanssisektorilla. Samassa yhteydessä julkaistaan myös ensimmäinen osa vuoden 2020 maksuliikennetilastoista.

Vähittäismaksamisen jo pitkään jatkunut kehitys on vauhdittunut koronapandemian aikana. Mobiili- ja lähimaksamisen suosio on kasvanut ja käteisen käyttö vähentynyt. ”Viime joulukuussa lähes 60 prosenttia korttimaksuista tehtiin lähimaksuina, ja osa kuluttajista ilmoitti lopettaneensa pysyvästi käteismaksamisen”, toteaa johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki. ”Kuitenkin noin 350 000 suomalaiselle käteinen on yhä pääasiallinen maksuväline, ja sitä tarvitaan edelleen esimerkiksi häiriötilanteiden turvaksi”, Välimäki painottaa.

Maksamisen trendejä ovat reaaliaikaisuus ja kansainvälistyminen. Näihin trendeihin vastaaminen on Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission yksi tulevien vuosien tavoitteista. Monimuotoiset ja koko euroalueella yhdenmukaiset maksamisen tavat palvelevat kuluttajia. ”Maksupalvelujen kehitys olisi tarpeen erityisesti siksi, ettei maksaminen keskity liiaksi. Tarjolla tulisi olla riittävä määrä erilaisia ratkaisuja kilpailullisen tasapainon säilymiseen. Pikamaksamiseen pohjautuvat uudet ratkaisut voisivat edistää kilpailullisuutta ja toimintavarmuutta”, Tuomas Välimäki sanoo.

Käteisen roolin pienennyttyä monissa maissa on virinnyt hankkeita kuluttajille suunnatun digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönotosta. Digitaalisen euron mahdollisuuksia ja vaikutuksia selvitetään parhaillaan euroalueella. ”Keskuspankkien tarkoitus ei ole korvata yksityisiä markkinoita maksamisen palveluiden tuottajana tai kehittäjänä. Parhaimmillaan digitaalinen euro toimisi muiden maksutapojen kirittäjänä niin kehityksessä kuin hinnoittelussa”, toteaa Tuomas Välimäki. ”Riippumatta rahan tulevasta muodosta keskuspankkirahalla maksaminen tulee aina takaamaan korkean yksityisyyden suojan ja maksuvälineen luottoriskittömyyden euroalueella”, Välimäki korostaa.

Pääjohtaja Olli Rehn painottaa, että maksamisen kriisiherkkyys on viime vuosina lisääntynyt. Suomen Pankin tehtävänä on osaltaan huolehtia maksujärjestelmien luotettavuudesta. ”Kannamme huolta häiriöistä ja muista ongelmatilanteista, joihin Suomessa pitäisi varautua, jotta maksaminen ja maksujen välitys ei vaarantuisi missään oloissa. Riskejä ei pidä vähätellä. Finanssisektorilla tarvitaan kattavat varajärjestelyt, jotka voidaan ylläpitää ja ottaa käyttöön kotimaisin voimin. Luotan siihen, että toimiala jakaa vakavan huolen kansallisesta varautumisesta ja tarpeen ryhtyä toimiin”.

Tutustu Euro & talous -julkaisuun.

Seuraa Maksufoorumin verkkolähetystä suorana tai katso tallenne.