Suomen Pankki

Maksamisen kehittämisessä tavoiteltava monimuotoisia palveluja ja toimintavarmuutta

Jaa

Suomen Pankki on julkaissut 19.5.2021 pidettävän Maksufoorumin yhteydessä Euro & talous -julkaisun maksamisen teemoista. Julkaisussa ja Maksufoorumin puheenvuoroissa käydään läpi koronan vaikutuksia maksamiseen, maksamisen palvelujen kehittämistä Euroopassa, digitaalisen euron vaikutuksia ja mahdollisuuksia sekä siihen varautumisen roolia finanssisektorilla. Samassa yhteydessä julkaistaan myös ensimmäinen osa vuoden 2020 maksuliikennetilastoista.

Vähittäismaksamisen jo pitkään jatkunut kehitys on vauhdittunut koronapandemian aikana. Mobiili- ja lähimaksamisen suosio on kasvanut ja käteisen käyttö vähentynyt. ”Viime joulukuussa lähes 60 prosenttia korttimaksuista tehtiin lähimaksuina, ja osa kuluttajista ilmoitti lopettaneensa pysyvästi käteismaksamisen”, toteaa johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki. ”Kuitenkin noin 350 000 suomalaiselle käteinen on yhä pääasiallinen maksuväline, ja sitä tarvitaan edelleen esimerkiksi häiriötilanteiden turvaksi”, Välimäki painottaa.

Maksamisen trendejä ovat reaaliaikaisuus ja kansainvälistyminen. Näihin trendeihin vastaaminen on Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission yksi tulevien vuosien tavoitteista. Monimuotoiset ja koko euroalueella yhdenmukaiset maksamisen tavat palvelevat kuluttajia. ”Maksupalvelujen kehitys olisi tarpeen erityisesti siksi, ettei maksaminen keskity liiaksi. Tarjolla tulisi olla riittävä määrä erilaisia ratkaisuja kilpailullisen tasapainon säilymiseen. Pikamaksamiseen pohjautuvat uudet ratkaisut voisivat edistää kilpailullisuutta ja toimintavarmuutta”, Tuomas Välimäki sanoo.

Käteisen roolin pienennyttyä monissa maissa on virinnyt hankkeita kuluttajille suunnatun digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönotosta. Digitaalisen euron mahdollisuuksia ja vaikutuksia selvitetään parhaillaan euroalueella. ”Keskuspankkien tarkoitus ei ole korvata yksityisiä markkinoita maksamisen palveluiden tuottajana tai kehittäjänä. Parhaimmillaan digitaalinen euro toimisi muiden maksutapojen kirittäjänä niin kehityksessä kuin hinnoittelussa”, toteaa Tuomas Välimäki. ”Riippumatta rahan tulevasta muodosta keskuspankkirahalla maksaminen tulee aina takaamaan korkean yksityisyyden suojan ja maksuvälineen luottoriskittömyyden euroalueella”, Välimäki korostaa.

Pääjohtaja Olli Rehn painottaa, että maksamisen kriisiherkkyys on viime vuosina lisääntynyt. Suomen Pankin tehtävänä on osaltaan huolehtia maksujärjestelmien luotettavuudesta. ”Kannamme huolta häiriöistä ja muista ongelmatilanteista, joihin Suomessa pitäisi varautua, jotta maksaminen ja maksujen välitys ei vaarantuisi missään oloissa. Riskejä ei pidä vähätellä. Finanssisektorilla tarvitaan kattavat varajärjestelyt, jotka voidaan ylläpitää ja ottaa käyttöön kotimaisin voimin. Luotan siihen, että toimiala jakaa vakavan huolen kansallisesta varautumisesta ja tarpeen ryhtyä toimiin”.

Tutustu Euro & talous -julkaisuun.

Seuraa Maksufoorumin verkkolähetystä suorana tai katso tallenne.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye